• ETUSIVU
• HISTORIA
• INFO
• TEAM
• GALLERIA
• SPONSORIT
• LINKIT
• MUUTA
• PALAUTE

Projektit: Projekti 02-06 | Projekti 06-07 | Kehitystyö kaudella 07 |
Projekti 07-08 | Projekti 09 | Projekti 10
Kisajutut: Botniaring 2006 | Alastaro 2006 | Kemora 2007 | Botniaring 2007 | Ahvenisto 2007 | Alastaro 2007 | Botniaring 2008 | Kemora 2008 | Ahvenisto 2008 | Alastaro 2008 | Botniaring 2009 | Kemora 2009 | Ahvenisto 2009 | Alastaro 2009
Yhteenveto: Kausi 2007 | Kausijuhla 2007 | Kausi 2008 | Kausijuhla 2008 | Kausi 2009 | Kausijuhla 2009
Tapahtumat: Näyttelyt ym. tapahtumat

Rakentelut

431 projekti 2002 - 2006

431 projektikuvat 2002 - 2006 + videopätkä

Autoa alettiin rakentaa 2002 ja aihiona oli vanha 4D taksimallin Malibu, joka käytiin läpi kauttaaltaan: ovimäärää vähennettiin puoleen, auto varustettiin sääntöjen mukaisella turvavarustuksella ja alustaa muokattiin rata-ajoon paremmin sopivaksi. Autoa on kevennetty lasikuituisilla luukuilla ja polykarbonaatti-ikkunoilla ym. ja vielä on kevennettävää jonkun verran.

Tässä tekniikkaa tarkemmin:

• moottori: chevrolet 357cid 4 bolt. Scat 6.0" H-profiili k-kanget, valuakseli.
  kannet: Dart 2 cast iron, sportsman. 2.02/1.6 itse portattu
  nokka: comp cams 300/314` 0.570", comp-jouset, CroMo työntötangot, Pete Jackson jakopää, 1.6 Speed Pro vipat
  imusarja: Weiand Team G.
  kaasutin: Holley 750db, 2kpl Bosch ruiskupumppuja
  sytytys: Crane Cams jakaja, MSD 6 AL. pakosarjat, omavalmiste 2" prim. 4"putkisto
• kytkin: Hays 11" keskipako+tornisäädöllä Alumiini vauhtipyörä
• vaihteisto: Doug Nash 5spd suorakytkentä, Hurst valitsimella
• perä: GM 10 bolt 8.5" kartiolukolla 4.11väl. karpiola vetarit
• jarrut: corvette rally 13"/12" sekä pedalbox ja paineensäädin
• Kori pulttiliitoksilla boxatussa rungossa 8 pisteestä kiinni, luukut ja etupuskuri lasikuitua sekä ikkunat polykarbonaattia.
• rakenteilla "ykkösmoottori" 355cid - +500hp - ... sekä varavaihteistoksi Borg Warner Super T-10 alum. 4spd.

Sivun alkuun

431 projekti 2006 - 2007

431 projektikuvat 2006 - 2007

Alastaron finaalikisan alavireisen "sunnuntaiajelun" jälkeen laite pistettiin tallin uumeniin ja aloimme kartoittaa erilaisia parannus- ja kehitystoimenpiteitä. Pedalboxin sielunelämää tutkailtuani siellä oli selvä ongelmapesäke, joka muutti balanssia miten sattuu. Sen korjattuamme tuli myös tehdä jalkatyöskentelylle lisää tilaa sekä hieman vipuvartta polkimelle paremman tuntuman saamiseksi. Veikeämmät jarrupalat pitänee myös lisätä hankintalistalle.

Kuvissa poteron tekoa lattiaan, tilaa ei taaskaan liiemmälti ole ja kollektori saattaa hieman lämmittää ajokenkää, mutta eipähän sitten varpaita palele... Kuvassa näkyy myös varavaihteistoksi hankittu Super T-10. Kardaanitunneliin tein samalla irroitettavan kopan, joka mahdollistaa pikasäädöt ja sorkkimiset keppiin ja vivustoihin, jos joku taas intoutuu liiaksi kahvasta hämmentämään. Testasimme, jotta molempien laatikoiden valitsin käy samaan läpivientiin. Kardaani on työn alla Super T kymppiin.

Taakse on tarkoitus asentaa kallistuksenvakaaja ja tutkailla coil overeiden säätöjä ym. 357cid "2" kone avattiin ja niin vain oli laakeri taas hieman epäilyttävällä värillä, joten on aika öljyjärjestelmän perusteelliseen tutkailuun ja edelleenkehittämiseen. Siitä ehkä tuonnempana. 355cid "ykkösmoottorin" osahankinnat ja konstruktiot etenevät aikataulussaan. Aluminium&cfm -sano...

