Projektit: Projekti 02-06 |
Projekti 06-07 | Kehitystyö kaudella 07
|
Projekti 07-08 | Projekti 09 |
Projekti 10
Kisajutut: Botniaring 2006 |
Alastaro 2006 | Kemora 2007 |
Botniaring 2007 | Ahvenisto 2007 |
Alastaro 2007 | Botniaring 2008 |
Kemora 2008 | Ahvenisto 2008 |
Alastaro 2008 | Botniaring 2009 |
Kemora 2009 | Ahvenisto 2009 |
Alastaro 2009
Yhteenveto: Kausi 2007 |
Kausijuhla 2007 | Kausi 2008 |
Kausijuhla 2008 | Kausi 2009 |
Kausijuhla 2009
Tapahtumat: Näyttelyt ym. tapahtumat
Rakentelut
431 projekti 2002 - 2006
431 projektikuvat 2002 - 2006 + videopätkä
Autoa alettiin rakentaa 2002 ja aihiona oli vanha 4D taksimallin Malibu,
joka käytiin läpi kauttaaltaan: ovimäärää vähennettiin puoleen,
auto varustettiin sääntöjen mukaisella turvavarustuksella ja
alustaa muokattiin rata-ajoon paremmin sopivaksi.
Autoa on kevennetty lasikuituisilla luukuilla ja polykarbonaatti-ikkunoilla ym.
ja vielä on kevennettävää jonkun verran.
Tässä tekniikkaa tarkemmin:
- moottori: chevrolet 357cid 4 bolt. Scat 6.0" H-profiili k-kanget, valuakseli.
kannet: Dart 2 cast iron, sportsman. 2.02/1.6 itse portattu
nokka: comp cams 300/314` 0.570", comp-jouset, CroMo työntötangot,
Pete Jackson jakopää, 1.6 Speed Pro vipat
imusarja: Weiand Team G.
kaasutin: Holley 750db, 2kpl Bosch ruiskupumppuja
sytytys: Crane Cams jakaja, MSD 6 AL. pakosarjat, omavalmiste 2" prim. 4"putkisto
- kytkin: Hays 11" keskipako+tornisäädöllä Alumiini vauhtipyörä
- vaihteisto: Doug Nash 5spd suorakytkentä, Hurst valitsimella
- perä: GM 10 bolt 8.5" kartiolukolla 4.11väl. karpiola vetarit
- jarrut: corvette rally 13"/12" sekä pedalbox ja paineensäädin
- Kori pulttiliitoksilla boxatussa rungossa 8 pisteestä kiinni,
luukut ja etupuskuri lasikuitua sekä ikkunat polykarbonaattia.
- rakenteilla "ykkösmoottori" 355cid - +500hp - ...
sekä varavaihteistoksi Borg Warner Super T-10 alum. 4spd.
Sivun alkuun
431 projekti 2006 - 2007
431 projektikuvat 2006 - 2007
Alastaron finaalikisan alavireisen "sunnuntaiajelun" jälkeen laite pistettiin tallin uumeniin
ja aloimme kartoittaa erilaisia parannus- ja kehitystoimenpiteitä.
Pedalboxin sielunelämää tutkailtuani siellä oli selvä ongelmapesäke,
joka muutti balanssia miten sattuu.
Sen korjattuamme tuli myös tehdä jalkatyöskentelylle lisää tilaa sekä
hieman vipuvartta polkimelle paremman tuntuman saamiseksi.
Veikeämmät jarrupalat pitänee myös lisätä hankintalistalle.
Kuvissa poteron tekoa lattiaan,
tilaa ei taaskaan liiemmälti ole ja kollektori saattaa hieman lämmittää ajokenkää,
mutta eipähän sitten varpaita palele...
Kuvassa näkyy myös varavaihteistoksi hankittu Super T-10.
Kardaanitunneliin tein samalla irroitettavan kopan,
joka mahdollistaa pikasäädöt ja sorkkimiset keppiin ja vivustoihin,
jos joku taas intoutuu liiaksi kahvasta hämmentämään. Testasimme,
jotta molempien laatikoiden valitsin käy samaan läpivientiin.
Kardaani on työn alla Super T kymppiin.
Taakse on tarkoitus asentaa kallistuksenvakaaja ja tutkailla coil overeiden säätöjä
ym. 357cid "2" kone avattiin ja niin vain oli laakeri taas hieman epäilyttävällä värillä,
joten on aika öljyjärjestelmän perusteelliseen tutkailuun ja edelleenkehittämiseen.
Siitä ehkä tuonnempana. 355cid "ykkösmoottorin" osahankinnat ja konstruktiot etenevät
aikataulussaan. Aluminium&cfm -sano...
Öljyjärjestelmää parannellaan laajemmalla öljypohjalla ja lisätään lauhdutin.
Tulevaan ykkösmoottoriin tuli Brodix 18 asteiset kannet ja korkeammista pakokanavista johtuen
se perskule teettää uudet pakosarjat. Kampiakseli tullee lähiaikoina tasapainotuksesta ja
sitten alkaakin olla osat koossa tuohon "kakkos"koneeseen. Hoonattiin sylinterit ja viilataan
uudet männänrenkaat ja sitten pääsemme kasaushommiin. 5 Speed vaihteisto on vielä vailla
kytkentöjä... eli kiire tulee sillä saralla, siltä alkaa näyttää. Noh -to be continue.
23.3.2007: Pakosarjojen mallit valmiina, siitä sen kun tekee vaan..
Kardaani pätkittiin ja se lähtee viikon päästä duunattavaksi ja painotukseen alan liikkeeseen.
Toinen Hays-kytkin on työn alla, josko saisi ajoon/varalle. Siinä on tuo paineasetelmapuoli
alumiinia myöskin, tuossa millä on ajeltu, on vielä rautalätty. Eli sieltä saa vähän
pyörivää massaa pois. Menköön nyt ensi kesä vielä yhdellä levyllä. Senhän pitäisi olla
tietty tuollainen 7.25” monilevysysteemi. 357cid konetta pitää alkaa kasailemaan;
lumet sulaa siihen malliin, että johan tuolla pääsee/pääsisi varmaan jo huhtikuun puolella
testiajelua harjoittamaan kevyesti!
14.4.2007: Osat alkaa olla koossa koneen kasaukseen
eli tulevalla viikolla alkaa niputus. Kardaanin lupailivat myöskin tässä lähiaikoina.
Perämurikassa on hieman välystä eli katsotaan, meneekö vaihtoon/remonttiin.
Brodixit tulivat ohjurityöstöstä eli pakosarjoja pääsee myös rakentelemaan.
Tavaraa on taas roudattu pitkinpoikin Etelä-Suomea ja siitä suuri kiitos Huomon Mikolle,
joka pyyteettömästi on kuljettanut noita meitin palikoita siinä samalla kun omia osiaankin.
Öljyakkua suunniteltiin tuonne öljyjärjestelmään ja sen jälkeen on palikat
aika pitkälti tontilla. Eli on aika viettää hieman aikaa tuolla tallin uumenissa -
tai siis korkea-aika!!
30.4.2007: Moottoria tsekkailtiin ja pestiin.
Mittailtiin veivien laakerikaulat ym. puuhastelua. Kasausoperaatio sai hieman takapakkia,
kun tuli epähuomiossa vääränkokoiset runkolaakerit. Sen siitä saa, kun noita koneiden osia
sekoitetaan kahdesta yhteen. Siinä 355 takokammessa olikin 020” RKL ja tuossa, joka sai siipeensä
010”. Noh, Star Amigo toimitti oikeat paksummat liuskat jo seuraavaksi päiväksi - wow!
Kardaani tuli ja on laadukasta työtä. Hintakin oli kohdillaan; työn teki Ko-Met Oy Espoosta.
Takavakaaja on mallattu paikoilleen. Jarrupalat pitänee vaihtaa purevampaan laatuun,
josko saisi tuntumaa ja hidastuvuutta - sitä nimittäin jäimme viime ajorupeamilta todella
kaipaamaan! Turvavöiden yläkiinnikkeet pitää myös muuttaa siten, että lenkit tulee
poikittaisputkeen kiinni eli lisätä 50cm putkea ristikkoon. Siinähän sitä onkin jo taasen
- eikä siinä vielä läheskään kaikki! ...mutta nyt ensimmäisenä tuo motti kasaan ja tulille,
saas nähdä, milloin jyrähtää. Kuvassa tiimiläinen vappunaamari päällä - kysymys kuuluu, kuka?
Niin ja hyvät vaput kaikille!
10.5.2007: Kone on nipussa ja omassa huoneessaan.
Oikeanpuoleista pakosarjaa piti hieman fiksata ennen asennusta, mutta nyt on primäärit kohdillaan.
Menihän tuo asennus hieman yövuoron puolelle, mutta sielläpähän lepää. Oheislaitteet kiinni
ja starttaamaan... Katsotaan, lähteekö laakista.
15.5.07: Kone saatiin tulille ja käynti on vahvanoloista!
Ei ainakaan tässä vaiheessa mitään epäilyttävää. Muut releet kiinni ja pääsee koeajolle.
Hommaa on vielä kyllä reilun puoleisesti.
21.5.07: No niin, testilenkki on ajettu ja tuntuu toimivan ok.
Niinhän siinä taitaa käydä, että testaaminen jää vähiin, jollei olemattomiin,
mutta minkäs teet. Aika on sen verran kortilla. Kytkinvivulle tehtiin hieman lisää tilaa
ja ilmeni, että vielä on paikallaan varmistella pikkusäädöillä kytkimen reilu irrottaminen.
Klaus duunasi kunnolliset kiinnikkeet noihin 4" putkistoihin - eipä rämise enää! Aurauskulmat
pitää mittauttaa jne... Puuhaa kyllä riittää vielä. Siltä se alkaa näyttää, jotta voimme
ilmoittautua kauden avauskisaan. Se pitää tehdä kuluvan viikon pe 25.5. klo 18:00 mennessä
muistaakseni.
24.5.07: Ajettiin testilenkki ja koiteltiin jarruja. Nyt siellä jo
tapahtuukin jotain, kun polkee. Ja tuntuma on aivan eri kuin viime ajoissa. Huomenissa vielä
hieman ajoa ja balanssin säätöä/säätömahdollisuuksien tutkailua. Vaihteisto pitää avata ja
tsekata, hieman nahkeasti menee päälle/pois. Todennäköisesti sliderit pitää tsekata,
ettei ole "kraatia" hampaan kulmassa. Ja muutenkin tarkastus perusteellisesti. Sitä kun ei ole
muuten avattu kuin sivukoppaa raotettu. Hyvin tuntuu muuten pelittävän - paremmin kuin viime
vuonna. Käytiin punnituksessa ja 20 kg oli lähtenyt. Bensamäärästä ei tosin ollut ihan tarkkaa
tietoa. Ja kuskista on pois 10 kg! Vitsinä viime syksynä heitetty letkautus, joka kävikin toteen
- heh heh! Eli molemmissa on vielä hyvin pudottamisen varaa!! Kuskissa onneksi huomattavasti
vähemmän... Nyt on sitten ilmoittauduttu kisaan eli nähkäämme Kemoralla. Päivitellään kuulumisia
sitä mukaa, kun kisa lähestyy.
5.6.07: Jaahah, nyt on saatu konepyöräralli heitettyä Keski-Suomeen. Että sen pitikin
osua juuri tähän viikkoa ennen Kemoran kisaa. Kas, kun näköjään siinä käy lähes 100 % varmuudella niin, että
jos on tullakseen kiireellisiä osia, jotka pitää saada nopeasti paikalleen, ne eivät sitten satukaan heittämällä...
Perämurikka on poskilaakereihin nähden liian ahtaalla rympillä, saakeli! Noh, ukot duunaa välykset kohdilleen.
Öljyakku-lauhdutin-suodatinsarjaan kiikutetaan kalikat heti, kun töistä päästään Tehohydroon letkuntekoon.
Kaariputkeen vyönkiinnikelenkit, maalia lattiapoteroon, ilmanottoaukkoon lauhdutinkiinnikkeet sekä jonkun sortin
ritilää, ettei pääse murkuloita kennoille. Siihen kun vielä lisätään normaalit huoltotoimenpiteet sekä tavaroiden
pakkaukset, niin eihän siinä taaskaan vapaa-ajan ongelmaa ilmene.
Ovat povailleet aika kesäisiä ilmoja kisaviikonlopulle - sekä sammakoilla että ilman. Hyvähän se on, ettei
tarvi palella siellä. Olisi hyvä saada tai siis parempi on saada tuo laitos huomenna ajokuntoon. Torstaina on jo
lähtö kohti Pohjanmaata. Kuulolla kuin käy...
6.6.07: Ilta-yövuorot jatkuvat tallilla, aamuvuorot tehdään sitten ansiotyössä siinä
sivussa... Hyviä uutisia sponsoririntamalta: alkavalle kaudelle yhteistyökumppaniksi tuli Autokorjaamo
Asennuspaikka Lappeenrannasta, jonka toimialana on henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset.
AD varaosat ja Valvoline öljyt vaihtuvat ammattimiesten toimesta kädenkäänteessä! Eilen marssittiin heti töistä
päästyä Tehohydroon, joka on hydrauliikan erikoisliike. Sieltä saimme odotellessamme letkut ja liittimet
öljyjärjestelmään ja on laadukasta työtä! Tehohydrolle kiitokset
joustavasta palvelusta. Sen jälkeen olikin pitkin kyliä lentämistä mainostoimistoon ym. ja pajalle.
Perä saatiin nippuun ja välykset mitattiin kohdilleen, murikan sorvauksesta ja laakereiden sovittelusta on
puolestaan kiittäminen Jallua ja "linjojenspesialisteja" keskuskorjaamolla. Lasse naksautteli murkulaa momenttiin
puolenyön krouvissa ja allekirjoittanut sai öljyakun, suod. ym. kiinnikkeet kohdilleen niitä aikoja myöskin.
Menihän se lähemmäs klo 01.30 taasen. Mainokset liimailtiin ja sitten vaateriin vauhdilla. Tänään (ke) on mahd.
aikaisin saatava tulille... Ettei vaan tulisi kiire taas, tai johan se on... Ei mitään uutta siis!!
Sivun alkuun
431 kehitystyö 2007
431 kehitystyökuvat 2007
14.6.07: Tavaroiden purkamisen ja tiukan analysoinnin jälkeen alkoi
visioita singahtelemaan sieltä täältä. Jo aiemmin paljon puhuttu etuspoileri otettiin
suunnitteluvaiheeseen saman tien. Nykyiselläänhän tuolla aparaatilla voisi painella
etumaavaran perusteella hyvinkin vaikka maatalousnäyttelyyn, on se sen varta korkialle tuo
puskurin paikka siellä ameriikan ihmemaassa pläjäytetty. Pakkaa tuota ajoviimaa pääsuorilla
sinne alle varmaan jonkin verran. Toteutus tulee olemaan yksinkertaisen karu eikä mallia ole
meininki lähteä hakemaan tuning-piireistä... Vaikka meillähän oli viimeisen päälle
tuning-verkkoa siinä Kemoralla, hiukka? kiireessä asennettu... Eipähän rusakot ja muut elukat
päässeet pureksimaan lauhduttimen letkuja! Isompaa lauhdutinta öljylle hakuseen ja lootaa
auki/kytkimen tarkistus. Tämä liiteri ei taida olla niitä laitteita, että pääsee kehumaan, kun on
ajettu koko kausi avaamatta mitään... Noh, onpahan pojilla puuhaa muuallakin kuin iltajatseissa...
Heh! Vitsi-vitsi! Jatkuu...
27.6.07: Kone avattiin ja laakerit pistetään vaihtoon, sen verran
oli lämpöinen öljy ilmeisesti kurittanut lakruja... Perhana, aikamoista puljaamista. Noh,
minkäs teet, olipahan hyvä, että päätettiin tarkistaa. Kampurassa ei näy sen kummempia jälkiä.
Tämä on kai sitä käytännön testaamista - hieman työlästä tosin. Kytkintä pitää säätää hieman
tiukemmalle ja Tiihosen Toni lupasi jyrsiä uuteen takalevyyn samaiset urat kuin aiemmissakin -
sama mies käytti jyrsinkoneita myös silloin aiemmin , thanks a lot! Jäähdytysilmaa pitänee
koittaa järkätä myös takakiekoille. Bensanpaineen lievään vaelteluun koitetaan saada tolkkua
ja nyt meinasimme koittaa tuota isompaa kisaprepattua kaasutinta. Markoffin Teijolta löytyi
lainaksi sellainen - hyvä homma! Se on jo päälle 800cfm, kun tuo nykyinen on vakio 750cfm.
Silloin aikoinaan testailimme "kasipätkää" ja samaisella yläkerralla oleva kone veti aivan
eri tavalla, joten ei siitä haittaa olisi, jos tuohon kiukaaseen tulisi lisää löylyä. Vai
miten ne pojat asian ilmaisivatkaan... Kaavailimme myöskin seosmittaria, joka olisi pitänyt
laittaa jo ajat sitten!! On hieman ollut epäilystä, jotta menisi hieman ohuella seoksella.
Jäisipähän yksi arvailun kohde pois. Siinähän sitä on jo taas hommaa aivan omiksi ja vähän
muidenkin tarpeiksi... huh huh. Kuvissa kone aivan väärässä paikassa!
6.7.07: No niin, ei keretty koeajolle ennen ilmoittautumisajan
umpeutumista - sen verran ollut puuhaa ja kiireitä. Kone on pääosin kasassa ja toinen
lauhdutin hankittu jo valmiiksi, vain asennus puuttuu... Etuspoileriprojekti etenee niin,
että muotti on tehty. Antaa nyt kuivua kunnolla. Joskus jotkut ovat turhan innokkaasti
irroitelleet niitä ja ihmetelleet, kun eivät pysy aivan aiotussa muodossa. Nähtäväksi jää,
saako sen paikalleen Jurvaan. Sinne pitää duunata kunnon kiinnikkeet, jotka mahdollistavat
spoilerin nopean irrotuksen ja kiinnityksen - tunkkausta ym. varten tieltä pois nääs. Nyt
täytyy ensimmäisenä saada kone paikalleen ja käyntiin sekä koeajolle, että näkee laitoksen
toimivan edes sen verran kuin ennen remonttia. Vaihteisto jää todennäköisesti avaamatta,
vaikka oli tarkoitus tsekata. No, eipä siinä ainakaan mitään pahempia vikoja tuntunut nyt
viimeksi. Ja onhan siellä Pohjanmaalla vaihteistosulkeisia pidetty ennenkin... Heh -
huono vitsi!! Toivotaan, että tulevana viikonloppuna kerkeäisimme oikein nukkuakin hieman
enemmän kuin vuosi sitten. Regulaattorihommiin pitää vielä koittaa perehtyä ja sitä
veikeämpää kaasaria ehkä koittaa. Ilmanottoja taakse jarruille pitäisi myös värkätä. Notta
semmottisia. Kunhan nyt nuo pääkohdat ehtisi laittaa. Ilmoittaudutaan nyt optimistisesti
kisaan kuitenkin, onhan viimeinen ilmoittautumispäivä! Katsotaan, kuinka homma etenee! Ja
toivotaan, että olisi nyt viikonloppuna Alastarolla hyvät kelit EM-kisoissa!!! Perhana, kun
olisi ehtinyt paikanpäälle kuulostelemaan - siitä onkin aikaa, kun siellä katsomon puolella
on tullut oltua. Tsemppiä sinne! Jatketaan tätä aparaatin ruuvaamista TAAS kiihtyvällä
vauhdilla viikon edetessä. Huh-hei!
12.7.07: Yötämyöten taas komuttiin pajalla ja eilisen koeajon
jälkeen se teetti vielä yhdet vaihteistosulkeiset. Pientä hienosäätöä jää näköjään
Pohjanmaalle vielä. Tosin vielä ei ole ehditty tuota viimeistä kytkinsäätö- ym. jutskaa
koittaa, mutta koekäyttöä tuossa kohta. Jos saadaan rekan kyytiin ajamalla, niin ei muuta
kuin Pohojanmaa - here we come!!! Ja meininki on olla huomenna Jurvassa koittelemassa.
10.8.07: Koneeseen kurkattiin (taas) - olosuhteiden pakosta tosin. Uudet putkistot
duunattiin urakalla tuossa ja kyllä se kello ympäri meni ennenkuin päästiin koekäyttöön,
mutta onpahan toinen ääni myllyssä! Suorastaan huolestuttavan hiljaista... heh! Noh, eipähän
tule desipelien kanssa sellaisia ongelmia, kuin mitä nuo "jurassic park" vaimentajat
päästelivät. Teimme samalla tuollaisen x-putkisysteemin, jonka pitäisi antaa vääntöä ja
tasata virtauksia. Taitaapa se vielä auttaa tuossa vaimennuksessakin. Aika työläs homma oli
kyllä, mutta tulipahan tehtyä. Olin kuulevani jopa jotain kiroamiseen viittaavaa, kun niitä
siinä pukkien päällä ähryttiin... Taisi siinä itse kukin mainita joitain kertoja jostain
huoltomontusta tai nosturista.
Vielä viimeistelyä ja yhdet kiinnikkeet taakse. Säätöhommia
ja pikku puuhaa on vielä. Sittenhän se onkin mielenkiintoinen paikka, kun apparalle pääsee
ekaa kertaa... Sinne lähdetään aluksi ikäänkuin hieman harjoittelemaan. Meillä oli meininki,
että olisi päässyt nyt viikolla reenailemaan päiväksi, mutta yllättäen aikataulut ym. eivät
antaneet myöden. Se olisi ollut ehdottoman tärkeä juttu kilpailua varten, mutta näillä
mennään. Ei nyt käydä ahnehtimaan. Toivotaan, että kelit olisivat myötä. Vielä pikku
testiajoa ja raportoidaan, jos tulee hämminkiä tai lisäohjelmaa.
Helteistä juhlakisan odotusta!
17.8.07: Pojat duunasi nyt sen kokoisen öljynlauhduttimen, että jo
on kumma, jos ei ala jäähtyä! Mallia: heat-away deluxe. Pakoäänet ovat nyt hyvin
toleranssissa. Mitattiin oikein mittarilla eikä meinannut 100 db:ä saada tauluun millään
- heh! Hyvät pömpelit nuo. Ja yhteistyökumppaniksi tuli lisäksi
Neste Lauritsala. Sieltä löytyy polttoaineet
ajokeille ja ihmisille, on huoltoa ja scan-burger -evästä! Lisäksi vuokrauspuolelta löytyy
niin autoa kuin peräkärryä. Aamulla starttaamme ajoissa kohti Hämeenlinnaa ja lähdemme
tutkailemaan tuota legendaarista moottoriurheilupyhättöä. Nähkäämme siis siellä.
Sivun alkuun
431 projekti 2007 - 2008
431 projektikuvat 2007 - 2008
10.10.07: Jahas, se on aika ynnäillä, mitä talven aikana pitäisi tapahtuman ja mitä
sitten tapahtuikaan... mielenkiintoista. Autossa on monia kehityksen kohteita ja
paranneltavaa. Mutta jos mahdollista, täytynee koittaa pitäytyä (ja budjetti siitä ainakin
pitää huolen) maltillisissa muutoksissa ja hankinnoissa.
Nyt olisi tarkoitus saada tuo "ykkösmoottori" nokalle ensi vuodeksi ja sitä
mukaa parannusta jarruihin myöskin. Eihän sitä muuten saa mahdollisesta lisävoimasta
hyötyä irti, ellei sitä vauhtia saa kunnolla pois mutkaan tultaessa... Loputon työmaa on
tuo alusta ja sen säätömahdollisuuksien parantelu. Samoin kuin vielä tuo vauhdin eräs
pahimpia vihollisia eli ylipaino (- auton)!! ...Niin ja kieltämättä, onhan tuossa kuskissakin
joutavaa vielä jonkinverran - heh! Kuusikymmentä kiloa pitäisi saada painoa malibusta pois.
Oliko kellä niitä halpoja alublokeja ym. ylimääräisenä??
Niin ja onhan tässä jo vähän puuhailtukin: otin konepeitosta muotin kaiken varalle
ja siitä saa jo heti n. 5 kg pois, kun uuden tekee. Pitäis ainakin. Nyt on kaikki kilot
tikistettävä, mitä lähtee! Katsotaan, kuinka homma lähtee etenemään.
Alastarolla olivat pojat olleet kuulemma ajelemassa testiä sellaisilla pienimpään
painoluokkaan kuuluvilla (1150 kg) V8 autoilla ensi vuotta silmällä pitäen. Ja
kulkua oli löytynyt syksyisellä radalla... Huhut kertovat valmisteilla olevasta
englantilais-amerikkalaisesta kasilaitteesta myöskin - ja minimi painossa tietty =) Huh!
Tarttis tehdä talvella jotain! Let's see...
Ja kekkerit sen kuin lähestyvät, Sneaky duunasi oikein komean plakaatinkin,
kuva alla. Wow!

24.10.07: Tallia on hieman järjestelty ja syyssiivoustakin puuhailtu. Pikkuhiljaa on
alettu purkamaan kilpuria ja suunnittelemaan uusia kujeita. On ollut kyllä aika hiljaista
sillä osastolla, mutta täytyy koittaa aloitella, että ehtii tehdä ainakin pääkohdat
ajoissa kuntoon.
Osia puntaroitiin ja aika painavia osioita on laitteessa kiinni. Katsotaan, mistä
aletaan otsikolla Suurin Pudottaja... Jep. Pitää tuo kone nostaa pois ja
kurkata, mitä se on syönyt. Ja pitäisi aloittaa myöskin uuden voimakoneen valmistelut ja
fiksailut - johan siinä taasen alkaa työlistaa olla.
Niin ja Hyvä Kimi ja Hyvä Suomi!!! Loistava taistelu! Viileämpiä jäitä sinne
Mc Larenin hattuihin... ja hamekankaita. Pitääkö sinne lähettää pätkä itkumuuria???!!
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun saman seuran mies voittaa F1 maailmanmestaruuden ;)
LprUa:n miehiä nääs... heh.
Paikallislehden toimittajattaret kävivät jutustelemassa kauden päätteeksi ja
uhkailivat, jotta tulevana sunnuntaina 28.10. olisi KAAKKOIS-SUOMEN SANOMISSA juttu
kuvineen päivineen. Ei muuta kuin posteljoonia odottelemaan - heh heh.
Tsemppiä hämärtyviin syys/talvi-iltoihin eri puolelle eri talleihin!
Samoin kaikille projektia seuranneille ym. Ollaan kuulolla.
7.12.07: Konetta on aukaistu ja laakerit olivat hyvinkin
tikissä, heat-a-way rules!! Sitä ei sitten ilmeisesti sen enempää aleta purkamaan.
Onpahan nipussa keväällä valmiiksi. Kytkin oli myöskin tasaisesti kulunut,
tosin eipä sitä vielä kunnolla rankaistukaan koko kisaa, paitsi Botniaringin
sadekisassa. Katsotaan mitä tehdään. Jos laittaisi tuon alumiini-Hays:in toiseksi
kykäksi ja varalle. Vetoakseli meni tuon näköiseksi ja siihen pitää kysellä lääkitystä.
"Ykköskoneen" konstruktiokuvio alkaa olla mitä ilmeisimmin, että pidättäydytään
budjettiratkaisuissa eli ei aleta hurjimaan. Jarruhommia etsiskellään ja fundeerataan.
Hieman on ollut hiljaista vielä pajanpuolella... Johtuneeko kesän jokseenkin
hektisestä ruuvaamisesta, joka sai välillä jo hieman urakoinnin piirteitä - heh...