Öljyjärjestelmää parannellaan laajemmalla öljypohjalla ja lisätään lauhdutin. Tulevaan ykkösmoottoriin tuli Brodix 18 asteiset kannet ja korkeammista pakokanavista johtuen se perskule teettää uudet pakosarjat. Kampiakseli tullee lähiaikoina tasapainotuksesta ja sitten alkaakin olla osat koossa tuohon "kakkos"koneeseen. Hoonattiin sylinterit ja viilataan uudet männänrenkaat ja sitten pääsemme kasaushommiin. 5 Speed vaihteisto on vielä vailla kytkentöjä... eli kiire tulee sillä saralla, siltä alkaa näyttää. Noh -to be continue.

23.3.2007: Pakosarjojen mallit valmiina, siitä sen kun tekee vaan.. Kardaani pätkittiin ja se lähtee viikon päästä duunattavaksi ja painotukseen alan liikkeeseen. Toinen Hays-kytkin on työn alla, josko saisi ajoon/varalle. Siinä on tuo paineasetelmapuoli alumiinia myöskin, tuossa millä on ajeltu, on vielä rautalätty. Eli sieltä saa vähän pyörivää massaa pois. Menköön nyt ensi kesä vielä yhdellä levyllä. Senhän pitäisi olla tietty tuollainen 7.25” monilevysysteemi. 357cid konetta pitää alkaa kasailemaan; lumet sulaa siihen malliin, että johan tuolla pääsee/pääsisi varmaan jo huhtikuun puolella testiajelua harjoittamaan kevyesti!

14.4.2007: Osat alkaa olla koossa koneen kasaukseen eli tulevalla viikolla alkaa niputus. Kardaanin lupailivat myöskin tässä lähiaikoina. Perämurikassa on hieman välystä eli katsotaan, meneekö vaihtoon/remonttiin. Brodixit tulivat ohjurityöstöstä eli pakosarjoja pääsee myös rakentelemaan. Tavaraa on taas roudattu pitkinpoikin Etelä-Suomea ja siitä suuri kiitos Huomon Mikolle, joka pyyteettömästi on kuljettanut noita meitin palikoita siinä samalla kun omia osiaankin. Öljyakkua suunniteltiin tuonne öljyjärjestelmään ja sen jälkeen on palikat aika pitkälti tontilla. Eli on aika viettää hieman aikaa tuolla tallin uumenissa - tai siis korkea-aika!!

30.4.2007: Moottoria tsekkailtiin ja pestiin. Mittailtiin veivien laakerikaulat ym. puuhastelua. Kasausoperaatio sai hieman takapakkia, kun tuli epähuomiossa vääränkokoiset runkolaakerit. Sen siitä saa, kun noita koneiden osia sekoitetaan kahdesta yhteen. Siinä 355 takokammessa olikin 020” RKL ja tuossa, joka sai siipeensä 010”. Noh, Star Amigo toimitti oikeat paksummat liuskat jo seuraavaksi päiväksi - wow! Kardaani tuli ja on laadukasta työtä. Hintakin oli kohdillaan; työn teki Ko-Met Oy Espoosta. Takavakaaja on mallattu paikoilleen. Jarrupalat pitänee vaihtaa purevampaan laatuun, josko saisi tuntumaa ja hidastuvuutta - sitä nimittäin jäimme viime ajorupeamilta todella kaipaamaan! Turvavöiden yläkiinnikkeet pitää myös muuttaa siten, että lenkit tulee poikittaisputkeen kiinni eli lisätä 50cm putkea ristikkoon. Siinähän sitä onkin jo taasen - eikä siinä vielä läheskään kaikki! ...mutta nyt ensimmäisenä tuo motti kasaan ja tulille, saas nähdä, milloin jyrähtää. Kuvassa tiimiläinen vappunaamari päällä - kysymys kuuluu, kuka? Niin ja hyvät vaput kaikille!

10.5.2007: Kone on nipussa ja omassa huoneessaan. Oikeanpuoleista pakosarjaa piti hieman fiksata ennen asennusta, mutta nyt on primäärit kohdillaan. Menihän tuo asennus hieman yövuoron puolelle, mutta sielläpähän lepää. Oheislaitteet kiinni ja starttaamaan... Katsotaan, lähteekö laakista.

15.5.07: Kone saatiin tulille ja käynti on vahvanoloista! Ei ainakaan tässä vaiheessa mitään epäilyttävää. Muut releet kiinni ja pääsee koeajolle. Hommaa on vielä kyllä reilun puoleisesti.

21.5.07: No niin, testilenkki on ajettu ja tuntuu toimivan ok. Niinhän siinä taitaa käydä, että testaaminen jää vähiin, jollei olemattomiin, mutta minkäs teet. Aika on sen verran kortilla. Kytkinvivulle tehtiin hieman lisää tilaa ja ilmeni, että vielä on paikallaan varmistella pikkusäädöillä kytkimen reilu irrottaminen. Klaus duunasi kunnolliset kiinnikkeet noihin 4" putkistoihin - eipä rämise enää! Aurauskulmat pitää mittauttaa jne... Puuhaa kyllä riittää vielä. Siltä se alkaa näyttää, jotta voimme ilmoittautua kauden avauskisaan. Se pitää tehdä kuluvan viikon pe 25.5. klo 18:00 mennessä muistaakseni.