Mutta eiköhän se tästä ala tokenemaan - syytä ainakin olisi!!
8.1.08: Hankittu wilwoodin jarrusatulat rikkoontuneen tilalle.
Mäntien lukumääräkin lisääntyi kuudella ko. akselilla! Eli aika vähillä mäntsälöillä
mentiin viime kesänä. Ei muuta kuin sovittelemaan. Vetari täytyy lähettää sorvaamoon
tutkailtavaksi ja uutta tilaukseen. Uutta konetta on pyöritelty pukissa ja ei kai auta
muu kuin alkaa työstämään tilaa carilloille. Katsotaan, mitä saadaan aikaan noista
palikoista, joita jo löytyy hyllystä. Alumiinilohkoprojekti jää siintämään
tulevaisuuden visioihin. Ei liene tarvitse mainita, mikä siihen on syynä... Samaan
viitaten katsotaan, saadaanko käymään nuo carillot ja KB:t tuohon uuteen
venttiilikulmaan 18' - 23' sijaan. Kilpavaihteiston uusia kytkentärattaita haeskellaan
ja kartoitetaan tiukasti. Olisi enemmän kuin paikallaan olla viisi paria suoria
hampaita ja kytkentää tuossa hommassa. Katsotaan, mitä lääkkeitä keksitään.
22.1.08: Jarrusatuloiden kiinnikkeet ovat plasmattavana,
jotta pääsemme mallaamaan wilwoodeja taakse. Ykköslohkoon on nyt tilaa carilloille ja
18X Brodixit otin myöskin työn alle. Niissä on hieman työstettävää ennen kuin
koneistetaan seetit, jotta pääsee mallaamaan venttiilin ja männän väliin jäävää tilaa.
Pitkästä aikaa "pääsi" vinguttamaan metallihilettä ilmaan... Siitä se muokkaantuu.
Niissä on nyt aluksi hieman seetirenkaan ja kanavan valun kohdistelua. Vetarit meni
Karpiolalle ihmeteltäväksi - katsotaan, mitä sieltä kuuluu.
5-Speed doug nash/richmond:iin ei tunnu olevan veikeämpiä
kytkentäpaloja/rattaita oikein saatavilla. Jos joku tietää lääkkeitä ko.hommaan,
niin vinkeistä ollaan enemmän kuin kiitollisia!! G-Forcella näyttäisi olevan juuri
oikeantyyppiset kytkennät, mutta eivät oikein vastaile kysymyksiin... johan on!
No, jatketaan harjoituksia.
10.2.08: Kansista on seetirenkaiden tienoot oikaistu ja
muutenkin fiksailtu. Palotilat hierottu ym. Aika tavalla lähti metallia ennenkuin
kelpuutettiin seetien hiontaan, kuten kuvasta näkyy! Onneksi ei sentään yhdestä
kanavasta koko kasaa... Nyt sitten pääsee välyksiä selvittämään ja tutkailemaan,
onko jyrsintähommia tiedossa.
Kuskin oviprojekti on myöskin työn alla; siinähän oli se paino-ongelma - tai siinäkin.
Siihen tuli nyt "korjauspala" pintapeltiin ja muutenkin on tarkoitus päästä
kevennykseen kaikilta osin. Orkkis saranat ym. kikkareet saavat kyytiä. 10 kg pitäisi
saada pois. Jos siihen päästään, niin hyvä. Samoin uusiksi menee akun kiinnitys,
optiman tulee korvaamaan Odysseun hyytelömalli, joka on sekin muistaakseni reilu 5 kg
pois.
Jep, motin koekasauksia pääsee virittelemään myöskin kohtapuoliin, ma-ti,
lupailivat Brodixit veks koneistamosta.
29.2.08: Konetta on värkkäilty ja vetareita odotellaan, että
pääsisi jarrusatuloita kohdilleen asentelemaan. Kyselivät tuolta Historic Race Finlandilta
osastolleen pääsiäisen Am-Car Showhun tuota liiteriä ja lupailin, että eiköhän se
sinne tuoda, kun oikein kyselevät. Voihan se olla, että esiintyminen tapahtuu
lievänä projektina, mutta onpahan tekniikkaa sitten esillä ym. Hieno homma, että
kiinnostusta tuli heidän taholtaan. Mainostajat saavat näin myös mukavasti näkyvyyttä.
Kaudelle on jatkosopimuksia tehty viime kesän malliin "pääsponsoreiden" eli
Autokorjaamo Asennuspaikan ja Laroxin kanssa, samoin mukana menossa ovat Car-Koivisto
sekä Tehohydro. Lisäksi neuvottelut ovat työn alla parin viimekesäisen
yhteistyökumppanin kanssa. Hyvä homma. Näillä mennään tässä vaiheessa.
Kuvassa uutta kalikkaa ja rullanokkavermeet - vihdoinkin! Kyllä sitä laahaavaa
314' asteista jo pyöriteltiinkin ja voihan se olla, että pyöritellään jatkossakin -
mistä noita tietää... =) Koitetaan nyt kuitenkin saada voimakone nokalle jne.
15.3.08: Helsingin näyttely on jo ovella, emmekä saaneet
uusia vetareita, joten piti värkätä vanhat alle, että saadaan pyörilleen. Kasailen
auton ns. lievään projektikuntoon, joten ilmeisesti jätämme hieman enemmän tekniikkaa
näkyville ym. Kumma, että kiire tuntuu tulevan tässäkin hommassa. Mutta eihän se mitään
uutta ole. Katsotaan, mitä keksitään rekvisiitaksi.
Oli muuten uusimmassa kahdeksikossa hyvä juttu Salonmiesten projekteista -
asiallista! Ja kuuleman mukaan "kylillä" on myös Chevy kakkosia työn alla. Sehän on
kompaktin kokoinen peli. Mielenkiintoista. Kuulostellaan.
Mainostajista myös Lappeenrannan Autotarvike on mukana samankaltaisella diilillä
kuin viime vuonna. Jees.
Nähdään Historic Race Finlandin osastolla Am-Car showssa!! Ilmoittelen, jos
jotain ylitsepääsemätöntä ilmenee - tuskin!! Heh...
20.3.08: Maanantaina fixattiin osuman saanut etulokari
kondikseen ja niputeltiin pirssi muutenkin näyttelykuntoon. Tänään ke 19.3. laitettiin
Malibu kuormurin kyytiin kevyessä lumisateessa. Ja to lähdemme puoliltapäivin kohti
ruuhkasuomea. Hyvin saatiin auto nippuun, jeesaamassa oli Laasosen Janne ja kaveri
lähtee myös jelppaamaan Helsingin keikalle. Ja Lauritsalan Neste on myöskin mukana
sponsoroimassa alkavalla kaudella. Hyvä homma.
4.4.08: Ilmottauduttu sarjaan kaudelle 2008. Ja nyt jo voi
todeta, että kiire tulee taasen (kuten muinakin vuosina) saada laitteet nippuun ja
testiin. Ei muuta kuin hönkää pyttyyn!
11.4.08: Wilwood-satuloille on tehty uudet kiinnikkeet, koska
kiinnitysreiät ja offset eivät käyneet ihan kohdilleen. Kuvassa on vielä korjaamatta
lokasuojan reunan vauriot, jotka tulivat takapyörän irrottua siinä pirullisessa
vetoakselijupakassa... Ja sitten nakkasin pikaisesti vetarit matkahuoltoon ja malliksi
Vilppulan suuntaan, jotta saadaan ajoissa uudet alle. Uusi kampura tuli ja pidemmät
Manleyn työntötangot - tarvittiin lähes tuumaa pidemmät kuin stockki tönärit eli tuo
8,6" on kohdallaan ja rullan liikerata on hyvä venttiilin päässä. Männistä pitää ottaa
hiukka tavaraa pois imuventtiilin kohdalta sekä patin reunaa hieman viistää, ettei ota
kanteen kiinni. Hyvin pienillä muutoksilla saan ne käymään. Oma hommansahan niissä on.
Ja vanha sinitarrakikka toimii, kun välyksiä varmistellaan. Kunhan männät on työstetty,
niin ei muuta kuin Eaglen uusi akseli ja mäntä-veiviyhdistelmä tasapainotoimitukseen
ja vauhdilla. Sittenhän olisi jo aika alkaa vääntää uusia pakosarjoja. Senhän se
teettää myös, kuten aiemmin tuli mainittua. Kas kun ne pakokanavat ovat huomattavan
korkealla vakiomalliseen kanteen nähden - ja kiinnityslaipat erilaiset. Etujarruihin
tilasin Ferodon 3000:set, jos alkaisi pysähtymään hieman veikeämmin. Ilmanottoa
jarruille ja etuspoileria pitäisi jonkun myös alkaa duunata... Ja puhetta on ollut
myös sintterikytkimestä, pintoja ja keskiöitä olisi tuossa, tarvitsee vain yhdyttää ne
tai ostaa uusi, katsotaan. Että tällaista!
Ja sinnehän oli jo sarjaan ilmoittautunut uutta kalustoakin, eli listalta löytyy
corvette, jota herrat Salon seudulta kävivät jo syksyllä testaamassa alastarolla ja
hyvin oli kulkenut ja vielä kevyimpään luokkaan tehty... perhana! Merkkikirjo saa
myöskin lisäystä viimevuotiseen, hiukka yksipuoliseen tarjontaan, eli mukaan on
ilmoittautunut välivuotta pitänyt avomustang-autokunta. Mielenkiintoista nähdä, mitä
uudistuksia on saatu aikaiseksi. Vielä kun saataisiin se yksi ns. valtamerkki mukaan,
niin jopas olisi! Viimeksi eräs "pölyttäjä"kuski valitteli, että kun pitäisi akkukin
ladata ja rengaspaineet tarkistaa ennen kuin radalle pääsisi... heh heh!! Liekö sama
tilanne vielä??? =) Ei muuta kuin HRF:n sivuilta ilmoittautumaan sarjaan! Sehän ei
itsessään maksa mitään. Pysytään kuulolla.
24.4.08: Lähtivät koneen liikkuvat tänään painotukseen ja
lupailivat jo ensi viikolle takaisin. Männät tuli fiksailtua kansiin ja venttiileihin
nähden sopivammille välyksille. Nyt pääsee pakosarjojen tekoon - tai joutuu... =)
Takajarrusatuloiden kiinnikkeet tulivat hitsauksesta Äikään Tommin toimittamina. Vetarit
lupasivat myöskin vappuviikon alkuun tulevaksi. Etuspoilerin rungon leivoin kuidusta
ja sille tarvii duunata vielä kiinnikkeitä ja uutta ilmanottoa jarruille. Doug Nashiin
on vähän kyselty Liberty´s Gearsilta sisuskaluja ja heillä olisi kyllä hyvä "face
plate" kytkentämallin pitoratas/slideri-systeemi. Katsotaan, josko ehditään perehtyä.
Mr. Pykäläinen on ollut puhelinyhteydessä rapakon taakse.
7.5.08: Kuskin puolen pakosarja hepissään. Koneen liikkuvat
tulivat painotuksesta ja vetarit pitäisi tuleman tällä viikolla!! Männänrenkaat
viilaukseen ja osia pesuun. Kiirusta pukkaa tällä akuutilla henkilöstöpulalla!! ;)
11.5.08: Pakosarjat saumoja vaille. Mutkia toimitti Lappeenrannan autotarvike ja
sitten ei muuta kuin pikku kätösillä laikka soimaan. Lasse-setä viilaili männänrenkaita
kohdilleen ja noissa KB hypert. männissä on se ylimmän renkaan välys jonkinverran
reilumpi kuin esim. takomännissä. Tärkeä seikka, ettei leivo kiinni, kun kunnolla
lämmitetään.
Koekasailtiin sovitus lohkon kanssa nuo imusarja, kaasutin ja ilmanottojutskat
paikalleen ja eihän se paketti mahdu mitenkään vanhan konepeiton alle. Eli ei auta
muu kuin leipoa uusi peitto reilummalla scoopilla. Alkaa tulla näkökenttään nuo
"releet" tuolta, mutta josko sinne tulee sitten myös hönkää lisää...
Sinnehän on V8-luokkaan ilmoittautunut jo 11 autokuntaa, hyvä homma! Uusia nimiäkin on
useampia - ainakin minulle. Ja Mopar Duster on myöskin ladannut akkunsa ja paineet ovat
varmasti kohdillaan. Oikein!
Vetarit tulivat ja ihan hyvät puikot ovat. Uudet laakerit pitää hakea ja rympätä
kohdilleen niin pääsee hollittamaan jarrusatulat paikalleen. Parisen viikkoa olemme
aikataulusta jäljessä, hitto. No, ei muuta kun hihat heilumaan sano. Jatkuuuu...
23.5.08:
Koneen kasauksessa ilmenee pientä problematiikkaa, kun eräät osat eivät olleetkaan
mitoissaan ja nyt kuumeisesti koitetaan selvittää tilannetta. Esim. kampuran päähän
tuleva ratas on aivan liian tiukalla rympillä – lähes kaksi kymppiä eli reilusti
puolet liian ahdas... Paha homma, kun ei ole enää aikaa tilailla uutta. Katsotaan,
saako sorvissa päästettyä veks. Jarruihin uudet teräspunosletkut ja satuloita pitää
hieman shimmata sisemmäksi. Vyöt on päivitetty ja etujarruihin asennettiin Ferodon
palat. Sinne on myös värkättävä ilmanottoa ja spoilerille kiinnitystä. Ne ovat tosin
vuorossa sen jälkeen, kunhan ensin saadaan moottori kasattua ja käyntiin.
Mikäli probleemit kasvavat ylisuuriksi, on onneksi kasassa tuo viime vuoden motti, joka
voidaan hätätapauksessa nostaa keulalle. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä pisteessä, että
sunnuntai-iltana siellä on joku kone oltava nokalla, jotta pääsemme testaamaan noita
jarruja ym! Perin merkillistä, että kiire pääsee aina yllättämään varsinkin kauden
avaukseen... Ensi vuonna ei... (Parempi kun ei kirjoita loppuun tuota hyvinkin
kulunutta lausahdusta!!) Nyt on loppukirin aika. Maanantaina tiedetään kuinka käy!
-päivittelemisiin- =)
29.5.08:
Ykköskoneen kanssa tuli viime hetkillä muutama sen verran ongelmallinen juttu, että
pitää turvautua viimekesäiseen moottoriin... harmi. No, kyllähän tuossa ilmeni/ilmenee
laitettavaa ja ylläreitä näköjään ilman uuden koneen säätöä ja sisäänajoakin. Muutama
vuorokausi on mennyt taas aikamoisen kiireen ja vääntämisen merkeissä. Viime yönä
ke klo 02 maissa pääsimme koeajolle ja näyttää siltä, että pääsemme kohti Pohjanmaata.
Kytkin on jäänyt hiukka liian löysälle, eli sitä pitää tiukata ja jarruja säädellä ym.
ym. Mikäli testiajo #2 menee sitten ilman pahempia vaurioita, niin heti tien päälle,
kunhan kamat on saatu kasaan. Kyllä tähän viimehetken vääntämiseen on tultava joku
tolkku... Noh, hyvin on ukot vääntäneet aika vähillä nukkumisilla. Ollaan kuulolla!
28.6.08:
Tässä on hieman lomailtu, oltu reissussa ja mökkeilemässä ja nyt pitää taas hieman
puuhailla tuolla pajankin puolella. Kävin nostamassa keksinnön pukeille ja pitää napata
perä auki ja tsekata, mikä se siellä jurnuttaa. Tilattiin jo valmiiksi c-clips
eliminaattorit, kas kun nuo 90-luvulla itsetehdyt eivät ilmeisesti ole kaikkein parhaat
tuohon mutkitteluun, siis nuo vetarin laakeripesät. Varsinkaan nyt, kun tulivat
tontille nuo Advan kisarenkaat - on ne kunnon rieskat noihin vanhoihin verrattuna!
Profiili on tosin 40 entisen 45 sijaan, mikä ei ainakaan paranna tilannetta tuon 4.11
perävälityksen kanssa. Mutta nostetaan rajoitinkidettä ja pannaan kiittimet ristiin,
jotta pannu kestää. Vaihteisto pitää ottaa pöydälle myös ja tarkastaa/vaihtaa
shimmirikkaa ym.
Hommaa pukkaa siihen malliin, että katsotaan tuota voimakoneen valmistumista sen
myötä, kunhan saadaan rakkine ajokuntoon noilta kriittisiltä osin... Kummasti se nyt
siirtyy tuo koneprojektin valmistuminen, mutta kyllä se sieltä tulee!! =) Ja nyt ei
käydä luettelemaan, mitä kaikkea laitetaan seuraavaan kisaan uusiksi, vaan katsotaan,
mitä saadaan oikeasti tehtyä. Ei muuta kuin leppoisaa kesän jatkoa kaikille ja ollaan
taasen kuulolla tuossa noin!
10.7.08:
Tarkasteltiin vetarin laakerit ym. eikä löytynyt mitään sen kummempaa normaalista
poikkeavaa, joten osat nippuun vain. Aski ja kytkin tarkastettiin siinä samoilla
talkoilla. Ja nyt saatiin alle nuo kesän hittikumit - Advan 048. Ne on sen verran
matalampiprofiiliset, että alustaa piti säätää minimimaavaran puitteissa, juuri ja
juuri riitti säätövarat. Ja se on tuon välityksen muutos tosiaan huonompaan suuntaan,
ainakin tuolla Kemoralla, jossa on hyvät vauhdit pääsuoralla... Noh, rajoitinta
up-up... Kyllähän se tuon kestää, jos se kesti sen aiemmankin! Vakavasti ottaen
harvempi välitys olisi paikallaan noiden matalampien renkaiden kanssa.
Mielenkiinnolla seurataan minkälaisen sään saamme viikonlopuksi, kas kun ei nyt ole
vanteita noille vanhoille "sadekelin" renkaille. Tosin nuo vanhat gummit eivät kyllä
oikein vakuuttaneet märällä taannoin, mutta joku tiesi kertoa, että tuo kuvioslicksi
on aika kehno sateella, suorastaan luokaton, mutta mistäs sitä tietää ennen kuin
pääsee itse koittamaan. Nyt (ke) ennustavat kovin sateista viikonloppua ja tähän
hätään ei toisia vanteita tunnu löytyvän. Lähdemme huomenna torstaina ajelemaan kohti
kemoraa, että pääsee testaamaan uutta rengasta ym. Voihan se olla, että jos nyt on
monsuunisateinen viikonloppu, niin taas on rengasvalinta valtavirrasta poikkeava -
heh heh... eli muilla on katurengas ja meillä advan. Sitähän ei tiedä, minkälaiset
rengasvarastot noilla veijareilla on mukana tuolla, mutta me menemme näillä mitä on -
budjettikysymys... No, kelit ehtii muuttua moneen kertaan ja toivotaan kuivaa. Siinä
jos saisi alustaankin jotain jippoa. Camperia lisäsimme jo suosiolla eilen.
Kuulostellaan miten viikonloppu etenee!
25.7.08:
Kemoran kisaviikonloppu meni suht nappiin ja ilman pahempia remontteja ja hajoamisia -
asia, joka onkin meille aivan uutta ja ihmeellistä. Kaksi kakkossijoitusta teki
eetvarttia pistetilanteelle ja ollaan toisella sijalla tällä hetkellä. Kumman kauan
tuntuu välillä kestävän tuo pistetaulukon päivitys, mutta äkkiähän tuon laskee itsekin.
Hieman ihmetyttää tuo, kun autoja ei ilmesty sen enempää kisoihin, vaikka sarjaan on
ilmoittautunut toistakymmentä V8-luokan autokuntaa. Mutta onhan tuo itsekin muutamaan
otteeseen tullut koettua, kuinka viime hetkillä nuo rakkineet osaavat levitä, tai ei
millään ehdi valmistua erinäisistä syistä, vaikka olisi jo ilmoittautumismaksukin
maksettu. Toivottavasti ahvenistolla nähdään myös uusia tulokkaita. Olihan kemorallakin
yksi tummanpuhuva vette, johon tuli kuitenkin teknisiä ongelmia jo harjoituksissa.
No niin, siis tämähän oli se projektiosio, eli asiaan: kuten viimeksi jo todettiin ja
näkeehän tuon jo noista edellisistä kisaotoksistakin, että keulaan tarvitsee saada
vakautta ja jämäkkyyttä, joten tilaukseen laitettiin n. 35 mm paksu ontto rallivakaaja
sekä uudet iskarit. Ja nyt täytyy myöntää, että nuo meitin etuiskarit ovat jäänne
kiihdytysajoilta, eli ne olivat konin drag race pumput...! Ja ne olivat alunperin vain
mallausta varten, mutta jostain kumman syystä ajelin niillä pari vuotta radalla...
Älkää kertoko kenellekään! Ei tarvinne ihmetellä, miksi oli hiukka epävakaata ajo
nopeissa kurveissa ja hankala lähettää mutkasta. Kunhan uudet kalikat saadaan
paikalleen ovat odotukset (jälleen!) korkealla ajettavuuteen. Samalla tilattiin myös
veikeämmät huohotinsysteemit ja releet. Tuohon päälle normihuollot ja tarkistukset,
niin ei muuta kuin testaamaan.
Vertailupohjaahan meillä ei oikein ole, kun viime vuonna ajeltiin apparalla renkailla,
joiden valintakriteeri oli: listan halvimmat. Siitä saa kyllä rengashankintavastaavat
reklamaatiota... Rikos on tosin jo mitä ilmeisimmin vanhentunut. Kumma, kun ne ei
muista sanontaa, mitä halvalla ei ainakaan saa...! Pysytään linjoilla. -J.L.-
8.8.08:
Vakaaja, iskarit ym. roippeet tulivat tontille tässä keskiviikkona ja nyt ei muuta kuin
pulttaamaan systeemit paikalleen. Tuohon vakaajaan pitää tehdä kiinnityspaikat uusiksi,
kas kun tuo aiempi malli oli pitkälti oma sovellus. Hyvinhän tuo sattuu muuten
paikalleen, tosin se on jo osanumeroltaankin 64-72 A-body chevyyn. Iskarit onkin bolt
on ja huohotinsatsi myöskin. Aika helppoa virittelyä. Tuohon vakaajan kiinnitykseen
joutuu yhden aamupäivän uhraamaan, mutta eiköhän se siitä.
Oli muuten huimat ajot Imatralla nyt elokuun eka viikonloppu. Siellä oli Imatranajot
2008 ja paikalla oli todella legendaarisia tähtiä: Giacomo Agostini, Phil Read, Jim
Redman, Tepi Länsivuori ym. ym. Siitä tulee erikseen kooste ja tarinaa kuvien kera.
Aivan loistava tapahtuma oli, sen voin sanoa!!!!
Jep, ensi viikolla jos pikku testiä malibulla jne. Kytkin tsekataan vielä edellä
mainittujen lisäksi ja eiköhän se ole sitten siinä. Ahvenisto 22.-24.8.08 here we come!
7.9.08:
Morjens aihetta seuraaville! Vaikka kausi onkin jo finaalia vailla paketissa ja
kokonaispisteissä ei enää ilmeisesti pääse tapahtumaan muutoksia eli viime vuotisen
kakkossijoituksen pitäisi pysymän voimassa. Kas kun noista seitsemästä ajetusta lähdöstä
pisteisiin lasketaan kuusi. Siitä huolimatta nämä meidän pojat vielä jaksavat
puuhastella tuolla tallilla =) eli koitetaan vielä ottaa kaikki mehut irti viimeiseen
kisaan.
Keventelyä on puuhailtu ja tuosta pakoputkihommasta lähteekin yllättäen 8 - 10 kg...
Teettää jonkin verran hommaa saada mahtumaan vaimentajat lattian alle, mutta hieman
muokkausta lattian takaosaan ja uutta kiinnikettä, niin kyllä se siitä. Kuvassa
havainnollisesti muutoksen suunta. Tuossahan jää yksi mutkakin pois pakosysteemistä.
Ja onhan se kilpa-automaisempi, kun on putket kahtapuolta sivulle. Helppo 8 kg, sano...
Ohjaustehostimen pumpun letkut ja liitokset täytyy tsekata, jostain oli mehinyt hiukka
automaattiöljyä - yäk!
Jospa sitä pääsisi tänä vuonna jo Alastarolle oikein ajamaankin. Perjantaina on
ilmeisesti vapaata harjoitusta, joten aamulla on lähdettävä ajoissa matkaan. Niin ja
nythän se on ilmeisesti niin, että mestaruuden nappaa tänä vuonna Liukkosen Juha eli:
ONNITTELUT V8-luokan mestarille!!! Pirullisesti on Jussin kohdalla sarjapistetaulukossa
pelkkiä ykkösiä, mutta vielä on yksi startti ajamatta... Heh, siinäpä meille muille
porkkanaa tai pussillinen porkkanoita finaaleihin! Miten on, kestääkö Lohjan laatuauto
viimeisen kisan, ovatko vastustajat iskussa, ovatko koneet tikissä... No niin, nyt
riittää, ei muuta kuin tallille mars!! -J.L.-
Sivun alkuun
19.10.08:
No niin, kausi on paketissa ja sarjapisteet julkistettu. Sijoitus on siis sama kuin
viime kaudella, tosin tällä kaudella ei tullut ns. lahjapisteitä, vaan sai ajaa
täysillä joka kisassa =). Onnittelut luokan voittajalle Juha Liukkoselle, kuin myös
A-luokan mestarille Salonojan Jussille!
A-klasse ja V8 ajavat samassa lähdössä, joten tässä viiden kärki luokittain:
V8
- Juha Liukkonen 58p
- Jarno Laitinen 48p
- Pekka Saarinen 41p
- Jari Nikkanen 22p
- Mikko Keränen 15p
A
- Jussi Salonoja 59p
- Jyrki Lahti 54p
- Ralf Floman 48p
- Markus Martelius 32p
- Tero Marttila 31p
Yhteenveto kaudesta laitetaan tuossa myöhemmin, kunhan pidetään palaverit ja
saunaillat. Talvelle on jo suunnitelmia ihan riittävästi ja jotain pientä on jo
aloitettukin...
Mainostajille ja tukijoille kiitokset kuluneesta kaudesta!! Toivottavasti
yhteistyömme saa jatkoa, jotta voimme ilmoittautua ensi kauteen entistä vahvempana ja
nopeampana! Aiheesta lisää, kunhan neuvottelut käynnistyvät ja kausijuhla on vietetty.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille. Palataan aiheeseen. -J.L.-
Kuvia projekti 07-08
Sivun alkuun
431 projekti 2009
431 projektikuvat 2009
Menneellä kaudella teimme havaintoja sekä tarkkailimme kilpakumppaneiden teknisiä
ratkaisuja ym. Mielessä alkoi hahmottua talven aikana tehtävien parannusten ja
muutosten määrä ja laatu. Tuo RSV8 -001- versio on aika vakioratkaisuihin perustuva
systeemi ja yksi asia, mikä on alkanut vaivaamaan, on tuo laitteen korkeus ja sitä
mukaa painopisteen epäedullisen korkea sijainti. Ja taas kerran saa kuulla, tai tässä
tapauksessa lukea, kuinka se olisi jo alunperin pitänyt tehdä! Eli kilpuri olisi
pitänyt alunpitäen laskea aivan tonttiin kiinni. Täytyy tosin muistaa, että jo
tuolla silloisellakin työmäärällä teki todella tiukkaa saada se radalle silloin 2007.
No, nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että asialle on aikomus tehdä jotakin.
Aloitinkin homman hahmottelun laskemalla alustan säädöt mahdollisimman alas eli niillä
pääsin n. 50 mm alemmas ja pikku lisäviilaamisella 60 mm poistui maavarasta. Sehän
johti siihen, että vaimentajat, putket, öljypohja, kytkinkoppa, vaihteistonpalkki jne.
olivat jo parin sentin päässä maasta eli siitä senkun alkaa duunaamaan! Tästähän jo
huomaamme, että kone-vaihteistopakettia olisi nostettava reilusti ylöspäin ja sitä
mukaa nostettava lattiaa ja tehtävä putkille ulostulot takakyljistä. Kardaanitunnelia
on nostettava myös. Hammastanko meni raidetangon päihin nähden jo liian alas, joten
uutta kiinnikettä ja linjausta tarvitaan, samoin on ilmeisesti myös ylätukivarsien
kiinnitysten laita. Tästähän seuraa myös tilanpuute sitten koneen noustessa ylöspäin
konehuoneessa ym. ym. Alkaa vaikuttaa hieman työläältä... Mutta jos reilu 1300 kg
saadaan 6-7 cm alaspäin, niin onhan se painopisteen muutos jo jonkinmoinen. Ja siihen
kun lisätään vielä ylempänä olevien osien maksimaalinen kevennys, niin eiköhän se ala
kokonaisuudessan mennä oikeaan suuntaan. Ja askel oikeaan suuntaan olisi varmasti myös,
jos hankkisi taakse noiden Drag race -käyttöön tehtyjen coil overeiden tilalle OIKEAT
säädettävät coil overit. Eli jos jollain on ylimääräisenä tai on mielestään tietoa,
minkälaiset ovat hyvät, niin ehdotuksia otetaan vastaan mieluusti.
Lisäksi on tuo voimamoottorin lopullinen kasaus tehtävänä. On muuten asiaa, kun
tuo nykyinen kone jäi ilmeisen ehjäksi, pientä savutusta lukuunottamatta, mutta eikös
nuo pannut aina vähän pölläyttele, kun niitä kiusataan pitkiä pätkiä =) Eli katsotaan,
avataanko sitä talvella muutoin kuin normitarkastuksiin öljypohjan kautta. Ohivuodot
olivat jotakuinkin toleransseissa ja mittauskin jo hieman viilenneeseen pataan.
Visioissa meitillä olisi keväällä n. 100 hv tehokkaampi 18' kansin varustettu
kilpamoottori sisäänajossa (ajoissa!) ja tämä nykyinen ns. bolt on varamoottorina.
Kyllä on taas juhlavan kuuloista kirjoittelua =) Että tällaista tässä on kaavailtu.
Katsotaan, kuinka homma lähtee käyntiin. Ja mitä kaikkea sitä sitten loppujen lopuksi
tulee (ehtii) tehdä!
5.1.2009:
Koneen kiinnikkeet on tehty ja vaihteistopalkki siirretty/nostettu oikeaan
paikkaan. Lattia on rälläköity jo aika kappaleiksi ja vielä on putkistoille tehtävä
reilusti tilaa taakse ja sivuille. Uudet rankaat ja kunnollinen lukko kera tukikopan
on tilattu. Hommaa hoitaa Car-Koivisto. Yokohamat ovat jo kontissa. Koivistot olivat
käymässä ameriikan puolella ennen joulua ja jo lähti homma etenemään. Palataan asiaan,
kunhan saa projektia etiäpäin taasen. Hyvää tätä vuotta kaikille! -J.L.-
6.2.2009:
Pakoputkisto on lopullista saumausta vailla, aika räyhäkkäät torvet tulee. Ihan kuin
oikeissa kilpa-autoissa – kyljistä ulos. Ja maavaraa tuli roppakaupalla. Lattiasta ei
tosiaankaan sitten paljon jäänyt jäljelle, mutta onpahan tilaa alla. Kardaanitunneli
pokkailtiin kuorttisen virittämöllä ja ei muuta kuin lattiapeltien tekoon. Lasse-setä
fiksaili peltisarjoista pari neuvostotasavallan mutkaa (eli ryssänvinkkeliä) pois ja
allekirjoittanut sai huomautuksen kiireessä tehdystä kompromissista ko. osastolla. No,
uuden koneen sarjoissa ei sitä ongelmaa enää olekaan - eikä nyt enää tossa
patakakkosessakaan! Varmasti jäi viime kesänäkin joku ohitus tekemättä, kun pari
primääriä verotti sen jotain 10-20hp... heh. Sarjassamme edullisia hevosvoimia.
Kardaanilenkin kiinnikkeet menivät samalla uusiksi. Ja kun peltihommat on saatu
ojennukseen, onkin hammastangon ja eturipustusten linjausten ja säätöjen tarkistus
vuorossa. Eli näillä mennään!
Ja nyt pääsemmekin tsiigaamaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita hienolta
DVD-koosteelta, jonka Pete sisukkaasti duunasi kasaan. Siinä on matskua auton
ostohetkestä lähtien, kun mr Rinnewood saa tukun satasia hanskaan ja malibu ajetaan
vanhan kisabussin uumeniin. Samalla reissulla kävimme katsomassa Alastaron finaalikisan
2001, jonka syytä tämä nykytilanne pitkälti on =) Siellä näkyy monia kasiluokan pelejä
ajamassa - on buickia, fordia, 8-litraista Camaroa ym. - hauskaa matskua.
Ei muuta kuin koitetaan rakennella silloin tällöin, minkä hiihtämiseltä ehtii!
-Rasvatkaa Järvisenne- J.L.
19.2.09:
Lattiapellit on heppailtu kohdilleen, ei muuta kuin saumat kiinni. On oikein
jäykistepokkaukset ja kaikki... Aikamoista taiteilua tuolla kaarikehikon seassa, mutta
tulipahan voimisteltua samalla. Nyt kun vielä hammastangon paikan tsekkaa kohdilleen,
voikin nostaa patakakkosen pois paikaltaan ja kurkata vaikka öljypohjan kautta, mitä
kuuluu kampi/veivikoneistoon. Katsoo nyt, kehtaako kansia veivata irti, sittenhän
tuonne kyllä samalla voisi männänrenkaat vaihtaa, mutta kuten sanottu, let´s see.
Käytiin tuossa kaverin kanssa männäviikolla pitkästä aikaa jääradalla tuolla 1600 SSS
Datsunilla, joka on meillä puoliksi ikäänkuin osakeyhtiötyyliin. Kyllähän oli metkaa
päästellä tuolla erillisripustuksella varustetulla kardaanipelillä, jossa on muuten
oikein sprinttiin ja RC:n oikeuttava katsastuskorttikin. Se on tuollainen laite
uskomattoman helppo ja looginen ajettava. Alkavat olla nuo piikit vaan hieman
kulahtaneet, mutta noinkin saimme ihan kelpo kierroksia Taipalsaaren suunnalla
olevalla 3,5 km pitkällä radalla, joka on oikeinkin hyvin tehty. Mutkia on moneen
lähtöön ja sopivasti. Itsellänihän oli samantapainen "S" Datsun jo ennen
ajokortti-ikää. Sillä tahkottiin jäillä hyvinkin ahkerasti 80-90 -lukujen vaihteessa.
Oli Weberiä ja ratanokkaa ym. herkkua. Ja viikkorahoillekin käyttökohde... heh. Että
sellaista talviurheilua.
Jees, hommaa jatketaan pajanpuolella tuossa taasen joku päivä. Kun tuo irroitettava
vaihteiston/kytkimenkoppa vielä valmistuu, onkin peltihommat ohjaamon puolelta
tikissään. Ja jos jollain on edullisia 17" 8" leveitä 4.75" jaolla tai 120mm -isoBMW
jakovanteita ylimääräisenä, niin olisi kiinnostusta kaupantekoon. Ja mielellään
reilusti ulospäin levittävät - mikä tosin saattaa aiheuttaa levikkeiden ym.tekoa,
mutta shit happens!
Liukkaita mäenlaskukelejä - eikä sitten syödä liikaa laskiaispullia! Kuulostellaan.
-J.L.-
1.3.09:
Peltihommat on loppusaumausta vailla ja alustahommelit aloitetaan. Tuosta
kardaanitunnelista tuli, kuten arvelinkin, eräänlainen iisakinkirkkohomma, mutta nyt
on sitten helppo operoida vaihdekepinsäätöjä sekä kytkintäkin nopeasti, jos tarvista
ilmenee. Kyllähän ne meillä vielä kotona toimi – näitähän on kuultu =) Alkavalla
viikolla on meininki sovitella ihan oikeita coil overeita takatuentaan ja saada etupää
ojennukseen. Ja jos saan nuo Avonit käymään taakse, niin johan pukkaa lisää
säätömahdollisuuksia taka-akselille - wau! Kuvissa "vähän" muokattua
lattiaa/kardaani-vaihteistotunnelia. Näyttää tuo Hurstilaisen kepakkokin nyt niin
näppärän sirolta tuossa uuden tunnelin päällä.
Laitetaan parit uudet linkit myös tänne, eli herrat ovat perustaneet komean
Outlaw.fi-sivuston, jossa on asiallisesti
tiimiesittelyt, säännöt ym. Ja löytyypä sieltä myös vanhoja kuvia ajoilta, jolloin
ajoimme itse tuolla tänä päivänä hyvin suositussa luokassa, katso
Outlaw-foto.
Outlaw.fi-sivuilla lisää kuvia galleriassa 2.
Lisäksi, joita kiinnostaa enemmän autojen entisöiminen ja perusteellinen entraus,
on meidän tiimin luottomekaanikko sekä raskaankaluston kuljettaja Kari kunnostautunut
oikein kunnolla tuolla herrasmiesautojen parissa eli V8-Mersujen maailmassa. Karin
projektia voi seurata Mersuforum.net-sivuilla
nimimerkillä karra. Kyllä täytyy myöntää, että äijä on perehtynyt asiaan ja painaa
hommia tosissaan, jotta pääsemme? kesäajelulle tuolla isolohko museomersulla 6.3 L.
Sivulle hakusana karra – sieltä oldtimers ja topikki: W109 300 SEL 6.3 1971
elvytysprojekti. Tuollaisella huolella kun joku perehtyisi myös näihin
kilpa-autojuttuihin, niin johan! Mutta sehän on hyvä, että harrastamme laajemmalla
alueella. Ei muuta kuin koitetaan vääntää harrasteidenkin parissa, vaikka kaiken
maailman juttuja on maailmalla meneillään!!
-J.L.-
17.4.2009:
Päivää että pätkähti! Malibu on nyt laskettu tonttiin madallushomman jälkeen ja ero on
kyllä melkoinen, kuten kuvasta voi havaita. Tai sitten kuski on kasvanut huomattavasti
pituutta talven aikana. Tukivarsi- ym. systeemit ovat nyt sen verran kohdillaan, mitä
tuossa konstruktiossa on mahdollista saada.
Hammastangon kiinnikkeet ovat myöskin nyt virallisesti paikallaan, josta vastasi mr.
Räty tiukan mittailun ja suunnittelun päätteeksi, hyvä! Lattiapellit pitää hitsata
lopullisesti kiinni, bensalinjoja hiukka muuttaa. Tulipeltiä pitää myös modifioida,
kun kone on ylempänä - muuten ei saa jakajaa pois! Konepeitto samoin menee ilmeisesti
uusiksi. Ja eihän sitä tiedä, vaikka tuo etuspoilerikin löytäisi paikkansa viimein -
en tosin lupaa varmuudella =)
Ykköskoneeseen lupailivat kiertokankia ensi viikolla ja hommaa on taas kerran siihen
malliin, että siitä emme ota nyt stressiä, jos se ei ole vielä kauden avauksessa
konehuoneessa. Jotkut, jotka ovat seuranneet aihetta voivat havaita, että se nyt vaan
kestää se uuden koneen tuleminen, mutta josko se olisi niin, että hyvää kannattaa
odottaa - heh heh... no niin.
Kävimme tuossa lomailemassakin Lapin maisemissa joku aika sitten ja kaikenlaista
puuhaa on ollut muutenkin, joten aikataulu on välillä suht' kireällä. Mutta
ilmoittauduin tuossa eilispäivänä HRF ratasarjaan 2009 ja ehdin suunnittelemaan uudet
tiimipaidatkin pojille, eli kevääseen saatiin uusi mallisto!
On muuten mielenkiintoista asiaa rata-sm luokista ja muutenkin hienot sivut osoitteessa
www.rata-sm.fi. Aika komeita uutuuksia on tulossa
muutamille varakkaammille harrastajille... GT Fordia, Lamboa ja silleen.
Eli näillä mennään kohti kesän koitoksia, vaikka tätä kirjoittaessa lunta tuleekin
vaakatasossa... Mutta se yrittää vain hämätä - kilpakausi on lähempänä kuin
arvaammekaan ja kiire tulee näissä hommissa yhtä varmasti kuin vanhuus!! Se on siis
taas kerran loppukirin aika. Koitetaan painaa kerran vielä (taas) pojjaat. Ja tsemppiä
muihinkin talleihin. Ja sen tiedän, että siellä toisaalla on huolestuttavan kovaa
kalustoa rakenteilla... Ja sellaisille projekteille meikäläinen nostaa kyllä hattua!
Uutta löylyä RoadSport V8:iin. Asiaa!
Ei muuta kuin vappusimat käymään ja kuulemisiin. -J.L.-
12.5.09:
Vappu on vietetty ja pajan puolella on taas hieman puuhailtu. Hammastanko on
paikallaan ja sovittelimme tehostajan pumpuksi ZF:n kevytmetalliversion, joka on
lähtöisin Lanciasta. Lasse duunasi alumiinista siistit kiinnikkeet ja kevennystä Volvon
vastaavaan saatiin n. 4 kg. Siihen säiliö vielä ja testaamaan. Kuskinovi on samoin
keventynyt lähemmäs 10 kg. Siihen painoon piti kyllä ottaa kaikki kevennyskeinot
käyttöön, mm. saranoista lähti n. 1,5 kg, savukeikkunasta sama puolitoistakiloa ja
kittiä siihen ei muuten tullut grammaakaan! Uusi konepeitto tiputtaa painoa myös
luokkaa 5 kg tai niillä main. Siihen pitää laittaa parit lisäkiinnikkeet varmuuden
vuoksi, kuten kuvasta voi havaita ainevahvuus on minimissään - valo tulee kivasti läpi
=) Etuspoileri on myöskin saanut jo kiinnikkeet ja tiedä, vaikka se siitä
valmistuisikin. Siitä tulee jokunen kilo, mutta laskelmien mukaan kevennystä pitäisi
tulla viimevuotiseen luokkaa 30 kg. Eikä siinä vielä ole laskettu ykköskoneen
alumiinikansia... Osat pitää saada tällä viikolla maalaukseen (vk 20). Tukivarsien
linjaukset on myöskin jo vähän sinnepäin. Vielä kun saataisiin se uusi lukkoyksikkö
ajoissa, niin olisipa hyvä.
Akuksi tulee Optimaa huomattavasti kevyempi Odysseu kilpa-akku. Suunnitelmissa on
myöskin apukuskin penkille sekä vöille kiinnikkeet, jos tuonne joskus joku uskaltautuu
kyyditettäväksi tai itse lukemaan karttaa ja tsiigaamaan menoa apparin paikalta...
Sammuttimelle uutta paikkaa ja sellaista.
Uudet veivit tulivat, samoin kuin männänrenkaat patakakkoseen ja oikeanpituiset
venttiilinjouset Brodixeihin, joiden asennuskorkeus on 2.0" kun tuo setti, joka tuli
hankittua aiemmin oli 1.85" jouset. Eli taas on ylimääräistä uutta osaa myyntiin tms...
Kampuran painotti Laakkosen Make.
Kauden sponsseista on varmistanut mukanaolonsa
Neste Lauritsala, Car-Koivisto sekä
Lappeenrannan Autotarvike. Parit neuvottelut ovat vielä vaiheessa, eli kuulostellaan
kuinka homma etenee. Uutena yhteistyökumppanina tällä kaudella tulee mukaan
PIPPURI DESIGN. Se on yritys, jonka
toimialana ovat tekstiilimuotoilu, pihasuunnitelmat sekä viheralueiden ylläpito.
V8-luokkaan on ilmoittautunut kahdeksan autokuntaa ja A-luokkaan lähes 30. Eli luvassa
on taas takuuvarmasti kovaa vääntöä ja tapahtumia radalla! Ja kasiluokassa on kaksi
uutta nimeä listalla, hyvä homma! Palataan aiheeseen tuossa taasen. -J.L.-
31.5.09:
Osat tulivat maalarilta ja ovat hieman liiankin kiiltäviä moiseen käyttötarkoitukseen,
hienon pinnan veti pintaan Nokkalan automaalaamo. Taakse soviteltiin alumiiniset coil
overit, joissa on jo säätöä kahteen suuntaan - wow. Kuskin ovi vaati aikaa vievää
näpertelyä, samoin spoilerin sovittelu. Perään tuli näin viime hetkellä se torsenin
lukko, joka nyt täytyy asentaa mitä pikimmin. Se oli taas niitä juttuja, kun kontit
seilaa missä sattuu - tiedättehän te, jotka olette osaa tilanneet rapakon takaa. Mutta
tulihan se lopulta ja vielä ennen kisaa =) Öljypohjaa fiksailtiin ja proppu siirrettiin
sivuun, näin se ei ole ekana kiinni, jos tulee pohjakosketuksia. Samoin pakoputkistosta
leikattiin "siivua" pois ja näin tuli taas muutama sentti tärkeään paikkaan. Apukuskin
vyön kiinnikkeet hitsailtiin ja sisusta saatiin maalattua. Polkimia täytyy vielä
muuttaa hieman vasempaan tuon lattiamuutoksen takia ym. Harmillisen myöhään on koeajot
ja käyttö jääneet, mutta vielähän tässä on aikaa - heh...
Tuolla foorumilla Overdrive.fi on muuten
keskustelunaihe rata-autoilusta ja roadsportista ym. sekä Historic Race Cup 2009, joissa
aiheesta keskustelevat myös muut kilpailijat sekä asiasta kiinnostuneet. Pitää katsoa,
josko sinne tulisi vaikka kisaviikonloppuna tai ainakin heti sen jälkeen pientä tietoa
ja raportintynkää tapahtuneesta, tuloksista ja sen semmoisista, mikäli on aikaa ja
nettiyhteys kisapaikalta. Se on siis siellä harrasteautoilun keskustelupuolella.
Street&race-osiossa
kirjoittelin aiheesta nimimerkillä MPST 67.
Edit, lukkoyksikön asennus teettikin lisätyötä jos jonkinlaista, eli koeajot
menevät jo huolestuttavan myöhään, mutta tätähän se välillä? on. Polkimet on nyt
sopivalla offsetilla ja tilaa on tuolle hassunhauskalle jalkatyöskentelylle. Perään
tulee samalla alumiininen tukikoppa, joka varmistaa poskilaakereiden mukanaolon.
Ja sponsoririntamalta hyviä uutisia, eli mukana tukemassa ovat viimevuotiseen malliin
Autokorjaamo asennuspaikka sekä
Larox. Loistavaa!
Nyt tehdään jo pidempää päivää ja töissäkin pitäisi koittaa aina välillä käydä - huh! Ja kyllähän
on sanottava, että ilman Lasse-sedän jeesiä olisi jo vakava paikka tuon laitoksen kanssa, on
tehty nääs vähän niinkuin vuorotyötä tuolla pajan puolella. Thanks a lot!! Homma jatkuu ja
hiekka valuu tiimalasissa. To be continued...
Ollaanpa kuulolla. -J.L.-
9.7.09:
Kesäinen tervehdys motorsportin ystävät! Se on juhannuskokot saatettu Burn outtiin ja
yöttömän yön juhlista ei ole jäljellä kuin muisto vain. Aika ajoin jopa helteinen sää
on huolehtinut siitä, että aikaa on vietetty enemmän ulkohommissa ja veden äärellä
kuin tallin uumenissa, joten mitään mullistavia muutoksia ei nyt seuraavaan kisaan ole
heittää. Huoltotoimenpiteitä ja katsastuksessa ilmenneitä muutoksia tehdessä menee se
vähäinenkin ylimääräinen vapaa-aika.
Auraukseen liittyviä juttuja selvitellessä ei mitään suoraa syytä löytynyt, yksi
laakeri oli hieman kulunut ja menee vaihtoon. Sen verran tuossa ynnäiltiin ja
puntaroitiin taasen, että aika monta kompromissia on meitillä tässä laitteessa vielä.
Sellainen seikka tuli esim. ilmi, että nuo vanteet painavat reilu 10 kg kpl ja kunnon
valsseihin verrattuna pelkästään noista saisi pois n. 20 kg... Siis pyörivästä ja
jousittamattomasta massasta - arrrrgh! Tieto lisää tuskaa jne... Ja tätä
"fundeeraamista" voisi jatkaa pitkäänkin erinäisistä osa-alueista, mutta nyt ei ole
sen aika, vaan pitää koittaa tsekata tämänhetkinen tilanne ja toimia sen mukaan. Eli
päävirtakytkintä siirtämään takalasin kulmilta etuikkunan kulmaan ja jne.
Ilmoittauduin kemoran kisaan ja tarkoitus on
lähteä torstain aikana kohti pohjanmaata.
Ks. kisa-aikataulu (pdf)
. Perjantai on varattu harjoituksiin, joihin on syytä päästä reenaamaan ja
säätämään.
Tätä kirjoittaessa eletään tiistaita 7.7.09 ja hommia piisaa vielä yllinkyllin. Ja
huomasinpa tuossa, että olivat molemmat pakoputkien loppupään kiinnikkeet repeytyneet
irti, joten sinne pitää laittaa kahtapuolta kumitallukat. Jarrutuksessa ilmenevään
ravistukseen lääkityksenä on uudet levyt ja palat, jotka tulivat just ikään, niihin
pikku sovitukset ja palikat nippuun. -J.L.-
9.8.09:
Terve vaan kaikille! Kesälomien kiireiltä on puuhasteltu myös pajan puolellakin. Eli
tuon ongelmapesäkealustan kanssa on nyt hieman laskelmoitu ja tilailtu palikkaa ja
todettu taasen, kuinka tilaukset eivät tulekaan kuin on sovittu, mutta se ei haittaa,
kun siihen on asennoitunut. Eikä niistä jaksa aina itkeä ja valittaa. Nyt on tontilla
jymäkkää jousta ja kunnon coilover iskaria, jollaisia aletaan sovittamaan kiireen
vilkkaa. Parin viikon myöhästymisen aiheutti ongelma englannin tilauksessa, mutta
onneksi eräs aiemmin A-luokassa hyvinkin menestyksekkäästi ajanut kaveri kaivoi
arkistoistaan kunnon pumput, joita hieman muuttamalla pitäisi päästä jo alueelle. Ne
ja jäykemmät jouset ja eräät takajousituksen muutokset kun saamme tehtyä, on taas
odotukset korkealla kesän päätapahtumaan eli Ahvenistolla.
Autoa pitää hieman koittaa oikoa ja siistiä vielä, se kun alkaa muistuttaa jokkisautoa
– olisiko ensimmäinen jokkismalibu kyseessä?? Sarjapistetilanne näyttää tässä vaiheessa
asialliselta =)
http://www.historicrace.fi/hrfcup2009.pdf. Ja tänään (12.8.09) oli
maikkarin aamutv:ssä juttu Grand Racesta ja näytillä useampikin auto, hyvää mainosta
suurelle yleisölle.
Hyvää loppukesää ja nähdään Ahvenistolla!! –J.L.-
20.9.09:
Viimeiseen koitokseen on tekeillä 3-linkki systeemi - joka olisi pitänyt tehdä jo
viime tai toissa talvena, mutta ilmeisesti siihen tarvittiin kunnon potku, joka tuli
kantapään kautta huonon kisavauhdin muodossa, mikä kulminoitui ahveniston
katastrofiin. No nyt on laikat ja hitsuulaitteet pysyneet taas käsissä ja la 18.9.
laskettiin pyörilleen ja mielestäni perä on nyt liikkuvampaa laatua - ei ole ylävarret
jäkittämässä ristiin rastiin. Vielä vähän tuentaa ja pellitystä, niin koitetaan
alkuviikosta koeajolle! (Huom. Ollaan jo menty yli syyskuun puolenvälin.) Mutta nyt ei
varsinkaan voi jäädä tuleen makaamaan. Perään vaihdoin kartiolukon ja oijoin apparan
rengasvallin jäljet takakulmasta sekä läträsin lasikuidusta uudet kulma/takavalot,
niitä on näköjään hyvä olla varalla mukana, kun ovat noinkin ottavassa paikassa. Tuo
GM 10bolt 3-link kitti on muuten perin mielenkiintoinen systeemi, jota joutui
pähkäilemään jonkun tovin ennenkuin alkoi aikaa vievä leikkaa-mallaa-liimaa etc. etc.
sovittelu. Nyt on sitten mielenkiintoinen nähdä, kuinka viritys kestää ja toimiiko!
Alkava viikko sen taas näyttää!
Nyt on muuten tuossa etusivulla ekana linkki MPST:tn uutisia -sivulle, jonne
meikäläinen päivittelee ominpäin uusimmat uutiset ja tilannetiedotukset eli
MPST:tn
uutisia Overdrive-sivuilla. Alastarolle koitetaan perjantaina aamusta lähteä
viimeiseen koitokseen, kävi kuinka kävi, yritetty on ainakin!! Uutisista näjetten
sitten kuinka hommassa käy, ollaan kuulolla. -J.L.-
24.9.09:
Tallihommia riitti taas pidennetyllä kaavalla ja valmista tuli juuri ja juuri.
Hitonmoinen savotta noin niinkuin yhden 15 kierroksen takia. Komea pömpeli tuli
kuitenkin kyytiin "takapenkille". Kurvipitoja odotellessa -J.L.-
431 projektikuvat 2009
Sivun alkuun
Roadsport V8 EVO1. & 67 Street Malibu projektit 2010
14.2.2010:
Hellou toverit! Tässä on vähän -hyvin vähän- nyt välillä puuhailtu noita
motorsport-hommiakin lumitöiden ja torpan lämmityksen ohessa, molempia harrasteita on
kyllä piisannut tänä talvena ainakin omiksi tarpeiksi. Mutta tuossa päivänä
muutamana purkasin tuota kilpalaitetta lisää ja nostin patakakkosen pois tarkistusta
varten. Meininki olisi siirtää nuo kilpa-auton "B"-osat tuohon kesäpirssiin ja sitä
mukaa siihen taas kunnon vedot ja hubaa koko rahalla. Tuossa on jemmattuna kardaani,
vara T-10, peltisarjaa ym roinaa. Kuulostaapa bolt-on keissiltä!
Samalla työn alla on n. 10 vuotta suunnitteilla ollut toimiva rättikatto
(ainakin suunnittelupöydällä). Kuvassa näkyykin vähän putkia ja virityksiä mustassa
autossa. Ja jos oikein innostuu, niin siihen voisi uuden värinkin koittaa, mutta
let's see. 431 jalostushommat on hyvinkin selvät ja muutoksien tulisi oleman suht'
radikaalit sitten...
Uudessa 1/2010 V8-Magazinessa on muuten pari aukeamaa tarinaa tästä ratapirssistä ja
hieman muistakin chevellen reuhkoista. Ei muuta kuin koivua kakluuniin ja lumet
mäkeen sano! Palataan aiheeseen, kun on taas jotain tapahtunut pajan puolella.
Roadsport V8 EVO1. & 67 Street Malibu projektikuvat 2010
Sivun alkuun
KISAJUTUT
Botniaringillä 2006
Botniaring 2006 -kisakuvat ja videopätkät
Vihdoin päästiin Botniaringille suuntaamaan, sitä ennen tehtiin tosin
viikon verran hommia aika vähillä unilla ja torstaiyönä Pohjanmaalla
Car-Koiviston tiluksilla työkalut kilisivät aika myöhään.
Mutta aamulla päästiin vihdoin radalle ja tunnelmat olivat korkealla ja lämpöiset -
olihan yksi kesän helteisimmistä viikonlopuista. Ajaminen alkoi tunnustellen,
mutta aika äkkiä oltiin jo rajoittimella, joka tosin oli
säädetty alkuvaiheessa alakanttiin sisäänajon takia. Auto oli suht'
tasapainoinen ajettava ja kulki suorilla kohtalaisesti, mutta jarruissa oli
häikkää ja alustasta pyrki löystymään lähes joka ajosession jäljiltä jotain.
Ja sainpa vielä vaihdelaatikonkin rikki siinä perjantaina puolenpäivän
jälkeen. Ei muuta kuin takaisin Karin ja kumppanien tiluksille tutkimaan
tilannetta. Oli muuten upea homma, että saimme huoltohallin käyttöömme
remontoidessamme tuota keksintöä, sekä majoituksen - puhumattakaan
muonituksesta! Se chilipata ym. - voi poijjaat, kyllä meidän kelpasi
harrastaa! Niin, laatikosta oli sliderin hampaat sorvaantuneet
päistä, joka aiheutti sen, että se jumitti rummulle. Ei muuta kuin hiontakoneet
kouraan ja töihin.
Saimme auton käyntikuntoon lauantaiaamuna klo 05:n maissa ja kerkesimme
nukkuakin oikein klo 06.30 asti. Ei muuta kuin kohti rata-aluetta ja
katsastukseen. Se sujui asiallisen leppoisissa merkeissä ilman
huomautuksia. Vapaissa harjoituksissa oli toinen ylätukivarsi irrota ja
kiiruusti varikolle... Pojat saivat sen ja muut huoltotoimenpiteet
valmiiksi pari minuuttia ennen aika-ajon alkua. Olipahan siklalla! Ja
lämmintä piisasi kopissa - huh! Jarruongelmaan ei saatu/keretty perehtyä
eikä päässyt oikein täydellä työntämään. Piti löysäillä hyvissä ajoin
ennen mutkaan tuloa ja sekös harmitti. Ajaksi saatiin 1,31 ilman säätöjä ja
suhtkoht vähäisellä ajotuntumalla.
Kisastartissa sain kuitattua 5-6 autoa ekaan mutkaan tultaessa ja
siten eräässä vaiheessa jopa johdin v8 luokkaa - heh!
No loppua kohden nopeammat tulivat ohitse, mutta kylläpä oli
hauskaa päästä kääntämään vuosien rakentelun jälkeen.
Helteinen sää pudotti pari kanssakilpailijaa leikistä pois ja
loppujen lopuksi olin kakkosena ruutulipulla. Eli viikonloppu sujui ihan hyvissä merkeissä.
Kotimatkalla olo oli univelasta johtuen hieman väsy, mutta juhlinta ekasta pokaalista
piristi kyllä kummasti ja Lappeenrantaan saapuessamme noin klo 02 oli
aika raju meno päällä.
Sivun alkuun
Alastaro HRF Finals 2006
Alastaro 2006 -kisakuvat
Ekan kisan jälkeen koneesta kuului pientä sivu ääntä, mutta sitä ei sitten
heti avattu, kun ei kuulostanut pahalta. Mutta sitten kesälomareissujen
jälkeen, kun kävimme hieman testiajolla, kalkatus paheni huomattavasti ja
kas, kuinka ollakaan, taas oli kiire seuraavaan kisaan. Kone purkuun ja siellähän
oli 7 kiertokangen laakeri saanut siipeensä. No, onneksi Lahden Kansityö sai
kisa-aikataululla kampuran mittoihinsa ja veivi hoonattiin. Ja taas
yötä myöten pajalla.
Laitteet saatiin kuitenkin kuntoon ja suurin
odotuksin Alastarolle. Mutta vaihteisto-ongelma uusiutui eikä ollut aikaa
remontoida sitä, joten ajot jäivät vapaisiin harjoituksiin. Harmillista, luokan
autoja oli mukavasti lähtöruudukossa, mutta minkäs teet. Se siitä ja uusia
kujeita kaudelle 2007.
Pedalboxissa oli selkeä vika eikä balanssi pysynyt
kohdallaan. Nyt tehdään samalla lisää tilaa polkimille, jotta saa
vipuvartta ja tuntumaa paremmaksi. Varavaihteisto on hankintalistalla samoin
kevennys kautta linjan. Lisää tarinaa ja kuvia kauden 06-07 projektinseurannasta
Rakentelut-osiossa.
Sivun alkuun
Kemora 9.-10.6.2007
Kemora 2007 -kisakuvat
Kemora 2007 -kalustokuvat eri luokista
7.6.07: Edellisenä iltana saimme joo koneen tulille, mutta koeajo typistyi auton
ajamiseen kuljetuskaluston kyytiin. Pakkailu ja viime hetkien
virittelyt pidättelivät meittiä itärajan tuntumassa tuonne puoleen
kymmeneen. Siitä sitten yhden pysähdyksen taktiikalla Räyrinkiin, jossa
majoituimme ns. maatilamajoitukseen. Olipahan rantasaunat ja todella
hyvälöylyinen kiuas. Mukavaa. Perille saavuimme klo 03.00 maissa.
Aamulla klo 07.00 ylös ja maittavat aamiaiset huiviin ja menoksi. Siinä sitten
varikkoa pystyteltiin ja opeteltiin teltan kasaamista, joka saatiin
lainaksi omalta seuralta eli Lappeenrannan Urheiluautoilijoilta, mistä suuri
kiitos! Kyllä olisi ollut palanutta porukkaa ilman sitä ja satoihan
se vähän ennen toista starttia. Mr. Sirenne kävi luovuttamassa
varikkopilttuun Muukon FK-radalta. Tänksis.
Siihen sitten konetta lämmityskäyttämään ja öljyakkua testaamaan. Hyvin
pelaa, piti vaan laittaa yksi liitin paremmin, kun tihrusi hieman.
Sitten ei muuta kuin radalle rullailemaan ja tsekkailemaan. Pikkuhiljaa
lisäilin haipakkaa ja koitin hakea linjoja. Pariin otteeseen kävin
radalla ja totesimme, että öljynlämmöt nousevat turhan korkealle, kun antaa
enemmän kuormaa tuolle malmikasalle, perhana!
Piti tulla pois radalta jäähylle ja pilttuuseen ajaessani kuulostelin, kun
joku narskuttaa takana.. Huussi pukeille ja tihrustamaan, jotta mikä
sitä Malibua vaivaa. Ja kauhuksemme totesimme vasemman jarrulevyn olevan
halki ja aika värikäs. Tarkemmin katseltuamme huomasimme,
että se oli lähes koko matkalta halki siitä viisteen kohdalta!!! Eli olisi
saattanut revetä irti hetkenä minä hyvänsä... Se oli toisaalta onni, että
ne lämmöt olivat hiukka kohollaan, se olisi laikka hajotessaan voinut viedä
satulan mukanaan ym.
Siitä alkoi ennen näkemätön jarrulevynmetsästys, puhelimet soivat pitkin
Suomenmaata eikä tuntunut löytyvän siitä suht lähimaastosta,
ne ovat nuo takakiekot ne corveten 12" rieskat. Helsingistä löytyi
varaosaliikkeen hyllystä uusia levyjä, kello oli 15.00 maita. Hirmu soittelu
eri suuntiin, että kuka kerkeisi hakea ne sieltä klo viiteen mennessä eikä
tuntunut onnistuvan, olihan pe iltapäiväruuhka tsadissa.
Sitten saimme erään kuriirifirman yhteystiedot ja sinne kiireellä
selvittämään asia. He selvittelivät ja sanoivat, että hyvin ehtii auto hakea
ja toimittaa hki-vantaalle, josta tuli vielä kaksi konetta Kokkolaan sinä
iltana. Kello oli n. 16.00 ja firma menee kiinni klo 17.15. Sinne oli ilmoitettu,
että ne noudetaan ja kaverin tilille piikkiin levyt. Tyytyväisenä pystyimme
hengähtämään pahalta näyttävän tilanteen jälkeen. Siinä
puuhailtiin ja laskeskeltiin, että kiekot on kohta ilmojen teillä - KUNNES
kello 18.15 soi puhelin ja se nimeltämainitsematon kuriirifirman
henkilö ilmoitti tyynenä, ettei levyjä saatukaan koneeseen, siinä vaiheessa
meikäläinen ei ollut kovin tyynenä!!!!!! Luottokortilta oli jo veloitettu
haku ja lentorahti... Lisäksi maahantuojalla olisi ollut 4 kpl ko. levyjä
hyllyssä, jotka olisi ollut noudettavissa klo 18.00 mennessä. Siinä tuli
erinäisiä kysymyksiä ja ajatuksia mieleen.
Lappeenrannassa oli sopivat levyt, mutta kaveri, joka omisti ne, oli jo tietysti
Saimaalla mökkeilemässä viikonlopun vietossa... Mutta todellista avuliaisuutta osoittaen
heppu lähti mökiltä antamaan ne levyt toiselle kaverille, joka lähti yötä vasten
ajamaan Lappeenrannasta Kemoralle laikat kontissa (n. 400km) per sivu.
Lähetys oli puoli kahden maissa Kaustisilla, jossa pari mekaanikkoa
oli ravitsemusliikkeessä ja ei muuta kuin 12" narikkaan ja maljat sille!
Todella SUURKIITOKSET Äijälän Harrille, joka lähti mökiltä antamaan
levyt ja sama juttu Sashalle, joka lähti yön selkään vartavasten ajamaan,
vaikka hänen piti olla aamulla klo 8.00 takaisin töissä... Matkaa tuli kuitenkin
se 800 km yhteensä. Ilman apuanne olisi jäänyt meiltäkin ajot ajamatta ja
pisteet saamatta. Illalla soittivat Kokkolan lentokentältä ja ilmoittivat,
että meille on saapunut rahtikirjojen mukaan paketti varaosia, mutta osia ei
näy missään. Kummaa rahtaamista: kirjat kulkee, mutta tavara ei.
Haamulevyjä sinkoili pitkin yöllistä taivasta. Noh, aamulla varikolle ja
sovittelemaan. Ei ollutkaan ihan bolt on satsi, mutta pojat tekivät reippaan
suorituksen ja siinä ei edes iltainen kyläkeikka pahemmin näkynyt, kun auto
oli muutamaa minuuttia ennen ohjaajakokousta kunnossa!
Ei muuta kuin harjoitusajoihin ja kuulostelemaan. Pikkuhiljaa alkoi
muistaa, miten rata menee ja vaikutti ihan hauskalta aina se vähä, mitä
pystyi reilummin lataamaan ennen öljyjen lämpenemistä. Oisko ollut 1.33, mitä meni
harjoituksissa. Aika-ajoihin piti sitten tuupata vähän reilummin ja
kauhulla tihrustaa, kuinka metric autometer nousi kohti 115 Celsiusta eikä siinä
muu auttanut kuin löysätä. Aika tippui 1.29 paikkeille. Siinä vaiheessa oli jo
aika monta kisakumppania rikkonut autonsa eli ei tarvinnut vetää riskillä.
Liiteri menee aika tasaseen: ei sladaa, ei pahemmin puske.
Pirullista, kun tuo lauhdutin oli alamittainen, niin ei päässyt enempää
harjoittelemaan tuota reippaampaa ajotyyliä, mutta ehjäksipähän jäi
sunnuntaita varten.
Aamun varm'upissa ajoin pari lenkkiä ja sillä selvä.
Ekaan kisalähtöön otin starttiharjoitusta ja onnistuinkin kohtalaisesti.
Sain kuitattua useampia edestälähtijöitä. Olipa mukava paahtaa kurviin
side by side. Mutta tallimääräyksen mukaan piti pitää lämpö alle 110 asteessa
ja sitenhän se meni cruisinghommiksi. Toiseen starttiin meinasin ottaa
vielä tarkemman lähdön ja niinhän siinä kävi, että en tajunnut, että kykän
keskipako tiukkaa levyä kiinni, jos liiaksi vetää siklalle. Huussi pääsi
liikahtamaan sen 5-10 cm ja kun painoin jarrulla seis, niin silloinhan se
punainen valo sammui ja startti oli pilalla - saakeli mitä pölöjä! No siitähän
tuli stop and go ja siitä musta lippu nrolle 431 jne... No, eipä tuo nyt
haitannut niin paljon, kuin jos olisi sattunut esim. seuraavaan kisaan,
jolloin toivottavasti pääsemme jo kilvanajohommiin. Tietty se vähän
korpesi, kun ei tullut toista leimaa korttiin ja pisteitäkin olisi ollut
aika helposti jaossa. Mutta ei varmasti satu vastaisuudessa... mitä hä!!
Viikonloppu oli mieleenpainuva kokemus koko porukalle ja saimme tärkeää
tietoa seuraavaan kisaan, joka ajetaan 14.-15.7. Jurvan Botniaringillä.
Kiitän vielä kaikkia tiimin jäseniä sekä kilpakumppaneita varikolla, jotka
koittivat jeesata levyhommassa. Ja nyt on tietysti heti pari
lisäparannustakin suunnitteilla ringille, mutta kunhan nyt tehdään nuo
pahimmat lastentaudit ensi alkuun. Katsotaan, kuinka toteutus toimii... heh
heh. Ohessa parit fotot komealta Kemoran rata-alueelta.
Sivun alkuun
Botniaring 14.-15.7.2007
Botniaring-kuvat 2007 + videopätkät
12.7.07: Kytkintä säädellessä menikin torstaipäivä ja oli meininki, notta
olisimme päässeet ajoissa reissuun, kas kun matkaa on se lähes
500km. Eikä sitä saatu kunnolla irrottamaan ja taisi olla kello yli kahdeksan,
kun Mercedes suuntasi tien päälle. Soittelin jo valmiiksi isännälle eli
Koiviston Karille, että olisiko hänellä jotain isompaa pääsylinteriä
tiedossa siellä. Heillä kun on niitä autoja ja osia aikas reilusti siellä
Car-Koivistolla - sekä uutta että
käytettyä osaa. Mutta ei heti löytynyt heittämällä sopivaa. Perille saavuimme vasta
kolmen jälkeen ja kun kuuluisa horonkylän kukko kiekaisi, niin ei muuta kuin
orkesteri ylös ja remontin tekoon.
Siinä sitten normaalien valmisteluhommien lomassa ynnäiltiin
kytkinsylinteriä ja soiteltiin Teuvalle eri henkilöille ja paikallisesta
autotarvikeliikkeestä löytyi uusi n. 22 mm halkasijan omaava erillisellä säiliöllä
oleva murikka. Kiinnikkeet piti muuttaa ja putken lähtö ei ollut samalla
kierteellä. Mukana seurannut nippa todettiin vääränlaiseksi ja taas sai
Dodge ram turbolle kierroksia. Asian kiireellisyyteen ja aikatauluun itsekullekin
asetti jonkinverran haastetta vielä se, että K. Koivisto on paikallisen harrastekerhon
pääjehu ja tietysti osui samalle viikonlopulle heidän kerhonsa kiihdytyspäivä,
joka järjestettiin siinä Kauhajoen lentokentällä. Tässä vaiheessa jo
totean, että ilman Koiviston porukan pyyteetöntä jeesiä olisi meiltä jäänyt
ajot aika huonolle hapelle eli homma olisi mennyt poskelleen.
Suuret kiitokset! Niin, eli sitä nippaa ei sitten löytynyt ja huomasin, notta
se on sama kuin siinä työsylinterissä, joka on muuten Ladasta.
Ja kierre on M12 -1.25 nousulla. Ja sekin on tehty pultista poraamalla ja
sorvaamalla. Ei muuta kuin takaisin kirkolle ja onneksi samasta
autotarvikeliikkeestä löytyi kyseisiä pultteja. Seuraava probleemi oli
sorvin ja sorvarin löytäminen, kas kun se on oltava keskellä se jarruputken
reikä, jos meinaa että se pitää ja toimii. Siinä taas toista tuntia
lennettiin ja soiteltiin ja alkoi jo huolestuttaa, kun kello kävi jo
pitkällä iltapäivän puolella ja testaamaan olisi päästävä. Tuuri oli jälleen mukana
ja siinä aivan lähimaastossa oli metallipaja, jossa oli vielä yksi ässä, joka
pisti sorvin pyörimään. Kello oli jo virka-ajan ylittänyt.
Kiinnikkeitä ja sovituslaippoja ym. tekemään ja vauhdilla... Nestesäiliön ym.
rakentelussa käytimme suht' vapaata luovuutta ja sinne tuli jopa
pölynimurin putkesta kalikkaa ym.
Auto oli käyntikunnossa kuuden jälkeen ja nyt siinä on ensikertaa kunnolla
irrottava kytkin - jees!! Liiteri vauhdilla kyytiin ja kohti Jurvaa.
olimme kahdeksan maissa rata-alueella ja yhdeksään oli aikaa testata.
Lämmityskäytöt ja viivana radalle. Pari kierrosta lämmiteltyäni
lisäsin haipakkaa ja niin se alkoi Super T-10 korahtelemaan ja kytkimeen
tuli löysää... Takaisin varikolle ja luulenpa, että siinä tehtiin
ennätys kardaanitunnelin irroituksessa ja käpälän säädössä. Ei mennyt montaa
minuuttia nimittäin, kun pojat veivasivat välyksen
kohdilleen. Onneksi sen löystymisen aiheutti käpälän tapin löystyminen, joka
lisäsi välystä. Ja jo taasen meni pykälää päälle ja
kerkesin muutamia lenkkejä veivata ja fundeerata linjoja ja
jarrutuspaikkoja. On se vaan luksusta, kun on jarrut ja irroittava kytkin
tollasessa lossissa - asioita, joita ei viime vuonna juurikaan ollut!! Kello
tuli yhdeksän ja rata suljettiin. Me laitoimme malibun lavalle
ja suuntasimme takaisin huoltohalliin Horonkylälle. Siinä se meni
remontoidessa aamuyölle, mutta saatiinpahan pahimmat remontit
tehtyä. Nyt jopa päästiin mittaamaan aurauskulmatkin ekaa kertaa, siellä
olikin ollut n. 15 mm aurausta!! No huh-huh. Maate klo 02 pintaan.
13.7.07: Aamu valkeni poutaisena ja kello 06.30 ylös. Kamat kyytiin ja
ringille. Ohjaajakokouksessa ilmoitettiin, että NEZ.kisan muutosten
takia aikataulu antaakin mahdollisuuden ajaa A ja V8 ensimmäisen kilpailun
jo lauantaina. No, mikäs siinä.
Vapaiden harjoitusten jälkeen tarkasteltiin laitetta ja onneksi
Mr. Pykäläinen huomasi, että oikeanpuoleinen pakotorvi heilui miten sattuu.
Ajattelin heti, että laippa on löystynyt, mutta kurkistus tuon
vanhan taksin alle sai naamarin vakavaksi - sieltä oli kollektorin jälkeen
hormi n. 10 cm matkalta aivan riekaleina!! Ja aikaa aika-ajoihin tunti...
Auton alla alkoi aika melske ja torvea värkättiin lemmareilla ja
popniiteillä ihan tosissaan.. Pantaa varmistukseksi ja tukeva tuli.
Ihmettelinkin siinä lämmityskäytössä, että kuinka se noin terävällä
soundilla käydä räpisi.
Radalle ehdittiin ihan ajoissa. Siinä sitten lämmittelin pari lenkkiä
renkaita ja tsekkailin linjoja. Niin, oli muuten helpotus, kun vapaissa
harjoituksissa pääsin alle 1.30, joka oli asetettu vähimmäisvaatimukseksi.
Hieman jopa yllätyin, kun taisi mennä het aamutuimaan
tuonne 1.28 ja rapiat. Viime vuonna aika-ajon paras kierros oli 1.31. Ja
siitä on eräissä piireissä länkytetty suureen ääneen, jotta on se
kumma, kun ei tuon kovempaa mene... Sitähän minäkin ihmettelin, kun ilman
sanottavampia jarruja ja takkuavalla vaihteistolla ei pääse
muiden vauhtiin, kun olimme ekaa kertaa silloin radalla kyseisellä
laitteella... No joo... Asiaan, asiaan. Aika-ajoissa alkoi päästä jyvälle
pikkuhiljaa, kuinka tuollaista lähes vakioalustan omaavaa liiteriä on
veivattava eli tuon lievän aliohjautumisen saa kompensoitua sopivalla
kaasunkäytöllä, jolloin puotellaan leppoisassa pikku luistossa. Pari lenkkiä
pääsin tuuppaamaan sen minkä uskalsi ja taisi se hiekan puolella
hieman jossain kohtaa käydä. Mutta kun sieltä pää märkänä korvat kuumottaen
ajon jälkeen marssin tulostaululle, oli yllätys jonkinmoinen,
kun taulu näytti, että olin kasien paalupaikkaan oikeuttavan ajan
hämmentänyt!!! 1.26.076 on viisi sekuntia parempi aika kuin viimevuotinen!
Naama oli kyllä kuin se kuuluisa Hangonleivonnainen, kun marssin takaisin
tiimin pilttuuseen. Toiseksi jyristeli mr. Keränen 1.26.429 ja aivan kannassa
oli mr. Juvonen komealla Porschellaan. Hundkarusell, sentään. =) No, siitä
sitten venttiilien säätöön ja kaasaria säätelemään.
Kisaraportointia tuloillaan, sekä kuvia ja videota tiukoista ohituksista ym.
heh heh.. moment.
14.7.07 race 1: Siinä oli sitten aikaa käydä läpi juttuja ja fundeerata
tulevaa kilpastarttia. Tallimääräys kuului, että jos öljynlämmöt
alkavat mennä päälle 110C, on alettava miettiä, ajaako riskillä Loctite One:n
mahdollisesti hautaan vai keventääkö hieman ja päästelee maaliin. Vielä puuttuu
nääs jokunen leima debytanttikortista. No, päätimme katsoa sitten tilanteen mukaan.
Ei muuta kuin tirehtöörinpuku päälle ja kajuuttaan. Sitten sumppumiehelle
merkkiä, että hana auki ja bensat sekä tulet perään.
Se on tuo öljyakun hana vielä ilman vaijeria sisälle, joten siinä pitää olla
mekatsu kääntämässä, kun startataan. Varman päälle sano...
Lämmittelykierrokselle ja sitten lähtöruutuihin, jonka jälkeen vielä toinen
lämppäri pacecarin perässä, aika kruisailua. Noh, onpahan sitten ainakin selvä,
mihin ruutuun käy.
Sitten tulikin jo 5 sekunnin taulu ja valoa kyttäämään. Oli ilmeisesti se
kemoran punavalo hieman takaraivossa, kun lähtö oli sen
verran varman päälle, että tuli katsottua, milloin muut autot liikahtivat ja
sitten liikkeelle. Ja niinhän se Kartsa sieltä puski ohi, kun käänsimme
ekaan kurviin. Siitä se sitten lähti etenemään ja pääsuoran jälkeisessä
kurvissa olikin sitten ohjelmaa, kun Nissan ja Volvo ja joku muu
hiekottivat rataa oikein huolella - kunnon vääntöä! Onneksi sain väistettyä
uhkaavan tilanteen ja kyllä oli maa-ainesta ilmassa: kiveä ja
soraa tuli joka kulmalle. Siitä selvittyä alkoi tahkoaminen ja kierroksen
lopulla oli jo renkaat sopivassa lämmössä, eikä tuon keltaisen
urheiluauton diffuuserit ja takasiipi päässeet kovinkaan pahasti
karkuun. Mutta öljynlämpö alkoi nousta huolestuttavasti ja lopullinen
niitti ja karmiva takaisku tuli, kun ohjaus muuttui kierros kierrokselta
pahemmin väljäksi ja hetken jo mietin keskeyttämistä. Mielessä
kävi, että jos sieltä joku irtoaa kokonaan, se on tuo keksintö lepikossa ja
pitkällä. Eli se lupaavasti alkanut kilpailuntynkä tyrehtyi siihen.
Todella harmillista. Varikolla totesimme välystä olevan aika reilusti ja
kyllä se ajaminen oli kieltämättä jo hieman hirvittävän tuntuista.
No, ilmeisesti siitä leima tuli korttiin, jos ei muuta hyvää
ollutkaan. Tiluksille mennessä kävimme horon-nuorisoseuran terassilla
hörppäämässä virvoitusjuomat. Siellähän olikin kovat kinkerit - isäntää ja
emäntää sekä nuorisoa juhlatuulella ja karaoke raikui suuresta intiaanikodasta
pihalla!!
Ei muuta kuin kyselyä taasen, jotta olisiko kellä Volvon 200 sarjan
hammastankoa. Ja kuinka ollakaan, Koivisto K. sai sellaisen järkättyä
sinne varalle, jos olisi vaihtoon mennyt. Huoltohallissa nostimme liiterin
nosturilla korkeuksiin ja totesimme, että se oli oikea pyöränlaakeri,
joka oli löystynyt. Se oli helppo korjaus. Siinä pähkäiltiin öljynlämpöongelmaa
ja jopa varmistimme anturin kunnon lämpötesteillä.
Apuna meillä oli kaksi erittäin innokasta mekaanikkoa talon puolesta.
Reippaita ja vilkkaita poikia! Ja huilaamaan puolenyön jälkeen.
15.7.07 race 2: Aamulla ripotteli vettä ja nousimme kuudelta pakkaamaan
laitteet kyytiin ja maukkaan aamupalan jälkeen takaisin sorvin
ääreen. Varikko kuntoon ja warm uppiin. Auto toimi hienosti ja taas löytyi
uusia linjoja ja nopeuksia radalle. Radan pinta oli tuolloin vähän
kostea, ei siis vähääkään märkä. Ajoin muutaman kierroksen ja varikolle.
Rengaspaineita mittailtiin ja niin päin pois.
Sitten siinä olikin aikaa reilu neljätuntinen seuraavaan starttiin. Siinä ehti
miettiä ja puntaroida juttuja. Sateen uhka muuttui pikkuhiljaa sateeksi
ja joitain lähtöjä muutettiin jo lyhyempään muotoon sateen vuoksi.
Sittenhän se sateli välillä enempi ja välillä vähempi pitkin päivää.
Toiseen starttiin jouduin sitten lähtemään edellisen lähdön
kisajärjestyksen mukaan eli aika takaa.
Lähdössä ei ollut vieläkään kehumista enkä aivan päässyt camaron ohi ekaan
kurviin tullessamme - rinnalla kyllä kävin. Siitä alkoikin muutaman
auton keskinäinen kilvanajo, jota kesti meidän osaltamme ekaa kertaa maaliin
saakka. Sadekeli piti öljynlämmöt juuri kurissa eikä liukas rata rasittanut
koneistoa. Joitain kierroksia meni harjoitellessa sadekelinajoa,
mutta sitten alkoi jo hiffata, minkä verran voi syöttää ja milloin.
On se aikamoista taiteilua. Harmillista, kun ei saanut kunnon starttia ja
jäimme siihen ryppääseen taistelemaan. Siellä tuli ohitettua parissa
kohtaa aika pienillä toleransseilla, mutta sehän riittää, kun ei tule
kontakteja. Yleisökin tykkää. Siinä joutui pari kertaa per kierros
jarruttelemaan paikoissa, joissa ei aikaisemmin tarvinnut jarrulla käydä,
kun oli tilaa edessä. Ja sinne se Kaabriel paineli puhdas rata edessään kierros
kierrokselta karkuun. Mutta olipahan pirun hauskaa meillä siinä kun camaron
ja opel monzan kanssa väännettiin!! Pari kertaa kävin kokeilemassa,
millainen pito on hiekan puolella ja voin sanoa, että heikkenee huomattavasti
=). Kyllä siinä käytettiin koko rata hyödyksi, kun mentiin.
Viimeisellä kierroksella yritin vielä hieman riskillä iskeä, mutta
maalilinjalla eroa oli 1.5 s toiseen sijaan. Tullessamme parc fermeen
toimitsijat oikein taputtivat meille vänkääjille - heh. Autosta ulos vääntäydyttyä
marssin suoraan kilpakumppanien juttusille ja paiskasimme kunnolla
kättä päälle!! Tällaistahan sen olla pitää. Jälkeenpäin tajusin, että se
isompi kykän pääsylinteri muutti kytkimen toimintaa niin paljon nopeammaksi,
että lähtökierrokset olivat liian alhaiset, josta johtui koneen
ökähtäminen, lähes sammuminen viivalle. No, harjoitusta ja kierroksia, kyllä
se vielä lähtee.
Kun saamme tuohon lievään aliohjautuvuuteen lääkkeet sekä muutaman
systeemin pelaamaan, niin eiköhän se siitä. Tarkistukset ym.
täytyy tehdä mitä ilmeisemmin taasen, onhan se Ahveniston kisa 18.-19.8.07
40v. juhlakilpailu.
Jees, pytty kyytiin ja tavaroita hakemaan. Ja odottihan meitä vielä se
viikonlopun huipennus eli talon emännän chilipata!! Sitä joutui taas koko
vuoden odottelemaan, mutta kyllä se vaan on niiiin maukasta - huh! Siinä
sitten jutusteltiin ja käytiin viikonlopun tapahtumia läpi ja kahvit
juotuamme oli aika lähteä kohti Itä-Suomea. Eihän siinä muu auttanut kuin nostaa
kytkintä ja painua maantielle. Kiitän vielä koko Koiviston tilan väkeä
huippumajoituksesta ja ylläpidosta. Siellä on kyllä loistava meininki ja ote
hommaan kuin hommaan! Samoin kuin Kari P. ja Lasse - olette huipputiimiläisiä!
Olimme aamuyöstä 03.30 Lappeenrannassa ja kello soi 05.15 ja oli aika
rimpuilla ylös ja töihin... Show must go on. Kuvia laitetaan, kunhan ehditään.
Sivun alkuun
Ahvenisto Historic Grand Race 18.-19.8.2007
Ahvenisto 2007 -kisakuvat ja incar-kuvalinkit
17.-18.8.07: Lähdimme aamutuimaan kohti Hämeenlinnaa ja perillä olimme jo ennen
puoltapäivää. Olihan se aika mielenkiintoisen näköinen paikka, kun ensimmäistä kertaa
marssi varikkotunnelin läpi rata-alueelle. Näki konkreettisesti ne korkeuserot,
mistä on kuullut puhuttavan. Varikko pystyyn ja normivalmistelut. Kävin putkikamelilla
ajamassa radan läpi ja on se varikkosuoran jälkeinen kurvi/mäki sen verran jyrkkää
nousua, että ei tuolla Nopsa-kombilla ollut puhettakaan päästä ajamalla ylös - meni
kävelyhommiksi. Kyllä veti hieman mietteliääksi, kun pääsin mäen päälle ja katselin
alaspäin putoavaa rataa ja suolenkiksi kutsuttavaa mutkakavalkaadia... Perjantaina
oli harjoitusmahdollisuus klo 16.00-18.00 ja pääsin pariin otteeseen kurvailemaan.
Oli kyllä huiman tuntuista, kun ekaa kertaa oli siellä ajelemassa! Puskemista oli
havaittavissa ja lisäsimme camperia ja sen sellaista lauantain harjoituksiin. Kovasti
luisti liiteri alkuunsa, johtui varmasti linjojen ja jarrupaikkojen hakemisesta.
Intoakin taisi olla hiukka liikaa.
Lauantain reeneissä oli puskeminen hävinnyt lähes olemattomiin ja illan mittaan tehtyä
säätöä ja rälläköintiä pidettiin hyvinkin onnistuneena toimenpiteenä. Aamun ekat ajot
menivät vielä tuntumaa hakiessa ja aika jäi heikoksi. Aika-ajoissa alkoi edes vähän
uskaltaa lisätä vauhtia, mutta vielä se jäi harmittavasti päälle 1.40. Taisi olla 1.41
ja rapiat. Mutta joutui ajamaan varman päälle, kas kun tuolla ajaa tuollaisen
lasikuitukeulaisen keksinnön ulos, niin kaiteet kutsuvat ja sen jälkeen lasikuituhommat,
eli laite tuli pitämän radalla.
19.8.07: Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja lämpöisenä. Kuuleman mukaan sinne
takamutkiin oli joku taas kylvänyt öljyä oikein huolella, mikä ei ainakaan helpottanut
ajoa niissä kiemuroissa. Sitten siinä vielä rasvasivatten sen pääsuoralle tulevan mutkan
hyvän matkaa ja sitä piti varoa myöskin.
Ekaan starttiin sain kohtuullisen lähdön ja ekan kierroksen ruuhka-ajelun jälkeen meno
tasaantui ja sain pidettyä paikan suht' hyvin, kunnes ohjauksessa tuntui omituista muljuamista.
Se paheni hieman ja siihen se reipas ajo sitten ryytyi - kyllä harmitti! Maaliin sain ajettua
ja ehjin nahoin kuitenkin. Alkoi vimmattu tutkailu varikolla, mikä sen muljuamisen aiheuttaisi,
eikä löytynyt selvää syytä. Hitsasimme hieman lisätukea hammastangon kiinnitykseen ym. Suuri
kiitos sille Locost-teamille, jolta saimme hitsauskonetta lainaksi!
Toiseen lähtöön panostin starttiin oikein huolella ja se onnistuikin hyvin. Sain kuitattua
niin mr Valtarin mustanpuhuvan Malibun kuin Keräsen Camaron, sekä muutaman muunkin. Tunnelma
oli korkealla ja aika sähköinen ekaan kurviin tultaessa, jossa tilaa oli aika niukalti! Laskimme
varikonportin ohi urku auki ja mäkeen kääntäessäni kerkesin juuri huomata lippumerkin ja
seuraava näkymä olikin armoton pölypilvi, irtorenkaita ja yht'äkkiä edessä oli kilpuri kumipuoli
ylöspäin!! Sain juuri ja juuri lukkojarrutuksen jälkeen väistettyä sen suman - kyllä hieman
säväytti! Siellä oli Liukkosen Camaro rengasvallia kohti ja niinpäinpois. Kilpailu keskeytettiin
punaisin lipuin ja oli kuulemma aika karmeaa katseltavaa, kun autot painoivat pölypilveen ja
perään ampaisi ambulanssia ja paloautoa. Seurasi täysi hiljaisuus ja yksinäinen rengas pyöri mäkeä
alas... Oli kuulemma hieman turhan jännää katseltavaa ekakertalaisille. Rinteessä ekoja kisoja oli
seuraamassa sukulaisia ja hämmästyttävän hyvät hermot omaava tyttöystävä... Oli
kuulemma hiukka pitkäntuntuinen aika, ennenkuin näki, mitkä autot tulivat lenkiltä uusintalähtöön
ja mitkä jäivät sinne.
Uusintastarttiin menimme luonnollisesti samoihin ruutuihin, joissa oltiin aiemminkin. Sain hyvän
lähdön kuten ekassakin, mutta nyt tie meni umpeen juuri, kun olin painamassa ohi ja oli löysättävä,
ettei osuisi. Taas mentiin hyvää vauhtia siinä porukassa ja ihmeekseni totesin, että sain aina
suolenkillä heppuja kiinni, mutta näin vähäisellä ajokokemuksella ei vielä hanskat riitä vetää,
minkä auto antaisi suoremmilla osuuksilla ja nopeammissa mutkissa. Harjoitusta sai kuitenkin jo
hieman. Molempien lähtöjen voittoon ajoi Liukkonen J. ja kakkoseksi todella hyvään vauhtiin päässyt
Nikkasen Jari keltaisella Camarollaan. Kolmannet sijat nappasivat ensin Keränen ja toisessa
startissa Valtari, joka näin pääsi murtamaan camaroiden "ylivoimaa" 413 malibulla... heh! Hieman
yksitotinen merkkikirjo oli apparan v8-luokassa... Missä luuraavat direct connectionit, siniset
ovaalit ym?? Tuohan on kohta kuin camaro-malibu cup!
Oli loistava viikonloppu ja hieno tunnelma! Harmi vaan, kun tuloksellisesti olisi ollut siinä
toisessa startissa saumaa parempaankin kenties. Kiitos järjestäjille, tuomareille, lippuhenkilöille
ym...
Jees, hammastanko menee vaihtoon tai huoltoon ja perästäkin kuuluu jotain kummaa... Se niistä
vapaa-ajan ongelmista. Joitain kuvia laitetaan ja nyt oli in-car kamera kerrankin oikeaan aikaan
paikallaan, jossa nähdään se dramaattinen toinen startti ohituksineen ja väistelyineen. Katsotaan,
kunhan saadaan matskut ojennukseen. Mukana oli nyt jeesaamassa lisäksi Melasen Zuke sekä Jouko
Laitinen, joka tarkasteli mielenkiinnolla jälkikasvunsa touhuamista kisaviikonloppuna. Jep,
koitetaan Alastarolle paremmin eväin kuin vuosi sitten. Ollaan kuulolla...
Sivun alkuun
Alastaro Finals 8.9.2007
Alastaro Finals 2007 -kisakuvat
9.9.07: Vapaaharjoitus – kierroksella kolme. Ei kommentoitavaa - katso kuvat.
14.9.07: Kausi paketissa! Tulossa yhteenvetoa sekä analyysi debyyttikaudesta. Monenlaista tapahtumaa
ja mieleenpainuvia hetkiä harrasteen parissa riitti =) Pistetilanteen päivityksiä odotellessa – ollaan
kuulolla!!
Sivun alkuun
Botniaring 31.5.-1.6.2008
Viikolla alkoi jo mennä urakointihommiksi tuolla tallin puolella. Kumma, miten ne eri
osa-alueiden ongelmat poikivat ikään kuin ketjureaktiomaisen ongelmapesäkkeen. Kieltämättä joitain
juttuja olisi voinut tehdä aiemminkin. Uutta konetta tehtiin tiistai-ilta/yöhön asti ja siinä
vaiheessa oli todettava, että ei auta, se on viime kauden motti pultattava nokalle. Välillä tuntuu,
että nuo väärillä mitoilla olevat osat jo hieman vainoavat meittiä... Viimeksi oli perän laakerikaulat
ja nyt oli ratasjakopään vuoro olla liian tiukalla rympillä. Siihen vielä venttiilijousihässäkkää ym.
niin johan se olikin siinä. No, vanha motti saatiin paikalleen ja wilwoodin jarruja ähryttiin myös
aika pitkään paikalleen. Fedorolta saatiin viime tipassa veikeämmät palat eteen ja laite lähti
tulille tiistaiyönä klo 02 aikaan ja klo 05 töihin. Keskiviikkoyönä päästiin ekalle koeajolle taas
klo 02 maissa ja duuniin jo aika virkeänä taasen klo 05.30. Torstaina niputeltiin releitä kiinni ja
käytiin alkuillasta testilenkillä ja totesimme, että ei muuta kuin Pohojanmaalle. Kello kerkesi
21.30:een ja perillä Car Koivistolla klo 05.00 perjantaina aamuyöstä...
Pe 30.5.08:
Klo 08.00 ylös ja vehkeet radalle. Olipahan mukava todeta, että jarrut sai pienen sisäänajon ja
testailun jälkeen jopa lukkoon!! Eka vapaa harjoitus meni kuulostellessa jne. Toiseen settiin
vedin hiukka reilummin ja kierrosten edetessä alkoi vaihteisto takkuamaan ja lopulta ei kolmonen
enää mennyt päälle! Kyllä alkoi kyrsiä. Sehän on nyt tuo Super T-10 siinä paikallaan ja se jos
mikä on hankala purkaa ja niputella, varsinkin kun ei ole about 10 vuoteen sellaisen kanssa pelannut.
Eikä ollut aivan varma, mikä siellä on rikki, epäilys oli kyllä vahva. Ei muuta kuin laite lavalle
ja Teuvan suuntaan remonteeraamaan. Allekirjoittaneeseen iski joku tehoflunssa siinä päivän mittaan
ja illalla oli lämmöt aika korkialla ja aivastelua ja niistämistä kuului aamuyölle hyvin pitkälti.
Vaihteiston kimpussa oli kuin ilmetty burmansimpanssi kaikkine nenätuppoineen (kummeli) heh...
Taisipa kerran käväistä jopa mielessä, että noinkohan on homma kondiksessa lauantaiaamuna. Noh,
askissa oli hammaslääkärin hommia ja olipa lopulta hyvä, että jouduttiin purkamaan, siellä oli
kytkinakselin ja pääakselin välinen 1,25 mm shimmirikka saanut lämpöä ja reilusti poikki! Se olisi
hyvinkin pian aiheuttanut kunnon täystuhon!! Lasse duunasi kovametallireikäporaterästä laikalla ja
supportilla sopivan shimmin. Aikaa se otti, mutta minkäs teit. Takajarrun kiinnikelaippaa piti
myöskin ojentaa ym. Kun siinä klo 04 maissa oli loota paikallaan, oli olo aika kummallinen,
suorastaan epätodellinen. Johtuisikohan noista 2-3 tunnin yöunista, joita oli tullut harrastettua
jo useita? Oli humoristinen huulenheitto aika vähissä siinä vaiheessa.
La 31.5.08:
Noh, klo 07.00 ylös ja radalle katsastukseen sekä ohjaajakokoukseen, jonne ehdittiin 15 min
toleranssilla - ihme touhua miten tarkalle taas pääsikin. Askiin laitettiin nyt ihan normiöljyä
eli halpaa GL-mallia, joka osoittautui paljon veikeämmäksi kuin tuo ralliöljy. Ajot meni
kuulostellessa ja aika oli vaatimaton eli 1.27 ja jotain. Aika-ajossa päästelin jonkin aikaa ja
ajelin uusia jarruja sisään. Parc fermessä valkeni koko karmeus: meitillä oli ainoa auto,
jossa EI OLLUT noita ADVAN 048 slicksejä... Omat renkaat piti tuleman ekaan kisaan, mutta
konttiliikenne rapakon takana oli jumittunut juuri sopivasti ja rentsut oli kontissa. Eli olisi
käytävä taistoon noilla 3 vuotta vanhoilla kumholaisilla... Ei oikein hymy irronnut, kun kuulostelin
heppujen aikaparannuksia viimevuotiseen, siellä oli järestään 2.5:stä yli 3 sekunnin parannuksia kautta
linjan - huh! Komeaa menoa se kyllä on katsella, kun pito näyttäisi olevan aivan eri luokkaa tuolla
uudella renkaalla. Mielestäni hyvä sääntömuutos kaikkiaan. Noh, pääasia oli, että oltiin kuitenkin
radalla. Illalla vietiin auto vielä tarkastukseen huoltohalliin Koivistolle ja kytkimen käpälän säätö
liimattiin mig-liimalla, kun se oli taas hiukka muuttunut. Ja niinhän se oli taas kerran, että ilman
huippuhuoltohalli ym. laitevalikoimaa olisi ollut aika mahdoton saada vehkeitä nippuun. Kiitämme
majoituksesta ja tiloista jo tässä kohtaa Car Koivistoa. Nyt pääsimme ekaa kertaa keskiviikon
jälkeen nukkumaan jo puolen yön jälkeen!! Wau!
Su 1.6.08:
Kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja lämmin oli heti aamutuimaan. Nyt oli jonkin asteisia
vaikeuksia saada ukot ylös, itseni mukaan lukien. Univelka painoi päälle koko orkesterilla, mutta
varikolla oltiin jo ihan pirteänä. Warm upissa jo huomasi, että aski on ihan kuin eri loota, ja niin
monet kerrat, kun on sen kanssa ährytty. No hyvä, että edes nyt pelittää. Meillä oli varikkoteltta
mukana, mutta lähtöhötäkässä jäi putket Lpr:ään ja olimme paahteessa ilman suojaa. Nikkasen Jari
ihmetteli, että jopas on karjalan miehillä niskat punaiset kuin etelän pojilla. Kuultuaan tilanteen
tarjosi avuliaasti "tallipaikkaa" heidän pilttuustaan. Kas kun Kivikosken Eerolta oli Malibu sen
verran rikkoontunut, että siinä oli tilaa. Tilannehan oli taas bueno - saimme katon päämme päälle
ja taas oli salonmiesten pilttuussa malibu - heh...
Ekaan starttiin sain kohtalaisen lähdön ja pääsin hyökkäämään Pekan corveten ohi. Kävinpä
morjestamassa myös Jarin camaron kulmilla, mutta liian täyttä olisi tullut ekaan kurviin, joten piti
hieman löysätä. Siitähän alkoikin kunnon kilvanajo Pekan Veten kanssa!! Mutkissa kaveri sai kiinni
ja suorilla löytyi taas sen verran paukkua tuosta meitin lossista, että pääsi karkuun. Siinä mentiin
kyllä todella pienillä eroilla koko ajan ja kyllä on ero noissa advanin slickseissä ja meitin
katupyörissä, niin tuli liki aina tuo kevyemmän 1150kg luokan vette mutkissa. Itse jouduin
jarruttamaan mahd. myöhään ja kerranhan se sitten meni pitkäksi, mutta pysyi onneksi juuri ja juuri
radalla. Pekka pääsi rinnalle ja hieman jo ohikin, mutta suoranpätkä teki tehtävänsä ja olin ekana
seuraavassa kurvissa. Pirun hauskaa noin kuivalla kun päästiin kilvoittelemaan! Sama peli jatkui
läpi kisan ja maalissa oli pää märkänä ja leukaperät kipeänä, eli sitä paineltiin hammasta purren.
Parc fermessä lyötiin kättä ja naureskeltiin, kuinka hauskaa hommaa oli. Paras lenkki oli 1.25.7,
joka on parempi kuin viime vuoden aika-ajotulos, eli ihan ok. Kärkipäässä menevät 1.21-1.22
kasiluokassa eli jos tuo kilparengas antaa niin paljon lisäkyytiä kuin puhuvat, niin odotukset ovat
korkealla, kun niillä päästään ajamaan. Alustan säätöihin ei taaskaan päästy kunnolla puuttumaan,
kun oli tuon muun tekniikan kanssa sen verran puuhaa, että yleensä päästiin radalle. Sinne on muutamia
parannuksia suunnitteilla ja vinkkiäkin saatiin alan miehiltä. Toka startissa samankaltainen meno
jatkui ja sain hiukka eroa takana tulevaan. Loppuvaiheilla alkoi kuulua vasuriin käännettäessä
rouskutusta takaa, eli siellä on nyt joku laakerihomma tms. tiedossa.
Kokonaisuudessaan (remonttien määrä huomioon ottaen) kaksi 3. sijaa ja arvokkaita pisteitä
kerättyämme kauden avaus oli oikein antoisa ja hauska tapahtuma. Lauantaina tuli kannustus/apujoukkoihin
kavereita eli Jallu, Ryösön Mika sekä Kuukan Sami, joka on ollut myös tallilla
jelppailemassa. Kiitämme kaikkia mukana olleita sekä jälleen kerran Koiviston porukkaa ylenpalttisen
hienosta majoituksesta ym!! Lappeenrannassa olimme maanantaina aamuyöstä suunnilleen samoihin
aikoihin kuin perjantaiaamuna Pohjanmaalla eli tuossa neljän pintaan. Ei muuta kuin laitteita
kappaleiksi ja uutta potkua tulevaan!
Botniaring 2008 -kisakuvat + videoklippi
Sivun alkuun
Kemora 12.-13.7.2008
To 10.7.08:
Alustan korkeus saatiin säädettyä tosiaan kohdilleen ja päästiin pakkaamaan kamoja kyytiin kerrankin
ajoissa. Camper-muutoksen jälkeen piti säätää auraukset, jotka laitettiin työlistalle kärkeen, kun
saavuttaisiin kilpapaikalle. Olimme perillä Räyringissä jo n. 01.30 ja majoituimme vanhaan meijeriin,
joka on ihan asiallinen mesta rantasaunoineen kaikkineen. Aamiaiset on aivan huippuluokkaa ja
kisapaikalle ei ole kuin about 10 km.
Pe 11.7.08:
Aamulla ajoissa varikkoa värkkäämään ja aurauksia säätämään. Pientä pähkäilyä ja ehkä hiukka
tiedustelua rengaspaineiden tiimoilta, on se kuitenkin aivan eri rengas tuo advan, jäykempi runko,
matalampi profiili jne. Ekalle testiajolle pääsin hyvissä ajoin ja kyllä tuo renkaan pito on aivan eri
luokkaa! Naama vehnäsellä lisäilin haipakkaa ja ynnäilin jarrupaikkoja ym. Hieman pölläytteli sinistä
jarrutuksissa, mutta hyvin pelasi muuten. Varikolle mittaamaan paineita ja tiukkailemaan pultteja ym.
Toiseen settiin lisäsin hanaa ja maisema vaihtui jo ihan mukavasti, mutta savutus lisääntyi jo
huolestuttavaksi ja varikolle mennessä auton takana leijui jo aikamoinen usva... Mieleen hiipi jo
epäilys koneen kunnosta ja varsinkin, kun tuolla pääsuoralla rundari osoitti hyvinkin 6800-7000 lukemia
ja takasuoralla lähes samoin. Eli pelko liian lyhyestä välityksestä oli aiheeton. Itse asiassa voi
puhua melkein optimaalisesta välityksestä ko. radalle, kun vaihtovalo paloi taulussa jonkun aikaa
ennen jarrutuksen alkua pääsuoralla. Kieltämättä se kuulostaa aika hauskalle, kun pata soi lähes
rajoittimella.
Savutusongelma paheni huomattavasti ja varikko kutsui taasen. Lasse kellotti käsivaralla
tuolta komeasta 3000 hengen katetusta katsomosta kierrosaikoja ja 1.26 ja 1.25 haarukkaan meni
pikkuhiljaa ja sehän antoi intoa tiukata lisää, kun viime vuonna taisi olla paras kierros 1.29 ja
osia. Varikolla ihmeteltiin, että mikä se aiheuttaa savua ja öljymäärääkin tiputettiin hieman, se on
muuten tuon accusumpun kanssa tarkkaan tsekattava, että minkä verran siellä sumpussa on ja mihin
korkoon se pinta on passattava. Siinä höpöteltiin ohjureiden kumeista ja öljyrenkaista, mutta ei muuta
kuin radalle takaisin. Jari ajeli pari lenkkiä perässä ja seurasi usvan kehitystä ja niinhän siinä
kävi, että malibusta tuli todellinen savukone. Eikä siinä tarvinnut takana tarkkailla, tuleeko sitä
sauhua sieltä, koska näkihän tuon jo taustapeilistä, että moottorijarrutuksessa savua tuli tuutin
täydeltä ja taakse jäi karmiva savupatsas! Taisin kirota oikein ääneen, kun ajttelin, että se on kone
kaput!! Ei muuta kuin pilttuuseen ja aivoriihi päälle.
Aloimme tutkia huohotinjärjestelmää ja sieltähän se "mato" löytyi eli kollektoriventtiilit oli
hajonneet ja sieltä pääsi paine molempiin suuntiin, mikä teki venttiilikoppiin paineen ja sitä kautta
öljyä palotilaan. Ei muuta kuin letkut irti ja venan päät lekalla lyttyyn ja lisähuohotinpytty tilalle.
Vielä ehdimme hyvin back on track ja katso, tuo savukonetta muistuttava lossi oli muisto vain! Ei
soinut enää päässä smokey in the boysroom, vai miten se nyt meni... Muuten tuntui aika tasapainoiselta
ajaa. Ainut on tuo pidon puute kurvissa, joka johtunee liian löysästä keulasta eli vakaaja ja
iskunvaimennus täytyy laittaa ojennukseen. Auto jäi muuten kerrankin ehjäksi päivän päätteeksi ja
pääsimme ajoissa saunaan ja maate.
La 12.7.08 aika-ajopäivä:
Aamulla katsastus, ohjaajakokous ja harjoitusajoihin. Tuuppasin hiukka reilummin ja niinhän se sitten
kävi koko keksintö hiekan puolella, mutta onneksi ei särkynyt mitään. Aika oli muistaakseni 1.26.5 eli
Lasse-sedän käsiajanotto piti hyvin kutinsa. Aika-ajoissa tulokseksi jäi 1.26.3 - ei päässyt oikein
puhdasta nopeaa vetämään. Mutta pääasia, että laite tuntui toimivan. Pojat kärjessä painelivat 1.22.789
ja 1.22.986 järjestyksessä Liukkonen - Nikkanen, komeasti ne menivät. A-luokassa kärki meni 1.18.9
Lahti, 1.20.16 Marttila, 1.20.692 Rahkola.
Auto jäi (taas!) ehjäksi päivän päätteeksi ja selvisimme normaali huolto- ja tarkistustoimenpiteillä.
Jari toi mukanaan kulmavaa'at ja saimme ekaa kertaa huussin puntareille. Painot ja jakaumat olivat
yllättävänkin kohdillaan. Tosin ylipainoa on todellakin n. 70 kg!! Pakkohan sille on kai jotain tehdä,
sehän on sama kun olisi kartturi kyydissä... Siinä antaa tasoitusta muille turhaan taasen. Tyhjällä
tankilla lukemat oli 1375 kg ja painojakauma 54/46 eli kisabensoilla tilanne on aika hyvä niiltä osin.
Suuret kiitokset vaakojen lainasta Salon miehille!
Ilma oli hyvä eli pilvinen, mutta vettä ei satanut paljoakaan ennusteista huolimatta kuin yöllä ja
sitä tulikin sitten ukkosen kera ihan kunnolla. Sateen uhka oli kyllä koko päivän läsnä ja hieman se
ripotteli ennen aika-ajoa ja jännäilimme kuinka käy, kas kun meillä ei niitä sadekelinrenkaita ollut.
A-luokassa muutamat kärkiukot laittoivat sadekelinrenkaat ja se oli virhe - rata kuivui niin, että
slikseillä liikkeellä olleet menivät kärkeen.
Su 13.7.08 raceday:
RACE 1. Aamun warm-upissa kaikki pelitti ja meillä oli eka startti 11.00. Pilvistä oli, mutta kuivaa.
Kisavarikolla jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa ja lämmöt käväisivät päälle sadan asteen, mutta
onneksi ne laskivat pian, kunhan pääsi liikkeelle. Syy odotteluun oli erään A-luokan kilpailijan
myöhässätulo lähtöön järjestäytymiseen. Lämmittelykierroksen jälkeen asetuttiin ruutuihin ja
jännitysmomentti oli korkealla. Nyt otin startin varman päälle - muistissa oli se viime vuoden
varaslähtöhölmöily.
Startti onnistui hyvin ja sain kuitattua useita kilpailijoita ja ekaan kurviin tultaessa oli todella
ahdasta ja niinhän siellä kävi, että camaro ja volvo kolaroivat kurvissa ja läheltä piti, etten
osunut samaan rytäkkään ja Liukkosella oli osuma vielä lähempänä. Pääsin sumasta ohi hyvää vauhtia ja
taakse jäi useampia autoja. Ja sitten mentiinkin urku auki karkuun. Mutta sieltä se camaron keula
ilmestyi taustapeiliin parin kierroksen jälkeen ja kyllähän se kettu ohi painoi väkisin, sen verran
menee mutkissa kovempaa. Suorilla ei tullut ohi kylläkään. Sen verran hyvää sparrausta antoi tuo
puheenjohtajan hiillostus, että paras kierrosaika parani n. sekunnilla aika-ajosuoritukseen nähden -
1.24.322.
Vauhdikkaita tilanteita oli ja suorilla mentiin hyvää haipakkaa. Eräskin A-luokan hopea BMW otti mitä
ilmeisimmin ohituslinjan heti pääsuoran alkaessa, mutta joutui kuitenkin katselemaan takavaloja =).
Mutkaisella osuudella meni tietenkin vielä ohi, eikä viitsinyt hirmu riskillä ajaa, kun siinä olisi
ollut oman luokan kakkossija mennyttä, jos olisi lipsunut ulos. Maaliin kakkosena ja 17.8 s
Liukkosesta.
RACE 2. Tunnelmat olivat hyvät, varsinkin kun oli nähnyt tulosliuskasta, kuinka kierrosaika parani
joka kerta kun radalla kävi. Toinen startti oli vasta 16.00 ja aikaa oli tehdä tarkistukset ym.
rauhassa. Ilma oli puotainen ja välillä suorastaan aurinkoinen, kunnes n. 15.00 maissa se sitten alkoi
- sade! Todella synkkiä pilviä pyöri pitkään ja arvuuteltiin, että sataako vai ei. Ja meillä kun ei
ollut niitä sadekelin renkaita... No, sille ei mitään mahtanut ja odoteltiin vain. Sitten tulikin jo
kuulutus seuraavaan lähtöön hieman aikaisemmin ja ripeästi hyttiin ja ratavarikolle lähtöön
järjestäytymään omalle paikalle.
Me laitamme aina maalarinteipin pätkän kojelautaan, jossa on lähtöruutu ja edellä olevan numero sekä
onko vasen vai oikea puoli. Näin jää se turha kohkaaminen siinä ruudukossa, vaikka yleensähän
ratahenkilö kyllä näyttää hyvin paikan. Mutta taas siellä oli eräs ilmajäähdytteinen tumma auto, joka
tuli varmaan reilu 10 min myöhemmin valmistautumispaikalle kuin muut... Noh, jätin lämmityskäytön
onneksi väliin, kun tulin paikalleni ja tuumin, että nyt saa käytelläkin vaikka vähän pidempään.
Noh, aikaa kului ja lämpömittari alkoi nousta... Nousi 3 min taulu ja mielessä kävi, että pitäisikö
sammuttaa kone, mutta ynnäilin, että eihän se ole kuin kolme minuuttia. Tuli 1 min taulu ja lämpö
100 astetta. Sen jälkeen kului varmuudella yli 5 MIN ja yksi ruutu oli tyhjänä ja verenpaine nousi
yhtä matkaa temp.mittarin kanssa!! Kun taulussa oli reilu 115 astetta avasin oven ja sanaisen arkkuni
toimitsijalle, joka pyöri siinä. Mylvin, että tää laite kajahtaa ihan just tähän paikkaan! Ja varikko
kiinni ja jäähdyttelykierrokselle, mutta äijä vaan levitteli käsiään... Onneksi ei letku tai joku muu
haljennut... Vieläkin nostaa pulssia, kun ajattelee - heh! No, lämmöt tasaantui ja tietysti se
sama tyyppi oli väärässä paikassa kun tultiin oikeisiin lähtöruutuihin - huh huh sanon minä!
Lähtö onnistui suorastaan nappiin ja pääsin taas kärkeen ohi Gulf camaron ja monen muunkin. Rata oli
takaosiltaan suorastaan märkä ja näköjään todella liukas tuolla renkaalla, mutta niinhän se oli
muillakin. Juha painoi ohi samassa kohtaa kuin eka startissakin, ei mahtanut mitään. Mutta sitten
alkoi kova kilvoittelu parin muun kanssa ja kisassa sattui useampia spinnailuja, joiden myötä pääsin
kuittailemaan sijoituksia takaisin. Kyllä siinä sai painaa tarkasti, että pysyi ladulla. Onneksi
ajolinja kuivui loppukisaa kohden ja päästiin taas vauhtiin. Kisasta muodostuikin todella tiukka RS
A160 BMW kanssa ja oli totisesti hauskaa. Sen verran on kaverin turbossa paukkua, ettei päässyt aivan
suorilla ohi ja siinä mentiin varmaan alle sekunnin toleranssilla loppukisaa. Välillä meni jopa niin
liki, että oli puskurin kulmaan ja kaverin kylkeen tullut ns. vaihtoväriä - heh heh! Se oli rehtiä
kilvanajoa se! Eikä tullut paljon ajateltua, että jos siinä olisi lipsahtanut ulos, niin olisi
mennyt oman luokan "varma" kakkossija. Mutta minkäs teet, kilpaahan sinne on menty ajamaan.
Parc fermeessä lyötiin kättäpäälle hikipäässä.
Viikonlopusta jäi todella hyvä tunnelma ja parilla muutoksella on varmaan saatavissa pitoja taakse ja
sitähän tuolla Ahvenistolla tarvitaan. Tuskin maltan odottaa, että pääsen sinne ajamaan! Nyt kun
ratakin on tuttu. Ei muuta kuin kaikki sinne joukolla ajelemaan ja katsomaan, kuinka siellä käy
22.-24.8.08. Kuvasarjassa radalta otetut laadukkaat kuvat ovat Mico Wickströmmin tuotosta ja kyllä
ovat hienoja nuo ammattimiehen otokset. Varikko purkuun ja ukot itärajalle - taas on yksi hieno
viikonloppu pulkassa. Kiitän tiimiä, järjestävää seuraa, kanssakilpailijoita sekä tietenkin
sponsoreita! -J.L.-
Kemora 2008 -kisakuvat
Sivun alkuun
Ahvenisto Historic Grand Race 22.-24.8.2008
Pe 22.8.08:
Lähdimme Lappeenrannasta aamulla 08.00 maissa kohti Hämeenlinnaa. Leiri pystyyn ja tsekkaukset päälle.
Naapuripilttuussa olivat Laineen Risto ja Huttusen Mara hienoine kilpureineen: Ford ja Alfa.
Radalle pääsi harjoituksiin klo 15-18 välisenä aikana ja siihen mahtui kolme vapaata harjoitusta. Ei
muuta kuin kierroksille. Liekö siinä ollut sitten liikaa luottoa uusiin renkaisiin sekä hieman liikaa
yritystä heti ekaan settiin, oli miten oli, mutta siellä tarunmutkassa tapahtui spinnaaminen ja
poistuminen perä edellä rengasvalliin aika vauhdilla! Onneksi meni aivan suoraan eikä kulmittain.
Jytkähti kyllä ihan kunnolla ja remonttia saatiin tehdä jo tosissaan, että saatiin kuntoon. Molemmat
takakyljet mm. meni tällissä sisään, mutta oikesivat ihan hyvin. Toinen harjoitus jäi väliin, kun piti
saada valot ym. toimimaan. Hieman luovuutta ja ilmastointiteippiä ym. ja jo pääsin radalle kolmanteen
harjoitukseen. Aika oli jossain 1.38 ja risat paikkeilla. Ei mikään kummoinen aika, mutta heti n. 3
sekuntia parannusta viimevuotiseen. Harjoitusten päätyttyä pojat laittoivat minut pikku kävelylenkille
- suolenkille, sieltähän ne takakulman kappaleet löytyivät peräkurvista. Illalla sain korjattua ne
popniiteillä ja alupeltisysteemeillä. Ja hiton hieno tuli - vai mitä sanotte!? Heh.
La 23.8.08 harjoitus- ja aika-ajopäivä:
Aamulla kuljettajakokouksen jälkeen lämmityskäytöt ym. systeemit kohdilleen ja radalle. Meillä oli
uusi incar-kamera kyydissä, mutta jostain syystä se sammutti itsensä aina jonkun ajan päästä. Olisiko
nyt sitten niin, että tuo kovalevysysteemi on niin herkkä, että johtuu siitä - mene ja tiedä, joka
tapauksessa harmillista, kun nyt olisi ollut aika mielenkiintoista matskua tarjolla.
Radalla oli aikamoinen tungos. Vaikka yritti passata vapaata kierrosta, niin sellaista ei päässyt
kunnolla vetämään. Autoja oli nimittäin A- ja V8-luokkaan saapunut yli 30 autokuntaa!! Paras aika
kirjattiin 1.37.927, jolla irtosi toinen sija aika-ajossa, kärjessä Liukkonen 1.35.158 ja kolmantena
Keräsen Mikko 1.38.311. En ollut oikein tyytyväinen aikaan ja autokin olisi voinut pelata paremmin.
Teimme muutaman muutoksen ja toivoimme, että ne ovat oikeaan suuntaan. Sunnuntaiaamun warm upissahan
sen sitten näkee ja ehtii vielä muuttaa ennen kisaa.
Paikalla oli seuraamassa ajoja myös Hakalin porukkaa, eli Liikan Ami perheineen eli Anita ja poikansa
Simo sekä hänen tyttöystävä. Auto pysyi ehjänä ja pääsin ajoissa huilaamaan, oli aika jyrkkä lentsu ja
ilmeisesti hiukka kuumetta päällä. Pojat kävivät iltajatseissa ja eivätkä ihan yhtä aikaisin olleet
tirsalandiassa... =) Ilmat olivat muuten mitä parhaat koko viikolopun ajan - jännä juttu, kun
muutoinhan se on syytänyt tuota vettä ihan ylenaikaa. Tosin tilasinkin poutasäätä ja viittasin
kintaalla, kun joku puhui, että pitäisi olla sadekelin renkaat jne...
Su 24.8.08 raceday:
Aamun warm upissa totesin, että paremmin tuntuisi menevän lossimutkiin ja hyvä niin. Paikalle saapui
kannustusjoukkoja Lappeenrannasta, eli Räikkösen Mikko perheineen. He pyörittävät tuota
Lauritsalan Neste -huoltamoa, joka meillä on yhtenä sponsorina
(Lauritsalan Neste). Heiltä saimme lainaksi tuon
pakettiauton, joka on välttämätön tuolla Ahveniston ahtaalla varikolla. Kiitokset siitä. Paikalle
saapuivat myös 4-vuoron automiehet Karelin Markku ja kartingkettu Jyrki Leinonen. Myös sukulaisia
oli jännäämässä suorituksia, eli serkku Ismo Laitinen perheineen ja kuten kuvasta näkyy on pienillä
kisafaneilla jo kunnon ote pokaaleihin. Sain muuten vastailla mitä yllättävimpiin kysymyksiin
tyttärien taholta - heh...
LÄHTÖ 1.
Startti onnistui kohtalaisesti ja alkoi kilvoittelu. Tuli ajettua hieman reuhaamalla ja niinhän se
keltainen lasikuituihme ilmestyi taustapeiliin ja ohikin yritti Pekka pariin otteeseen. Ihan kuin
olisin ollut kuulevinani sieltä huutoa: latua-latua ja meikä painoi hammasta purren ja mylvi että,
havuja perkele!! Kestin kuitenkin Pekun hyökkäykset ja maalissa olin kakkosena. Kerran taisin käydä
hiekalla, kun oli hieman vääntöä jonkun a-luokan pirssin kanssa. Ensimmäinen pytty (2.) apparalta oli
tosiasia.
LÄHTÖ 2.
Startti ok ja hieman tuli ahdasta ekaan mutkaan, mutta sain väistettyä sen pikku suman. Ajo alkoi
sujua paremmin ja niin siinä tuli muutamia ohituksiakin tehtyä. Mutta sitten eteen ilmestyi eräs
kilpaveikko, joka peitteli parin kierroksen ajan vähän turhan rajusti. Hieman outoa touhua, kun
ajamme kuitenkin eri luokissa A – V8. Kerkesin itsekin katsella sinistä lippua varmaan neljästi
ennenkuin häiskä päästi ohi! Siinä vaiheessa oli kolmisen kierrosta jäljellä ja pääsin lataamaan
"puhtaalle" radalle. Sain turhan luistattelun vähemmälle ja huomasin tovin ajettuani, että mitä
hittoa?! Gulf Camaron takavalot olivat enää muutaman mutkan päässä!! Aloin päästellä kieli keskellä
suuta ja huomasin tavoittavani Jussia hyvinkin vauhdilla. Viimeiselle kierrokselle lähdettyämme olin
enää mutkan päässä ja ajattelin, että nyt se on laitettava kaikki peliin ja siinä menin aika rajoilla
jo takakurveissa. Oli jo aika lähellä, että olisi tullut sellainen tila päälle, jossa ei näe eikä
kuule mitään muuta kuin radan, kanttarit ym. Kaksi kertaa on sellainen olotila tullut tennismatsissa
ja silloin on kyllä peli kulkenut! Ja kulkihan tuo peli nytkin ja pariin viimeiseen mutkaan mentiin
aivan äärirajoilla, mutta tällä kertaa se ei aivan riittänyt, maaliviivalla eroa oli 1.1 sekuntia!!!!
Paras kierrosaika oli 1.37.0 eli noin sekuntia parempi kuin aika-ajossa!
Maaliin tultuamme olin aika kierroksilla, kun tajusin, että yksikin kierros lisää ja järjestys olisi
voinut olla toinen. No, se oli paras kisani toistaiseksi ja oli todella hauskaa. Kun ajoimme
maalilinjan jälkeen kohti parcfermea, yleisö näytti taputtavan aika reilusti. Ja kun pääsin
varikkopilttuuseen, niin ihmettelin, että mitä siellä on käynyt, kun porukkaa oli siinä meidän
pilttuussa jonkin verran. Mutta he olivatkin tulleet ihmettelemään tuota meitin keksintöä ja päästyäni
ulos autosta täysin tuntemattomia henkilöitä tuli kättelemään. Ilmeisesti katsomossa oli pantu
merkille tuo loppukiri tai jotain - heh! Autoon keksin muuten erään aika olennaisen parannushomman
siinä kisan melskeessä, mutta sitä ei viitsi tässä sen enempää ruotia...
Kisaviikonloppu oli aivan loistava ja oli hyvä homma, että tuo reipas ajosuoritus osui juuri tähän
apparan kisaan. Olihan paikalla tuttujen lisäksi sponsoreita ym. Kiitokset kaikille mukana olleille ja
kannustajille. Kokonaispistetilaanne ei varmaankaan enää voi muuttua, mutta kauden päätökseen
Alastarolle lähdemme mielenkiinnolla katsomaan, mitä uudet säätö- ym. toimenpiteet tuovat tullessaan.
Olkoonkin, että tähän mennessä Alastaro on tuottanut vain vaihteistorikon ja viimevuoden karmivan
vetarin katkeamisen. Kolmas kerta toden sanoo!! Nähdään finaaleissa lauantaina 20.9.08 Alastaron
moottoriurheilukeskuksessa! Pysytään kuulolla. –J.L.-
Ahvenisto 2008 -kisakuvat
Ahvenisto 2008, kuvat radalta / Mico Wikström
Sivun alkuun
Alastaro Finals 20.9.2008
19.9.08:
Lähdimme perjantaiaamuna puoli ysiltä kohti kauden päättävää finaalia Alastaron suuntaan. Perillä
leiri pystyyn ja harjoitusmaksut ojennukseen, ja ei muuta kuin radalle. Kyllä tuntui taas livakalta
tuo rata, mutta suurin syy siihen oli varmaan kuljettajan vähäinen, suorastaan olematon kokemus
ko.radalta. Pikku hiljaa lisää hanaa ja tunnustelua. Kävin kolmeen otteeseen veivaamassa, ja kun ilta
alkoi hämärtyä, laitoimme aparaatin telttaan ja poistuimme läheiseen mökkimajoitukseen, joka onkin
hieno paikka omine saunoineen ja vuolukivitakkoineen. Niin, ja päivän päätteeksi säädettiin maavaraa
hieman lisää varmuuden vuoksi, jotta pysyimme reilusti 50 mm:n minimin päällä - eli 53 mm... Illalla
saapuivat Lappeenrannasta Lahden Pasi ja Martti-setä tiimin vahvistukseksi.
20.9.08 Qualifying + Raceday:
Aamulla kello soi 07.00 ja kahvinkeittimen ropinan lisäksi ropisi ulkona sade ikkunaan!!! Mitä helv...
Sehän oli koko viikon vielä perjantaihin asti ennustanut samanlaista poutaa, mitä oli pidellyt jo
about kolmisen viikkoa ja nyt sitten sääkone ilmoitti sadetta kisapäivälle. Argh... Sadekelin renkaat
eivät olleet vieläkään löytäneet meidän varikkopilttuuseen nääs. No, se helpotti hieman, että
loppupistetilanne oli jo varmistunut 2. sijaksi. Mutta kuitenkin. Lämmityskäyttöön ja katsastukseen,
sekä kipinkapin ilmoittautumisen kautta ohjaajakokoukseen. Vettä ripotteli jo enemmän ja rata oli jo
selkeästi märkä. Ei muuta kuin aamun warm uppiin ja voi jukra poijjaat, että olikin liukasta menoa!
Ihan tuli jäärata-ajat mieleen =). Noh, saipahan tuntumaa, mitä se on noilla yokohamoilla päästellä
sateella. Ja olihan jo tässä vaiheessa aikaisempien vuosien huono "taika" murrettu ja olimme radalla
ponderi kyydissä! Siinä pidettiin kahvipaussia kaikessa rauhassa ja vitsailtiin, että onpas rentoa
menoa ja että viitsiikö tuota konepeittoa edes avata ennen aika-ajoa. Noh, nappasin sen tietysti veks
ja tiirailimme yleisjuttuja ja huomasin, jotta se fucking saginaw/volvo ohjaustehostinpumppu vuotaa
öljyä vielä kuitenkin. Auto käyntiin ja tarkkailua ja Mr Lahti - tuo MPST:n jo drag race ajan
huippumekaanikko huomasi, että se on paineletku, joka on puhki!! Ja aikaa oli aika-ajoihin 30 min...
Perhana, hieman säikäytti, että mitä hittoa nyt, mutta saimme patentoitua siihen sellaiset systeemit,
että eipä enää vuotanut. Huh! Hyvä jätkät - taas kerran! Kiitokset myös Marteliuksen porukalle, joilta
saimme termotech-nauhaa eristykseen! Vettä tuli selvästi reippaammin ja ei muuta kuin sing in the rain
ja kohti las palmas -mutkaa minkä uskalsi. Aina soi ja liukas lattia -session jälkeen tuloslista
näytti seuraavaa: Liukkonen J. 1.53.113, allekirjoittanut 1.53.849, Saarinen P. 1.53.970, joten kisaan
lähdettiin peräjälkeen jonossa, kuin köyhäntalon porsaat konsanaan. Sitten olikin useampi tunti aikaa
itse kisalähtöön ja siinä ehdittiin ihmetellä Suomen alkusyksyn ilmastonmuutosta useampaan kertaan,
eikä voinut kuin arvailla, mikä keli on, kun kello käy 17-18.
Muutama startti ajettiin jo sadekelin mukaisesti 12 kierroksen kisana. Mutta ilma poutaantui mukavasti
sen verran, että baana kuivui kuivankelinkisan kriteerit täyttäväksi. Teimme taas jokseenkin
radikaalin muutoksen kisaan, jonka väitän olevan hyvinkin oikean suuntainen. Pitoa tuntui olevan jo
lämppärikierroksen mutkittelussa paremmin kuin aiemmin. Lähtöruudukossa olimme vasemmalla puolella ja
suunnitelma oli vetäistä aivan vasuriin, jossa kuvittelin olevan tilaa painaa, mutta eikös tuo
paalupaikan herra tehnyt juuri samoin ja siinä joutui löysäämään heti. No, ekaan kurviin mentiin ihan
ookoo ja parin mutkan jälkeen, kun pääsimme takasuoran eka-osioon, olin jo hetken Jussia edellä,
mutta koska olin ulkokurvin puolella, jouduin epäedulliselle linjalle ja sieltä se äijä painoi
ikäänkuin väkisin ohi. Noh, kisa oli vasta aluillaan ja muutamat alkukierrokset olivat aika vääntöä
A-luokan BMW:n kanssa, joka sitten kuitenkin alkoi jäämään, mutta sain kyllä hyvää sparrausta! Kierros
kierrokselta alkoi päästä sinuiksi rataan edes hieman ja koko ajan olivat Camaro ja tuo tuulennopea
turboLada näköetäisyydellä. Pariin otteeseen meinasi mennä hieman leveäksi, mutta ladulla pysyttiin.
Siellä alkaa muuten tarkenemaan tuolla kopissa, kun tosissaan veivaa menemään - huh. Ja taas huomasin,
kuinka aloin tavoittamaan Gulf-letukkaa ja sehän sai yrittämään entistä kovemmin. Siinä tuli jo pari
kierroksella ohitettavaa(!!?), jotka antoivat kyllä tietä todella hienosti, välittömästi, kun
sininen lippu oli esillä eikä ajorytmi ollut moksiskaan - näin ajavat herrasmiehet ja rehdit
kilpakumppanit! Kyllähän tuli taas kiroiltua tuolla ohjaamossa, kun näin, että on enää kierros
jäljellä ja matka loppuisi kesken - maalissa eroa oli 1.8 s. Onpahan muuten tullut kiroiltua tuolla
puikoissa aika useasti tänä vuonna - heh!
Paras kierrosaika oli 1.31.917, joka on ihan kelpo aika, kun ekaa kertaa oli ajamassa ko. radalla.
Viime vuonna luokan paalupaikka-aika oli 1.33.515. Niin se Juhan ykkös-sarja pysyi ehjänä ja kyllähän
mies totisesti päästeli mestaruuden arvoisesti. Kauden viimeinen startti oli todella hikinen urakka,
mutta hauskaa oli kyllä! =) Ja näin voimme todeta myös sellaisen ihmeen tapahtuneen, että ajoimme
kauden jokaisen kisan maaliin täysillä ja palkintokorokkeellakin viihdyttiin useasti - heh! Kaudesta
jäi todella hyvä fiilis ja tästä on hyvä jatkaa kohti palkintogaalaa ja kausijuhlintaa!!
Ilmailupäivä Lappeenrannan lentokentällä 27.9.2008
Lappeenrannan ilmailuyhdistys järjesti perinteisen
nopeusmittauspäivän ja päätimme käydä koittamassa, kuinka tuo laitos menee suoraan mutkaratasäädöillä.
Auto oli siellä koko päivän näytillä ja kävin koittamassa varttimailin klo 11:n aikaan, jolloin baana
oli vielä hiukka kostea ja lähtö oli aikamoista hissuttelua ja tunnustelua - 13.560 s. Paikalla oli
aika hurjia laitteita varsinkin mp-puolella, oli turboa ja ilokaasua ja sekä että... Ja kovaahan nuo
menivät - kovin nopeus taisi olla 367 km/h! Kaikki tulokset ovat ilmailuyhdistyksen sivuilla.
Kun päivä alkoi painua päätökseen, kävin ajamassa toisen lähdön ja nyt paloi jo vaihtovalotkin
kunnolla taulussa ja aika petraantui 13.290 s eli ihan kohtuullinen veto kylmillä katurenkailla.
Paikalla oli tuttuja aika paljon ja mm. Eero kävi corvetella päästelemässä. Heillähän on nyt uudet
kotisivut www.asennuspaikka.fi. Myös Kaapo näytti, kuinka herrasmiesmersu liikahtaa ihan vakiona -
matala 15 s... Ilmat suosivat vieläkin ja saimme päivän päätteeksi hyvät valokuvat Smartin
huippukameralla. Miehellä on otetta otoksien ottamiseen! =)
Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia yhteistyökumppaneita, tiimiä sekä kaikkia mukana olleita ja
kannustajia - KIITOS! Juhlia odetellessa ja uusia kujeita suunnitellessa - pysytään kuulolla!
-J.L.-
Alastaro Finals 2008 -kisakuvat + LPR:n Ilmailupäivän kuvat
Sivun alkuun
Botniaring 4.-7.6.2009
Kauden avaus oli kesäkuun alussa Jurvan maisemissa. Ja näyttää siltä, että vuosi vuodelta kiire ja
aikatauluhomma menee vain tiukemmaksi. Outoa sinänsä, luulisi aikaisemmasta oppivan. Noh, kisaa
edeltävä viikko tehtiin lopulta jo ns. vuorotyötä, eli Lasse-setä jäi illalla pajalle, kun itse menin
yövuoroon. Ylityöt tallilla palkittiin keskiviikkona koeajona, joka antoi uskoa siihen, että
pääsisimme jo perjantaiksi ringille harjoituksiin ja testaamaan. Torstai-iltana pääsimme vasta
puoliltaöin tienpäälle ja aamulla olimme klo 07.30 maissa Pohjanmaalla ajettuamme kunnon myräkässä
reilu 500 km ja 7.5 h. Hyvin pelasi Huttus-Jussin Hi-Ace, josta kyllä karstat pölisivät putkesta ulos!
Kiitoooksia vaan pienen hiasen lainasta. Meillä ei ollut nyt ekaan kisaan kuorma-autoa käytössä, mikä
meinasi aiheuttaa ongelmia. Trailerin saimme Neste Lauritsalalta.
5.6.09:
Aamulla väkisin ylös klo 11 maissa ja työlistan kimppuun. Aika paljon oli hommaa vaiheessa ja radan
suuntaan pääsimme vasta klo 20 aikoihin. Radalle päästiin "no tämänkerran" -lausunnon siivittämänä,
kun kello oli jo puoliysi. Hyvä homma, että ehdittiin edes vähän ajaa ja todeta, jotta perushommat
toimivat kohtalaisesti. Ajon jälkeen takaisin Car-koivistolle ja loput hommat ojennukseen, pirusti
jeesasi tuo, kun sai nosturille laitteen. Tallissa paloi valo aamuviiteen.
6.6.09:
Aamulla ohjaajakokoukseen ja katsastukseen, jossa tuli huomautuksena sekä seuraavaan kisaan
korjausmääräyksenä päävirtakatkaisimen siirtäminen tuulilasin etukulmaan. Nyt se on ollut
takaikkunan kohdalla. Jännä juttu, kun ei aiemmin ole ollut puhetta. Turvallisuuden kannalta huomautus
on täysin paikallaan, koska muissa autoissa se on etuikkunan kulmassa ja tuollaisten juttujen on syytä
olla yhdenmukaiset. Onnettomuustilanteessa turvallisuushenkilökunnalla ei ole välttämättä aikaa etsiä
kytkimiä ympäri autoa. Vapaa harjoitus meni todellakin harjoitellessa ja pidon puutetta ihmetellessä.
Aika-ajoon mittailtiin aurausta ja selvisi, että siellä olikin millitolkulla haritusta! Merkillistä.
Aika-ajossa laite pelasi kohtalaisesti ja kierrosaika parani viimevuotiseen sekunnin. Kunnes sitten
taas ilmestyi savukone radalle, eli nuo uudet venttiilit ilmeisesti pettivät kollektoreista ja taas
värkättiin tilapäispurkkia konehuoneeseen. Jallu sai tehtyä hienon säiliön huohottimineen päivineen.
Ja muutenkin oli enemmän kuin tarpeen, että heput pääsivät jelppaamaan ruuvauksessa. Kyllä tuo
kahteen pekkaan on hieman työläs pitää ojennuksessa, kun tuntuu tuota väsäämistä aina olevan, että
pysyy ajokunnossa =) Auto jäi ehjäksi ekaa kertaa niin, ettei tarvinnut viedä yöksi Teuvalle
horonkylään remonteerattavaksi. Lisäsimme vielä camperia hieman illalla ja sitten ei muuta kuin
saunaan ja maate.
7.6.09 RaceDay:
Kisapäivä valkeni poutaisena, mutta kylmänä - kuten koko viikonloppu. Mm. lauantaina radalle mentäessä
satoi lumentapaista hyhmää... No, keli pysyi kuivana, mikä oli pääasia. Warm uppiin ja varikolle
tsekkauksiin. Aurausmittaus osoitti 6-8 mm arvoja ja vaikka säädimme kohdalleen, olivat taas ajon
jäljiltä muuttuneet! Samoin oli jarrutuksissa havaittavissa aikamoista tärinää, johtuiko sitten tuosta
kummallisesta itse muuttuvasta ohjauskulmista vai jarruista itsestään... Todennäköisesti sekäettä...
Kyllä harmitti, kun ei saatu selville, mistä se johtui. On meinaan aika mielenkiintoinen ajettava
tuollainen laite noilla pitävillä renkailla ja muuttuvalla aurauksella parinsadan vauhdissa.
Eka starttiin lähtöruutu oli 15 likaiselta ulkokurvin puolelta ja piti lähtemän todella varovasti.
Siellä on nyt muuten uudet todella hyvät ja selkeät lähtövalot ja siihen kun vielä lisättiin tuo
tuplalähtöruutuihin asettuminen, niin on oikeinkin selkeä ja hyvä systeemi. Jää se järjestäytyminen ja
muu kohkaaminen pois kokonaan. Toivottavasti muissa kisoissa on samanlainen jämäkkä menettelytapa.
Niin se startti, sain ihan ok lähdön ja jouduin nostelemaan edessä olevia parin ohituksen jälkeen,
kuten eräs keltainen Monza, jonka kontti kävi aika liki... Ekassa kurvissa pölisi jo ihan kunnolla ja
RS 414 pääsi aivan rinnalle ja pääsuoralle mentäessä painettiin aivan side by side, kunnes pääsuoran
lopussa Peke painoi sisäkurviin väkisin ja ohi! Noh, siitä alkoi vimmattu sompaaminen ja ero pysyi
suunnilleen samana viitisen kierrosta, kunnes ajattelin, että nyt pistetään kaikki peliin ja pääsin
konttiin kiinni. Siinä tuli vielä soppaa hämmentämään A-luokan turbolaitteita, joista BMW pääsi
väliin, mutta ei mennyt kauaa, kun liekkien ja savun säestämänä punainen baijerilainen oli pois
pelistä ja pääsin hiostamaan tuota lasikuituihmettä. Niin siinä sitten kävi pari kierrosta ennen maalia,
että kaverilla meni kurvi leveäksi ja pääsin heti hyödyntämään paikan. Ja taas oltiin pokaalikannassa
kiinni. Loppukisan keskityin pitämään laitteen radalla ja ehjänä. Parc fermessä oli taas tunnelmat
korkealla hienon väännön jäljiltä ja siinä sitten ihmeteltiin kyljessä olevia renkaan jälkiä sekä
erinäisiä värivariaatioita. Oma kierrosennätys parani n. 2 sekuntia viimevuotiseen. Ja kautta linjan
paranneltiin kierrosaikoja, keli oli todella hyvä. Kolmas sija ja pistetili auki.
Toiseen starttiin ei saatu tutkimuksista huolimatta tolkkua aurauksen muunnoksiin, joten piti lähteä
ajamaan sen minkä laitteet ja ukko antoivat myöten. Lähtöruutu oli likaiselta puolelta taasen. Hyvin
lähti ja pääsin myös Mr. Takalan tuulennopean camaron ohi eli kakkospaikalle. Toinen kisa oli
rauhallisempi ja pidin vain sopivan välimatkan takana tulevaan, kunnes katkaisijapaneelista irtosi
flektin kytkin ja se jäi roikkumaan ratin kohdalle suoraan näkökenttään! Siinä se heilui välillä
sotkeutuen ratin puoliin, mutten uskaltanut repiä sitä irtikään mahdollisen oikosulun pelossa. Olipahan
G-voimamittari näkysällä =) Maaliin tulin kakkosena ja ehjin nahoin, vaikka tärinä yltyi loppukisasta
aika pahaksi. RS400 ja RS414 joutuivat teknisen vian myötä keskeyttämään. Molempien lähtöjen voittoon
ajoi hallitseva mestari Juha Liukkonen, joka näin ollen nappasi myös maksimipisteet ja jatkoi
armottomasti siitä, mihin viime kausi päättyi - paha paha... =)
Kokonaisuudessaan mukava viikonloppu ja tärkeintä oli ottaa kaikki saatavilla olevat pisteet.
Huolestuttavaa on tuo kärkiautojen vauhti, joka sekin petraantui luokkaa reilu 2 sekuntia viime kesään.
Laitteiden toimiessa nuo kokeneet rataketut vanhoissa Camaro Cup autoissaan ovat erittäin vaikeita
tavoitettavia. RS411 ja RS400, eli Mr. Liukkonen sekä ensi kertaa V8-luokassa ajava "R" Takala,
erittäin reilun tuntuinen herrasmies jos kuka! Edellä mainituilla on meinaan tuota ajokokemusta
huomattavan paljon... Meidän muiden on nyt koitettava saada aikaiseksi jotain muutakin kuin
renkaanjälkiä toistemme autoihin - vai mitä P.S?! ;) Eli talliin eturipustusten kimppuun ja kaikki
mahdollinen lisävauhti olisi saatava esiin Kemoran kisaan 10.-12.7. Kuulostellaan mitä tuleman pitää.
Hyvää juhannusta kaikille!! J.L.
Botniaring 2009 -kisakuvat
Sivun alkuun
Kemora 10.-12.7.2009
Terve vaan. Niin sitä tuli ajettua kauden kolmas sekä neljäs osakilpailu ja päällimmäisenä on kyllä
mielessä pettymys vauhdin suhteen. Siihen johtaneita syitä en nyt ala tässä syväluotaamaan, vaan
selvitellään viikonlopun tapahtumat pääpiirteissään.
Pe 10.7.09:
Tulimme kisapaikalle tuossa kahdenmaissa ja toimme myös kunnon kaatosateen mukanamme. Sade loppui
kuitenkin tovin päästä ja päästiin kuivahkolla radalla ajamaan. Eka setti meni ajellessa ja
totutellessa. Toiseen settiin lisäsin kierroksia ja muutaman lenkin jälkeen huomasin latausvalon
palavan paneelissa. Vilkaisu lämpömittariin varmisti asian - laturinhihna oli jättänyt ajoneuvon
pääkatsomon suoran loppupäässä ja taulussa oli komeat 120 astetta jäähdytysjärjestelmässä. Varikolla
todettiin lievä linjausvirhe hihnapyörien suhteen ja pienellä shimmaamisella ja uudella hihnalla
oltiin ajokunnossa. Kummasteltiin heikkoa pitoa juuri mutkissa ja yliohjaavuutta, mutta mitään ihmeitä
ei tuolle aparaatille ollut tehtävissä ja päivä oli sitä myöten paketissa.
La 11.7.09:
Aika-ajopäivä valkeni aurinkoisena ja lämpötila nousi lähes helteisiin lukemiin jo aamupäivästä.
Katsastuksessa ei ollut moitteen sijaa ja päävirtakytkinkin on nyt oikeassa paikassa. Ja jo toisella
kytkentäkerralla peli toimi niinkuin pitikin.
Vapaa harjoitus ei ehtinyt oikein kunnolla edes alkuun, kun pääsuoralle tultaessa lipesi vähän
kanttarille reilummin ja takakurviin tultaessa vaihteenvalitsin oli kuin se paljon puhuttu puurokauha,
eikä pykäliä tuntunut löytyvän. Pääsin kuitenkin nilkuttamaan varikolle ja viaksi osoittautui onneksi
vain irronnut Hurstilainen. Homma korjattiin lisäämällä kasausvaiheessa kierrelukitetta
kiinnityspultteihin. Samalla säädin kytkimen vivusta hieman välystä pois. Aika-ajoihin meinasi tulla
kiire remontin venyessä, mutta juuri ja juuri ehdittiin. Siellä sitten laskin minkä pääsin ja kirosin
huonoa pitoa. Ilmeisesti renkaatkin alkoivat olla jo ehtoopuolella. Aika oli heikko ja lähtöruutu sen
mukainen. Aika ajon todellinen yllättäjä oli Saarinen, joka latasi kakkosruutuun muutaman sekunnin
sadasosan erolla paalupaikkaan!! Eli kaveri repäisi harjoitusajoihin nähden tuollaiset kaksi ja puoli
sekkaa pois! 1.22 alkuinen aika on vakiokoneisella vetellä totisesti hatunnoston arvoinen suoritus!
Ilmeisesti perjantain iltakävelyt radalla erään kokeneen autonrakentajan ja rattimiehen kera tekivät
tehtävänsä... Ja kyllä siellä varikolla tapahtui säätämistä useaan otteeseen. Homma menee
mielenkiintoiseksi tätä rataa... Se on hyvä juttu, että kärjessä ajaa nyt muitakin kuin camaroita =)
Huono juttu on se, että nyt allekirjoittaneen vauhti oli heikolla tasolla - tästä on vain yksi suunta.
Illalla alkoi sade ja ennuste oli koko sunnuntain: maan keskivaiheilla runsasta sadetta ja näkyvyys
erittäin huono. Se oli siinä.
Su 12.7.09:
Kilpailupäivä valkeni kunnon sateenropinan säestämänä ja sateisena se myös pysyi koko päivän. Aamun
warm upissa huomasin, että näkyvyys hävisi lähes täysin noin 4 kierroksen jälkeen. Eli kyllähän se
taitaa olla niin, että aina kun on mahdollista, on mentävä radalle, jotta saa noita epäkohtia korjattua.
Tarkistettiin puhaltimen toiminta ja tuskailtiin Lappeenrantaan jääneen pyyhkimen kohtaloa - onneksi
oli edes kuskinpuolen messissä. Onneksi sain lainaan sateenpoistajaa A-luokan Monza-porukalta. Liekö
isäntien ihmemyrkky peräisin Nilsiän öljysheikiltä, mutta kyllä se auttoi huomattavasti, josta suuret
kiitokset siihen suuntaan!
Eka startti oli erittäin kovassa sateessa ajettava lähtö ja sain viivalta kohtalaisen lähdön ja
kuittasin muutaman auton. Vettä oli ilmassa kyllä niin paljon, että näkyvyys oli oikeinkin huono,
ellei olematon. Pääsuoralla nilkka suorana mentäessä oli jonkinmoista arpomista, että milloin aloittaa
jarrutuksen ja mitä tuo vesisumu pitää sisällään nopeaan kurviin tultaessa. Ahdastahan siellä oli,
mutta onneksi selvittiin ilman pahempia kolhuja. Eikä siinä mennyt kauaa, kun Pekka pääsi vetellään
ohi. Sitten siihen jäi pari A-luokan autoa eteen hidastamaan menoa ja pysyimme hyvinkin nipussa, eikä
ohituksia päässyt lopussa tekemään. Lähdön voitti "R" Takala camarollaan, joka oli liikkeellä sadekelin
renkailla, mutta siitä huolimatta paras kierrosaika oli voittajan eduksi luokkaa vain 0.6 sekuntia,
vaikka itse olin liikkeellä ns. kuivankelinrenkaalla. Hallitseva mestari numerolla 411 keskeytti lähdön
puolenvälin jälkeen ilmeisesti johonkin tekniseen vikaan. Maalissa eroni oli toiseksi ajaneeseen
Vettemieheen 2.5 sekuntia. Koppi oli kyllä aika-ajoin täynnä hanskoja ja yritystä oli ainakin
tarpeeksi.
Toinen startti oli päivän viimeinen lähtö vasta klo 16.00. Vielä viimeiseen koitokseenkin piti tekemän
remonttia eli valpas mekatsu huomasi, että kaasutin vuotaa bensaa suoraan koneen päälle ja sehän on
oikeinkin huono homma... Viaksi paljastui puhjennut kiihdytyspumpun kalvo, jota ei tietenkään ollut
varalla mukana, eikä sellaista löytynyt muiltakaan, joten korjaus piti suorittaa tiivisteliimaa ja
pikkuvirityksiä käyttäen. Hieman se jäi sellaiseksi "mietteliääksi" pumpun toimiessa ilmeisesti
vajaalla, mutta tärkeintä oli, että pääsimme ajamaan.
Viimeiseen lähtöön rata hieman kuivui, mutta sadekelin kisana mentiin kuitenkin. Nyt oli vielä
ahtaampaa ekaan kurviin mentäessä ja niin ei voinut välttyä pieneltä kolistelulta. Jonkun aikaa
mentiin kylki kyljessä ja siitä saatiin homma käyntiin. Takimmaisesta lähtörivistä lähtenyt Liukkosen
Juha oli ilmeisen pahana ekan startin keskeytyksestä ja kyllä meni kaveri mestarillisen kovalla
vauhdilla ohi!! Ei voinut kuin ihmetellä, millä tempolla tuo laite pakeni kurvi toisensa jälkeen ja
kohta oli jo ekan lähdön voittanut Risto ajettu kiinni. Ja vain hetkeä myöhemmin painoi Gulf camaro
kiinni jo koko kisan kärkipäätä. Pakko sanoa, että enpä ole moista menoa ihan heti radalla nähnyt,
jumaliste! Mutta siinä kävi sitten niin, että muutama kierros ennen maalia oli Camaro pääsuoran
jälkeisessä nopeassa mennyt suoraan rengasvalliin... Siinä oli varmaan ilmeisen kova draivi ollut
päällä, koska Juha oli lipeämisen aikaan aivan selkeässä luokkajohdossa. Itselläni oli aikamoista
vääntöä turbo Fiatin kanssa ja sijoitukset vaihtuivat pariin otteeseen päivän aikana ja jälkeenpäin
ajatellen on hieman tyhmää eri luokan auton kanssa ajaa riskin päälle, kun siinä voi hölmöillä oman
sijoituksen, mutta kyllähän tuonne kilpaa on menty ajamaan. Loppukisasta kaverilla meni ilmeisesti
jarrutus pitkäksi tai jotain ja sain aikamoisen tällin vasenpaan takakylkeen ja oli todella lähellä,
etten spinnannut. Onneksi pysyin radalla ja pisteitä tuli siten hyvin. Kyseessä oli kisatapahtuma ja
parc fermeessä löimme kaverin kanssa kättä ja ihmettelin, kuinka tuo rakkine alkaa näyttää kohta ihan
jokkisautolta!
Summa summaarum, kisavauhti oli aivan per...tä, mutta kuten todettu, pisteet jaetaan ruutulipulla.
Tällä keskinkertaisella matemaattisella laskutoimituksella olisimme pari pistettä johdossa
sarjapisteissä =) Siis ominpäin laskettuna. Ja nyt en sano mitään seuraavaan kisaan tehtävistä
hommista, ennenkuin on konkreettisesti jotain tehty. Piste. Kausi jatkuu kesän päätapahtumalla
Ahveniston Grand Race kisalla elokuun 14.-16.
See U! -J.L.-
Kemora 2009 -kisakuvat
Sivun alkuun
Ahvenisto 14.-16.8.2009
Kesän päätapahtuma oli pettymys vauhdin suhteen ja vaikka koitettiin tehdä kaikki mahdollinen
mikä paikan päällä oli tehtävissä, ei homma lähtenyt pelaamaan. Alustan muutoksissa yksi asia johti
tuonne ja toinen tänne ja nyt jos milloin tuli taas kerran se fakta esille, että kisaviikonloput eivät
ole testausta varten! Aika-ajopäivänä en saanut vetopitoa laitteeseen juurikaan ja sitä kummasteltiin
usean isännän voimin. Koitettiin sitä ja tätä, mutta ei.
Sunnuntai valkeni sateisena ja se "loivensi" tunnelmia entisestään. Ajattelin, että se on sitten
lopullinen katastrofi, jos ei kuivallakaan ollut pitoja. Olihan se liukastelua, mutta alusta oli
ilmeisesti sopivampi märälle, koska sain taiteiltua luokan toiseksi nopeimman kierrosajan. Sen
mukaan määräytyi myös päivän viimeisen startin lähtöjärjestys ja pääsinkin mukavasti toka lähtöön jo
keskivaiheilta lähtöruudukkoa starttailemaan. Niin se sadekelin kisa oli ihan vauhdikas, kas kun
lähdin viimeisestä ruudusta, mutta pääsin lähdössä ohittelemaan hieman ja kisassa vielä jonkun. Sai
siinä tosin ajella aika tarkasti! Harmi vaan, kun ei päässyt aivan puskemaan herroista Saarinen ja
Takala ohi... Pistetilanne nimittäin tarvitsee jokaisen pisteen, mitä tarjolla on! Niin ja siitä
sadekelin kisavauhdista: jos joku väittää, että mutkaisella ja märällä radalla ei voi pärjätä kuin
hinnakkailla erillisjousitetuilla euro/japanialaiskilpureilla, niin kuinka on selitettävissä
maestro Liukkosen ajama KOKO lähdön nopein kierrosaika!!! Kuten tuolta kuvasta näkee, ero nopeimpaan
A-luokan autoon oli reilu 0.2 s!! Siis kyseessä on jäykällä "kärri"perällä ja lehtijousilla varustettu
lysmyinen amerikanherkku... Siinä taisivat jo jossain suunnalla epäillä kellojen paikkansapitävyyttä...
Ei voi kuin hattua nostaa.
Toiseen lähtöön pääsin ruudusta 12 starttaamaan ja taas näytti se paljon puheaikaa saanut
eka kurvi luonteensa. Eli siellä kolistelivat A-luokan kärkipään autot ja tarkasti ajaen pääsin
nousemaan kokonaiskilpailun 7. sijalle ja pysyin kasien kakkosena hyvän matkaa, joskin RS400 hiillosti
aika tavalla, eikä ihme olihan "R" kuivalla nopeampi. Tai siis meikäläinen normaalia hitaampi -
viimevuotisellakin vauhdilla olisi oltu samoilla kierrosajoilla kuin jätkät, 411 lukuunottamatta.
Ja niinhän siinä sitten kävi pääsuoran jälkeen, että kun jarrutin, niin pedaali meni pohjaan ja se oli
sitten perä edellä rengasvalliin! Pysäyttävä kokemus... Onneksi sain laitteen käyntiin ja pääsin
vimmattuun takaa-ajoon ja sainkin pari autoa vielä ihmeekseni kiinni. Tuo jarruongelma on ilmeisesti
siitä, että vetari/laippa antaa hieman myöden kurveissa ja se työntää taas jarrusatulassa mäntiä
etemmäs ja siitä tulee "tyhjää" välillä eli joutuu polkemaan kaksi kertaa jarrua. Eihän siinä mitään,
mutta kun se ei aina tietenkään sitä tee riippuen siitä, miten on esim. aiemmat kurvit mennyt. Ja
nyt oli niin tiukka vääntö päällä, että ei ollut varaa toiseen polkaisuun. Tuumasin ilmeisesti niin,
että kyllä se nyt taas ekalla ottaa... Ihme puuhastelua. Floater 9" tilaukseen kiitos. Mm. tuosta
viasta on päästävä eroon.
Pääsin maaliin kuitenkin ja sain 6+6 pistettä, jotka olivat edes teoreettisen mestaruuden kannalta
ehdottoman tärkeitä. Pistekin vähemmän ja peli olisi ollut pelattu. Nyt on vielä kaiken osuessaan
täydellisesti nappiin mahikset olemassa - laskennallisesti =) Kolmen kärki pisteissä ennen Grand
Racea: Laitinen 29p - Takala 26p - Saarinen 22p.
Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että nyt tuo välimallin lossilla ajaminen riittää allekirjoittaneen
kohdalla. Oli tuo sen verran raskas kokemus, että kauden jälkeen autosta tehdään EVO1-versio ja
radalle ilmoittaudutaan sitten, kun nopeus on jotain aivan muuta kuin tämän hetkinen. Piste.
Tulkoon välivuosi tai mitä sitten tuleekaan... Piste. Alastaron finaaleissa käydään viimeiseen
taistoon 26.9.09 Alastaro Circuit ja katsotaan miten käy.
Pointsit ennen 15 kierroksen finaalia:
HRF Ratasarja 2009 (pdf).
Ahvenisto 2009 -kisakuvat
Sivun alkuun
Alastaro Finals 26.9.2009
Kauden finaaliin lähdimme mielenkiintoisessa tilanteessa ilman oikeita ratatestejä taas kerran.
Muutokset olivat huomattavan mittavia noin kertalaakista. Mutta ei auttanut, jotain oli koitettava.
Alastarolle lähdimme pe aamuna hyvissä ajoin ja pääsimme radalle kolmen maissa koittamaan. Mukaan
lähti jeesaamaan Laasosen Janne, joka joutuukin tiimiin mukaan, sitten jos ja kun seuraavan kerran
alkaa taas karuselli pyörimään - sen verran napakkaa oli toiminta varikolla ja avustajana.
Perjantaiajoissa oli havaittavissa puskemista, jota ei aiemmin juurikaan ollut, eli olisiko sitä
vetopitoa muutoksen myötä hieman tullut lisää. Auraukset ja kamperit tsekattiin niihin arvoihin, jotka
oli aiemminkin todettu parhaaksi sen tietämyksen ja koetun perusteella mitä oli.
Lauantai valkeni usvaisena, mutta lämpöisenä ja päivästä tulikin tosi lämmin vuodenaika huomioon
ottaen - parikymmentä lämmintä ja aurinkoa. Harjoitusajossa oli lievää pomputusta havaittavissa, eikä
oikein vakuuttanut, mutta niillä mentiin, mitä tarjolla oli. Aika-ajoon ei mitään ihmeitä,
rengaspainetta hieman muutettiin. Ja taas mentiin minkä pääsi. Aika oli surkea ja taas se pari sekkaa
jäi viime vuodesta, eli tasaisen tahmeaa menoa ja naama rutussa - ei mitään uutta! =) Jarrut
pakkasivat lämpenemään kovemmassa ajossa ja kisaan otettiinkin etuspoileri pois, niin että saatiin
enemmän ilmaa sinne jarruosastolle.
Kisassa sain myöskin perinteeksi muodostuneen hyvän startin ja eka kurvissa kohtasivat itä ja
länsi, jotta lasikuitu soi! Mutta kosmeettisilla vaurioilla selvittiin taasen. Sitten se olikin sitä,
että ei voinut kuin todeta, miten tuo meidän Peksu-setä pikkuhiljaa painoi corvetellaan karkuun.
Nopeissa mutkissa röykkyytti niin, että meinasi mennä metsikköön välillä ja ilmeisesti siinä mentiin
lähes ilman etuiskun vaimennusta - ei muuten toimi siltaval radal sano...! Loppukisasta oli hauska
väännellä RS101 kanssa, kun eri mantereiden GM-tuotteet pörhisteli välillä hyvinkin liki ja useamman
kierroksen, terveisiä vaan stop&Go Monzalandiaan!! Ja niin se meni, että Mr. Saarinen ajoi
voittoon ja samalla myös Roadsport V8 2009 CUP voittoon, josta vilpittömät onnittelut! Itse en ollut
lähdön jälkeen ymmärrettävistä syistä oikein juhlatuulella ja silloin samalla meitille valkeni myös
se, että nyt loppui tasan tähän se vakioautolla ajaminen ja autokilpailuun osallistuminen vaatii myös
kilpa-auton eli sellainen seuraavaksi...
Kiitokset yhteistyökumppaneille, tiimille ja kaikille avustajille! Katsotaan, mitä tuleva tuo
tullessaan ja seurailkaa tuolta MPST:Tn uutisista uusimmat kuulumiset. Siellä tuntuu olevan muitakin
alan harrastajia välillä keskustelemassa ja katsotaan, saadaanko tietoa muistakin projekteista tai
suunnitelmista. Nyt oli muuten uusimmassa Vauhdin Maailmassa (11/2009) hyvä juttu Roadsport-luokista -
tsekatkaapa! Tehdään vielä yhteenveto kaudesta, järkätään "aikakausi"juhla ja tietty HRF:n
syyskokous/palkintogaala päättää kauden 2009.
t: Jarno M Laitinen
Alastaro 2009 -kisakuvat
Sivun alkuun
YHTEENVETOTARINAT
Yhteenveto kaudesta 2007
18.9.07: Eli se on debyyttikausi paketissa! Kauteen lähdettiin hakemaan kokemusta ja
tutustumaan eri ratoihin. Ja kyllähän siellä jos jonkinmoisia kokemuksia tulikin koko
porukalle... heh. Kokonaisuudessaan kesän kisoista jäi hyvä fiilis ja sijoituskin oli
loppupisteissä yli odotusten eli toinen sija tuli sarjassa. Onnittelut v. 2007
V8-mestarille Keräsen Mikolle! Samoin vuoden pistehaille Ralfille sekä Markolle
roadsporttien A- ja B-luokissa - vakuuttavaa työskentelyä! Molemmat ajoivat
maksimipistein luokkansa voittoon.
Ainut, mikä hieman harmitti oli se, kun useammassa startissa ilmeni aina joku ns.
lastentauti, joka ei antanut sitten mahdollisuutta ajaa täydellä koko kisaa. Mutta
aina parannettiin ja korjattiin laitteita seuraavaan kisaan, eli ei ainakaan yrityksen
puutteesta pääse meitä syyttämään!!
Onpahan tulevaisuudessa nuo radatkin sitten jo tuttuja kuskille, niin ei tarvitse ihan
kylmiltään painella sinne harjoittelemaan.
Suuret kiitokset ansaitsevat loistotiimimme sissit: Lasse R, Kari P, Martti S. -
siinäpä hurja joukko. Lisäksi yhteistyökumppanit kaudella 2007: Autokorjaamo ASENNUSPAIKKA,
LAROX, Lappeenrannan AUTOTARVIKE, Neste Lauritsala, Car-Koivisto Teuva sekä vauhdissa
mukana olleet Tehohydro Lpr, Star Amigo Lpr sekä Mister X. (alkup. hovarinjätkiä...)
KIITOKSET KAIKILLE!!! Samoin kaikille, jotka olivat mukana jeesailemassa, niin tallilla
kuin kisareissuillakin. Special thanks to Mr Räty. Ja webmaster Anne, joka on jaksanut
päivitellä sivuja ja ehkä myös edesottamuksiamme - tänks!! Loistavaa työtä!
Saunailtamia ym. kemuja valmistellessa onkin aika hieman hengähtää ja kuulostella.
Katsotaan, mitä suunnitelmia alkaa syntymään ensi kaudelle... Parempi
tässä vaiheessa olla enempi kuunteluoppilaana - heh. Toivottavasti ensi kaudelle valmistuisi
niitä rakenteilla olevia uusia autoja ja päivityksessä olevia "vanhoja kettuja" - siis
kilpureita... =) Saataisiin kunnon kapinat ensi kaudelle. Tarvitsee itse kunkin saada
uutta viritystä ja vauhtia tulevaan. Ollaan kuulolla!
Gaalailtaa odotellessa, -J.L.-

Sivun alkuun
MPST kausijuhla 2007
Kausijuhlan 2007 -otokset
14.11.07: Olipahan hauskat kekkerit tuolla rytmiliiterissä Smartin tiluksilla!! Paikalle pääsivät
ystävät ja tutut - tietystikään kaikki kutsutut eivät ehtineet illanviettoon, mutta olihan hauska
ryhmä, joka jammasi ja juhli myöhään iltaan mukavissa merkeissä!
Klaus taikoi valkosipuliperunaa uunissa ja pitsaa meni metritolkulla... Boolin resepti jääköön
kertomatta, tuntui toimivan... heh heh! Saunassa oli aikas reippaat löylyt ja ehdittiinhän siinä
tuon harrasteenkin tiimoilta vouhottamaan jonkin verran.
Ilta jatkui paikallisen legendan 30v-juhlakonsertissa eli loppuillan jytkeestä vastasi yökerho
Lappeessa Jam Rock Band!! Siinäpä oiva orkesteri! Ilta oli vauhdikas kertakaikkiaan ja hauskaa oli.
Kiitos kaikille mukana olleille ja toivottavasti näemme ensi vuonna uudestaan.
Sivun alkuun
Yhteenveto kaudesta 2008
Morjens kaikille!
Ensimmäiseksi kiitän tiimiä, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia mukana olleita avustajia ja kannattajia
- ilman teitä olisi ollut hankalaa, ellei mahdotonta päästä seuraavaksi mainittuihin tuloksiin. Ja
hauskaa oli! KIITOS!
Tässäpä odotettu yhteenveto kaudesta 2008:
Keväällä tehtiin pitkää päivää ykköskoneen ym. tiimoilta, jotta olisimme päässeet uudella koneella
aloittamaan, mutta kuten aihetta seuranneet tietävät, vetari-, jarru- ym. puuhat veivät niin paljon
aikaa, että totesimme viisaammaksi pitäytyä tuossa viimevuotisessa konekombinaatiossa. Eli niillä
lähdettiin kohti Botniaringia Jurvan suuntaan touko-kesäkuun vaihteessa.
30.5.-1.6.2008 Botniaring
Kisapaikalle menimme jo perjantaina ja kauhistelimme, kun kaikilla muilla oli nuo Yokohaman kisagummit
ja meitillä kolme vuotta vanhat kuhmolat. Jarrutuntuma oli huomattavasti parempi aikaisempaan
verrattuna ja hauskaa oli, kunnes super t-10 alkoi jumittaa ja ilmeet menivät vakaviksi ja pojat
Car-Koiviston huoltohalliin purkamaan tuota Neljä eteen, yksi taakse -keksintöä. Jouduimme tekemään
omia sovelluksia sinne ja allekirjoittanut sai vielä armottoman flunssan päivällä, joten askiremppa
saatiin yöllä klo 04.00 aikaan tupot nenässä valmiiksi. Totuuden nimissä on myönnettävä, että siinä
joskus kolmen maissa yöllä kuumehoureissa kävi mielessä, että ajamatta jää, mutta vielä koitettiin
vääntää ja se palkittiin aamun sarastaessa toimivalla koeajolla! Tuo pyyhkeen kehään heittäminen, joka
käväisi mielessä, kesti n. 0,5 sekuntia, eli se siitä... Jälkeenpäin katsottuna juuri tuo vääntö
auttoi saavuttamaan kakkossijan loppupisteissä.
Kisastartti onnistui ihan hyvin. Pääsin muutamasta autosta ohi ja luokan kolmospaikalle, joka piti
loppuun saakka, vaikka Mr Saarinen keltaisella Corvetellaan hiosti välillä aivan kontissa kiinni ja
taisi ainakin kerran käydä rinnallakin. Voi kumhoparkoja - koville otti, mutta kolmossija pysyi loppuun
asti. Voittoon ajoi Liukkonen ja toiseksi Nikkanen. Oma kierrosaika parantui edellisvuoteen 0,3 s eli
1.25.7 ja ero luokan kärkeen oli 48 sekuntia. Toinen startti meni samoilla sijoituksilla ja homma oli
saatu käyntiin. Remontin määrä ja laatu huomioiden pokaalit olivat todella tervetulleita. Ensimmäistä
kertaa sai ajaa, minkä pääsi eikä tarvinnut löysäillä tai säästellä kalustoa pitäekseen laitteet
ehjänä.
11.-13.7.2008 Kemora
Pohjanmaan karkeloihin saatiin alle nuo Advan 048 ja kyllä muuttui ajettavuus! Perjantain
harjoituksissa ilmeni orastavaa savutusta, joka lauantain harjoituksissa yltyi täydelliseksi
savukoneeksi! Onneksi sen aiheutti alipaineventtiilien hajoaminen kollektoreissa, eikä pelko koneen
leviämisestä käynyt toteen. Aika-ajoissa aika oli 1.26.5 ja jo muutaman kierroksen jälkeen oltiin yli
3 s edellä viimevuotista kierrosaikaa. Ekassa startissa sain kohtalaisen lähdön. Kun ensimmäisessä
kurvissa sattui ja tapahtui herrojen hieman kolaroidessa, pääsin sumasta hyvinkin kärkipäähän ja meni
jonkin aikaa ennenkuin tuo Gulf-mainoksin varustettu Camaro puski väkisin ohi. Aloin tottua rataan ja
aika petraantui 1.23.4 s, joka olikin jo 6-7 sekuntia parannusta viime vuoteen! Ero voittajaan oli 17
sekuntia, eli alettiin olla alueella.
Toinen startti aluksi märällä radalla oli aikamoista taiteilua, mutta radalla pysyttiin. Oli muuten
kovaa vääntöä Roadsport A160:n kanssa loppukisasta ja taisi jo hieman maaliakin siirtyä autosta
toiseen... ja hauskaa oli! Tuloksena oli kaksi kakkossijaa. Ja nyt alkoi renkaiden myötä homma tuntua
jo ihan kilvan ajolta! Tallilla asennettiin uusi jämäkämpi vakaaja ja säädeltiin alustaa hieman kesän
päätapahtuman eli elokuun Grand Racen lähestyessä.
21.-24.8.2008 Ahvenisto
Kesän pääkisaan lähdettiin perjantaiaamuna, jotta päästäisiin testaamaan uudella renkaalla. Ja tulihan
siinä sen verran innostuttua, että tarunmutkassa tapahtui sitten poistuminen perä edellä rengasvalliin
ja suht' vauhdilla. Ilta menikin sitten remonttia tehdessä, samoin etupään säätöjä värkkäiltiin.
Lauantain aika-ajossa päästelin tokaruutuun oikeuttavalla ajalla 1.37.9. Eka startissa oli hieman
ahdasta taasen - olihan kisassa kolmisenkymmentä autokuntaa! Ohituspaikat olivat vähissä ja
loppukisassa tuo Pekka hiillosti Vetellä taas pahemman kerran, mutta jo tutuksi tullut 2. sija ja
pytty Ahvenistolta oli tosiasia.
Toinen startti lähti liikkeelle pienen kolistelun jälkeen. Tilaa tuolla legendaarisella Ahveniston
radalla ei liiemmin ollut kellään taaskaan. Puoleenväliin kisaa meni ihan ok, mutta sitten eteen jäi
aika ajoin vaarallisia peittely- ym. pöllöilytemppuja esittävä A-luokan sompaaja, jonka perässä jouduin
parin kierroksen ajan nostelemaan ja väistelemään ja pulssi nousi kopissa (ja nousee ehkä hieman tätä
kirjottaessakin taas). No, kun sitten pääsin neljännen sinisenliputuksen jälkeen häiskästä ohi, aloin
tavoittaa kärjessä painelevaa Jussia ja viimeiselle rundille lähdettäessä olin jo aika hyvin asemissa.
Melko rajoille tuli vedettyä, kun huomasin, että tiukaksi menee. Mutta maaliviivalla eroksi jäi 1,1
sekuntia! Enpä muista, milloin olisin käynyt niin kuumana kuin ajaessani parc fermeestä varikolle...
Kierrosaika parani kisan tiimellyksessä aika-ajosuoritukseen nähden lähes sekunnin, ollen 1.37.0, joka
on n. 5 sekuntia parannusta viimevuoteen. Sillä olisi ehdottomasti pitänyt voittaa tuo kesän yksi
tärkeimmistä kisoista, mutta vielä sitä ei suotu meille. Muuten Grand Race viikonloppu oli taas mitä
mukavin kokemus ja hyvin järjestetty tapahtuma.
19.-20.9.2008 Alastaro finaali
Kauden päätökseen kehitystyöosasto rakensi uudet putkistot laitteeseen ja kevensin joitain juttuja.
Ja ei muuta kuin kohti Alastaroa suurin odotuksin - olivathan kahden aiemman vuoden finaalit olleet
lähinnä katastrofeja hajonneiden osien ja menetetyn mestaruuden muodossa, mutta kuka nyt vanhoja
muistelee =). Perjantaina pääsin tutustumaan rataan ja siitä se lähti pikkuhiljaa. Lauantaiaamu
valkeni sateisena, vaikka piti poutaa oleman ja sadekelinrenkaat siis piti. Noh, tulipahan kokemusta
märällä ko. renkaalla ja voin sanoa, että kyllä piteli pitoja! Huh! Kisalähtöön sade taukosi - onneksi
- ja linja kuivui, jolloin vauhti parani aina vaan. Alkuskabasta vääntö oli hurjaa erään A-luokan
Bemarin kanssa, mutta sain haipakkaa sen verran petrattua, että kaveri jäi taaemmaksi. Kärkipään autot
pysyivät näköetäisyydellä koko ajan ja loppua kohti aloin saavuttaa puheenjohtajan tuulennopeaa
Chevyä. Ja taas oltiin tilanteessa, että tavoitin maaliin tultaessa Juhan alle kahden sekunnin päähän.
Noituminen oli ohjaamossa huomattavan kova, kun huomasin taas sen, että kierroskin lisää ja kamppailu
voitosta olisi ollut raivoisaa! No, vielä jäi kuohujuomat korkkaamatta =). Kyllä oli mielenkiintoinen
kisa ja hiki oli aikamoinen, kun vääntäytyi tuon luotettavasti toimineen aparaatin ohjaamosta ulos.
Paras kierrosaika oli 1.31.9, joka on n. 1,5 sekuntia viimevuotista V8-luokan paalupaikka-aikaa
parempi, joten olin suht' tyytyväinen niiltä osin.
Kausi oli päätöksessään ja kakkossijoitus sarjapisteissä. Kokonaisuudessaan jäi todella hyvä maku
tästä kaudesta, kun auto pysyi pääosin ehjänä ja pääsi ajamaan täysillä maaliin asti joka kisassa. Ja
tulihan tuo palkintokorokekin tutuksi useaan otteeseen.
Kisojen jälkimaininkeja
Palkintogaala ja syyskokous oli 15.11.08 Helsingin Munkkiniemessä Ravintola Kadetissa. Ilta sujui
leppoisasti rengassäännöistä keskustellen ja tuttujen kanssa kuulumisia vaihtaen. Ruoka oli maukasta
ja tunnelma mukava. Ja palkintokaappi sai komean pystin eturiviin.
Kaverini tekee vielä kauden tapahtumista videokoostetta, niin pääsemme talven pimeinä iltoina
fiilistelemään. Jos hyvin käy, niin saamme jonkinlaisen koosteen jo noihin 29.11.08 kemuihin. Se
harmittaa, että in-car matskua ei oikein saatu kameran sammahtelun vuoksi. Mutta eipähän tarvitse
kuunnella sitä kielenkäyttöä sieltä ohjaamosta... =). Eiköhän siitä tule ihan hyvä noillakin
matskuilla.
MPST-kausijuhla on tätä kirjoittaessa viikon päästä. Tästä lähdetään suunnittelemaan ensi kautta ja
tarkastelemaan yhteistyökumppaneiden kanssa jatkosuunnitelmia. Kilpuriin on paljon muutoksia
suunnitteilla, joista projekti 08-09 osiossa voi seurata, mitä tuleman pitää. Mielenkiintoista nähdä,
kuinka homma etenee. Ohessa kuvia kauden varrelta.
Palataan! J.L.
Yhteenvetokuvat kaudelta 2008
Sivun alkuun
MPST kausijuhla 2008
29.11.2008 Kausijuhla
Kauden päätösjuhla vietettiin leppoisissa merkeissä marraskuun viimeinen lauantai. Paikalle pääsi
mukavasti porukkaa ja videotykit sekä kunnon äänentoistolaitteet takasivat varsin komean
kausikooste-elämyksen, jonka oli aikaa ja vaivaa säästämättä editoinut ja sovittanut Lohvansuun Pete,
josta suurkiitos hänelle!! Lähiaikoina valmistuu kuulemma DVD, jossa on valikot eri kisoihin ja
kierrosajat, pistetilanteet yms. päivämäärillä jne. Huippujuttu, että kaveri kiinnostui tekemään
systeemit! Ensi kesäksi kunnon in-car systeemit ja kun tuo Pete vielä lupaili lähtevänsä kisoihin
kuvaamaan kunnon laitteilla, niin kyllä se siitä.
Kemut etenivät hyväksi koetun kaavan mukaan, eli saunoen ja maukasta ruokaa höystöineen sekä boolia
ja muita juomia nauttien. Booli ei ollut ainakaan viime vuodesta laimentunut... heh. Musiikki soi ja
moottorit pauhasivat reippaan keskustelun säestämänä, kuten kuvista voi todeta. Kai siellä joku
selittikin, miksei voittanut tai ajanut kovempaa - se on sitä itseään =) Samoin on kuvista
havaittavissa erilaisia hiustyylejä - wow! Kiitokset juhlaväelle ja katsotaan, mikä on tilanne ensi
vuonna.
Projekti on käynnistetty ja laitetaan tekstiä ja fotoja, kunhan homma on sopivasti
edistynyt.
HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2009!!!
T: Malibu Pro Street Team
Kausijuhlan 2008 -otokset
Sivun alkuun
Yhteenveto kaudesta 2009
Talvella tehtiin kovasti hommia auton madaltamiseksi ja keventämistäkin tapahtui. Samoin uutta
lukkoa ym. muuta asenneltiin reippaasti. Kiirettä pukkasi perinteitä kunnioittaen keväällä ennen
kisakauden avausta, joka suoritettiin pohjanmaan suunnalla Jurvan maisemissa kesäkuun alkupuolella.
Auto oli viimeistelyä ja joitain jopa ajamisen estäviä asioita vailla vielä, kun saavuimme aamulla
jotain klo 08.00 Horolle ja pari tuntia unta kalloon. Tällä kertaa olimme L.R:n kanssa kahdestaan
liikkeellä ja hommaa riitti normaalia enemmän. En tiedä, miten sitä ei opi, että asioita ei aina
tarvitsisi jättää ihan viime tippaan, mutta tosiasia oli, että perjantain testeihin ehdittiin
totisesti viime hetkellä kello 20.00 ja radalle pääsyäkin piti jo hieman tinkiä... Aika-ajoissa ja
kisassa auraus ei pysynyt tolkussaan ja meno oli hieman hankalaa. Tiukkaa vääntöä kävimme autokunnan
nro 414 kanssa, minkä johdosta chevellen kylkeen ilmaantui keltaista maalia ja hassunhauskoja
yokohaman kumiseoksia =) Kierrosajat paranivat pari sekkaa -08 nähden, mutta niin paranivat muillakin
ja suunnittelupöydällä joku oli ynnäillyt, että pitäisi mennä luokkaa 4-5 s kovempaa, mutta kun ei
mennyt niin ei... Auto pysyi ehjänä ja saldona oli kolmos- ja kakkossijat ja pistetili auki.
Pohjanmaalta lähdimme kiitollisin mielin mahat jokseenkin täynnä tuota kuuluisaa chilipataa, josta on
aina pakko mainita, kun sitä saa =)
Kisastartit 2/7, pointsit 3 kärjessä: Liukkonen 18p. - Laitinen 15p. - Takala 8p.
Kemoralle suunnattiin 9.-12.7.2009 ja siellä päästiinkin tutustumaan kunnon sadekelin ajoihin.
Perjantain harjoitukset osoittivat sen tosiasian, että aina kun mahdollista, kannattaa radalle mennä.
Ainakin meillä se oli erittäin tärkeää vikojen ulosajoa. Ensin tuli riuhdottua tuo Hurstin
vaihteenvalitsin irti, jonka saimme korjattua kierrelukitteen kera eikä mitään hajonnut sen pahemmin.
Myöhemmin iltapäivällä testasin jäähdytysjärjestelmää ääriolosuhteissa, eli laturin hihna poistui
kemoran maukkaalla pääsuoralla patakakkosen laulaessa hoosiannaa 7000 rpm taulussa. Onneksi on oppinut
seuraamaan noita mittareitakin välillä ja kerrankin oli varaosa messissä. Vielä ennen päivän viimeistä
starttia huomasimme kaasarin vuotavan bensaa suoraan imusarjalle ja siihen piti tehdä sitten jo
kunnon viritys...
Kisalähdöissä satoi vettä varsinkin ekastartissa varsin julmetusti ja tunnelma oli jo välillä kuin
höyrysaunassa konsanaan! Näkyvyys oli heikko ja pito olematon, mutta maaliin päästiin molemmissa
vedoissa, vaikka osumia tuli taasen ja kerran vasenpaan kylkeen jysähti saapasmaan etuveto jo siihen
malliin, että spinnaus oli lähellä. Noh, vahinkojahan tuolla välillä sattuu ja onhan se työllistävä
vaikutus peltiseppäosastolle, työnjälki ei tosin paljon kiitosta kerännyt... =) Puheenjohtaja antoi
oppitunnin, kuinka ajetaan märällä kelillä ja kovaa!! Camaro meni aivan omia menojaan, kunnes
rengasvalli pääsuoran nopean oikean jälkeen pysäytti tuon kerrassaan hurjan menon luokan suvereenilta
kärkipaikalta. Kaksi kolmossijaa siivitti meidän porukan pistejohtoon muiden keskeytyksien myötä.
Eli kohti eteläkarjalaa lähdettiin sarjajohdossa, vaikkakin tuskaillen ja miettien, mitä pitäisi
tehdä, kun vauhtia ei löydy. Siinä vaiheessa epäiltiin renkaiden olevan ainakin loppu ja uusista
gummeista ja jne. uskottiin olevan apu seuraavaan koitokseen.
Kisat 4/7, pointsit 3 kärjessä: Laitinen 29p. - Takala 26p. - Saarinen 22p.
Grand Race oli vuorossa elokuussa eli 14.-16.8.2009 ja kauden päätapahtumaan olimme asentaneet
jäykemmät jouset ja jytäkämmät iskarit sekä uudet yokohamat. Totuushan oli, että nyt seuraavat lähdöt
olisivat ratkaisevan tärkeitä sarjapisteitä ajatellen. Perjantaina jo huomasin, että ei ollut meno
toivotun rapsakkaa ja kovasti pähkäiltiin ja koitettiin eri systeemejä. Lauantain harjoitukset ja
aika-ajo viimeistään näyttivät toteen sen faktan, että alusta ei toiminut ja illalla taka-akselin
tuentaa tutkiskeltiin oikein porukalla ja tultiin siihen johtopäätökseen, että se ei pääse "elämään"
tarpeeksi ja sitä kautta ns. joustovarojen loppuessa kurvissa mentiin hyvinkin yhden vetävän pyörän
voimin. Voin kertoa, että se on tuskaisaa menoa se! Lauantai-iltana minulle se sitten valkeni
lopullisesti, että nyt saa riittää tämä tuskailu näillä vakiovirityksillä ja ilmoitinkin tuolloin
tiimille, että ensi kaudella en aja tällaisella rakkineella piste. Ja kuten nyt näemme laitos tulee
kokemaan sen verran ison päivityksen, että välivuosi on tosiasia. Hyvä ettei hermot mennyt siellä
Hämeenlinnan maisemissa... =) Kisa ja tapahtuma oli taas perinteiseen malliin loistava näyttö siitä,
miten asiat ovat järjestyksessä ja homma pelaa. Mukana oli ruuvausapuna T. Tiihonen ja
kannustusjoukkueessa Zuke & Johanna sekä kummityttö Kerttu, joka oli muuten juuri noihin aikoihin
täyttänyt 1 v. ja hienosti meni viikonloppu kuulosuojaimet päässä =)
Eka startti oli pirunmoisessa vesisateessa ja melkoista hurlumheitä, mutta alusta toimikin tuolloin
huonolla pidolla niin, ettei se mennyt ikäänkuin stoppareille ja sainkin ajettua v8 toiseksi
nopeimman kierrosajan, mistä johtuen päivän viimeiseen lähtöön pääsinkin mukavasti lähtöruudukon
keskivaiheilta ja taaempaa perään hyökkäsivät nuo urheiluautojen harjaantuneet rattimiehet Ripa ja
Peksu. Harmillista oli se, että sadetanssistani huolimatta sää poutaantui pirullisesti päivän
viimeiseen starttiin ja silloin tuo alustan irvikuva taas ei pelaa enää, kun pito parani. Ekakurvin
pikku nahistelujen jälkeen ajoin muutaman rundin jopa yleiskilpailun 7. sijalla, mutta oikealle
kääntyvät mutkat olivat sellaista tuskaa, että sijoitus tippui pikkuhiljaa. Mutta mikä tärkeintä,
takana pysyi niin camaro kuin corvettekin, kunnes kisan puolivälin tienoilla pääsuoran jälkeen jarrut
ottivatkin vasta toisella/kolmannella polkaisulla. Se johti väistämättä spinnaamiseen sekä perä
edellä poistumisen rengasvalliin, kyllä oli pysäyttävä kokemus ja kone sammui siihen ym... Onneksi
pääsin jatkamaan matkaa ja sainkin vielä pari a-luokkalaista kiinni, mutta maaliin tulin neljäntenä,
joka tiesi ikävää muutosta sarjataulukossa. Kyllä harmitti, melkein jopa v...tti!! No, sille ei
voinut minkään, mutta se antoi kunnollisen motivaation perän ripustuksien muuttamiseen vielä
finaalien 15 kierrosta varten! Kelatkaa sitä! Eli kun auto saatiin talliin alkoi 3-linkin teko
syyskuussa - huh huh.
Kisat 6/7, pointsit 3 kärjessä: Takala 42p. - Laitinen 41p. - Saarinen 36p.
Alastaron finaalit ajettiin aika myöhäisenä ajankohtana eli 26.9.2009 ja kuten jo mainittu,
taka-akselin ripustukset olin tehnyt kokolailla uuteen uskoon 3-linkki periaatteella. Reissuun
lähdettiin perjantaiaamuna ja tiimivahvistuksena oli J. Laasonen, joka joutuukin tosiaan toisenkin
kerran messiin, kunhan taas radalle lähdetään, sen verran oli otetta hommassa! Harjoituksissa totesin
ekaa kertaa sen, että laite puski - asia, jota ei aiemmin juurikaan ollut havaittavissa, eli siitä
voisi päätellä vetopidon parantuneen perämuutosten myötä. Mutta se oli tuo keula, joka ei sitten
pelannut yhteen enää sitä vähääkään ja meno oli totisesti aika loikkimista, varsinkin takakurveissa.
Aika-ajo aiheutti jo lähes kammiovärinää kierrosajan suhteen ja viime vuodesta jäätiin taasen. No, ei
auttanut kun taas kerran painaa sen minkä pääsisi kisassa ja nyt oli jo toivottava Mrs. Fortunankin
jeesiä, jos mestaruuteen meinasi pääsevän. Startti perinteisesti ookoo ja ohituksia lähtösuoralla
samoin kuin ekan kurvin itä-länsiottelua, noista hieromisista pitää päästä eroon, kun sehän ei kuulu
tähän lajiin, mutta ei niiltä aina voi välttyä tiukoissa tilanteissa. Ja itse kisa oli kuin pahasta
unesta =/ Eli 414 meni eleettömästi pikkuhiljaa karkuun ja kuinka se Peksun muoviluoti toimikaan -
kuin junan kello. Itselläni oli jopa pientä kilvan ajua RS101 euro GM tuotteen ja centleman racerin
kanssa ja hauskaa oli, kun mentiin hyvinkin liki useaan otteeseen! Maalissa olo oli kuin maansa
myyneellä ja palkintojen jako oli pelkkä raskas muodollisuus. Mutta vilpittömät onnittelut luokan
voittajalle v. 2009 - Saarisen Pekalle!!
Kokonaispisteissä tuli meille reilu voitto 47-43-42, mutta sepä ei paljon lämmitä, kun ne yhden
lähdön pisteet vähennetään kokonaispointseista eli lopputulos oli Saarinen 43p. - Takala 42p. -
Laitinen 41p. Viime vuoden mestari Liukkonen oli neljäs tänä vuonna. Laitoin tähän kuvia vähän sieltä
täältä. Esim. kuvauspaikalle mentäessä kävimme satamassa kaffella ja kuvasta näkee keksinnön
mataluuden verrattuna volkkareihin ja toyotiin... heh.
Historic-kaudesta 2009 on koostejuttu tällä viikolla 50 ilmestyvässä V8-magazinen joulukuun
numerossa 10/2009 ja siellä mietteitä kaudesta 09. Eli se oli siinä siltä osin. Kolme vuotta
väännettiin ja palkinnoilla oltiin useasti ja hauskaa oli!!!
Kiitänkin tässä nyt kaikkia SPONSOREITA, TIIMILÄISIÄ, avustajia ja mukana olleita!!
THANK YOU! Lista on todella pitkä ja asianomaiset kyllä tietävät, jotka ovat mukana olleet jotenkin
jeesaamassa tai kannustamassa. -Se tehtiin porukalla.-
Toivottavasti näemme vielä tulevaisuudessakin! Seuratkaa kuulumisia MPST:tn uutisista ja laitan
tietysti tänne sivuillekin kuulumisia ja matskua.
Jarno M Laitinen
Yhteenvetokuvat kaudelta 2009
Sivun alkuun
MPST kausijuhla 2009
Kauden päätteeksi pidettiin juhlat jo hyväksi koetulla reseptillä Rytmiliiterissä iloisen
illanvieton merkeissä. Meikäläinen otti riskin ja otin salaisen chilipadan reseptin arkistosta ja
padat ja kattilat alkoivat soimaan. Valmistusprosessi kesti sen 5-6 tuntia, mutta kyllä teki pata
kauppansa! Juhlaväki oli hyvin tulisesti muonitettu ja siihen lisättiin sitä hyvinkin jämäkkää
boolia sekä videokoosteita menneeltä kaudelta videotykitettynä. Niin peijaiset olivat täydessä
vauhdissa ja vauhtia otettiin saunan lauteilta vielä lisää...
Tiimiläisille ojennettiin kiitokseksi menneiltä kausilta pokaalit asiaan kuuluvine kaiverruksineen
ja hieman suunniteltiin jo tulevia ja tietty naureskeltiin menneille - juttua riitti samoin kuin
juhlijoitakin.
Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm. kiihdytyksen Suomen mestarit niin 80-luvulta kuin
2000-luvultakin. Seitsemännessä kuvassa vasemmalta lukien on outlawin moninkertainen mestari sekä
c-luokan yksinkertainen mestari Nuijamaalta... =) ja kolmantena ristiin pultatun Holman&Moodyn
isolohkon ja nelipykäläisen manuaalin nimeen vannova Korkea-ahon FE tirehtööri Zuke!
Orkesterilla oli loppuillasta rytmit aika kohdillaan ja hauskaa piisasi! Kiitos kaikille mukana
olleille ja tulevaisuus näyttää milloin rytmit raikaa seuraavan kerran. Keep on moving!!!
-J.L.-
Kausijuhlan 2009 -otokset
Sivun alkuun