24.5.07: Ajettiin testilenkki ja koiteltiin jarruja. Nyt siellä jo tapahtuukin jotain, kun polkee. Ja tuntuma on aivan eri kuin viime ajoissa. Huomenissa vielä hieman ajoa ja balanssin säätöä/säätömahdollisuuksien tutkailua. Vaihteisto pitää avata ja tsekata, hieman nahkeasti menee päälle/pois. Todennäköisesti sliderit pitää tsekata, ettei ole "kraatia" hampaan kulmassa. Ja muutenkin tarkastus perusteellisesti. Sitä kun ei ole muuten avattu kuin sivukoppaa raotettu. Hyvin tuntuu muuten pelittävän - paremmin kuin viime vuonna. Käytiin punnituksessa ja 20 kg oli lähtenyt. Bensamäärästä ei tosin ollut ihan tarkkaa tietoa. Ja kuskista on pois 10 kg! Vitsinä viime syksynä heitetty letkautus, joka kävikin toteen - heh heh! Eli molemmissa on vielä hyvin pudottamisen varaa!! Kuskissa onneksi huomattavasti vähemmän... Nyt on sitten ilmoittauduttu kisaan eli nähkäämme Kemoralla. Päivitellään kuulumisia sitä mukaa, kun kisa lähestyy.

5.6.07: Jaahah, nyt on saatu konepyöräralli heitettyä Keski-Suomeen. Että sen pitikin osua juuri tähän viikkoa ennen Kemoran kisaa. Kas, kun näköjään siinä käy lähes 100 % varmuudella niin, että jos on tullakseen kiireellisiä osia, jotka pitää saada nopeasti paikalleen, ne eivät sitten satukaan heittämällä... Perämurikka on poskilaakereihin nähden liian ahtaalla rympillä, saakeli! Noh, ukot duunaa välykset kohdilleen. Öljyakku-lauhdutin-suodatinsarjaan kiikutetaan kalikat heti, kun töistä päästään Tehohydroon letkuntekoon. Kaariputkeen vyönkiinnikelenkit, maalia lattiapoteroon, ilmanottoaukkoon lauhdutinkiinnikkeet sekä jonkun sortin ritilää, ettei pääse murkuloita kennoille. Siihen kun vielä lisätään normaalit huoltotoimenpiteet sekä tavaroiden pakkaukset, niin eihän siinä taaskaan vapaa-ajan ongelmaa ilmene.
Ovat povailleet aika kesäisiä ilmoja kisaviikonlopulle - sekä sammakoilla että ilman. Hyvähän se on, ettei tarvi palella siellä. Olisi hyvä saada tai siis parempi on saada tuo laitos huomenna ajokuntoon. Torstaina on jo lähtö kohti Pohjanmaata. Kuulolla kuin käy...

6.6.07: Ilta-yövuorot jatkuvat tallilla, aamuvuorot tehdään sitten ansiotyössä siinä sivussa... Hyviä uutisia sponsoririntamalta: alkavalle kaudelle yhteistyökumppaniksi tuli Autokorjaamo Asennuspaikka Lappeenrannasta, jonka toimialana on henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset. AD varaosat ja Valvoline öljyt vaihtuvat ammattimiesten toimesta kädenkäänteessä! Eilen marssittiin heti töistä päästyä Tehohydroon, joka on hydrauliikan erikoisliike. Sieltä saimme odotellessamme letkut ja liittimet öljyjärjestelmään ja on laadukasta työtä! Tehohydrolle kiitokset joustavasta palvelusta. Sen jälkeen olikin pitkin kyliä lentämistä mainostoimistoon ym. ja pajalle.
Perä saatiin nippuun ja välykset mitattiin kohdilleen, murikan sorvauksesta ja laakereiden sovittelusta on puolestaan kiittäminen Jallua ja "linjojenspesialisteja" keskuskorjaamolla. Lasse naksautteli murkulaa momenttiin puolenyön krouvissa ja allekirjoittanut sai öljyakun, suod. ym. kiinnikkeet kohdilleen niitä aikoja myöskin. Menihän se lähemmäs klo 01.30 taasen. Mainokset liimailtiin ja sitten vaateriin vauhdilla. Tänään (ke) on mahd. aikaisin saatava tulille... Ettei vaan tulisi kiire taas, tai johan se on... Ei mitään uutta siis!!

Sivun alkuun

431 kehitystyö 2007

431 kehitystyökuvat 2007

14.6.07: Tavaroiden purkamisen ja tiukan analysoinnin jälkeen alkoi visioita singahtelemaan sieltä täältä. Jo aiemmin paljon puhuttu etuspoileri otettiin suunnitteluvaiheeseen saman tien. Nykyiselläänhän tuolla aparaatilla voisi painella etumaavaran perusteella hyvinkin vaikka maatalousnäyttelyyn, on se sen varta korkialle tuo puskurin paikka siellä ameriikan ihmemaassa pläjäytetty. Pakkaa tuota ajoviimaa pääsuorilla sinne alle varmaan jonkin verran. Toteutus tulee olemaan yksinkertaisen karu eikä mallia ole meininki lähteä hakemaan tuning-piireistä... Vaikka meillähän oli viimeisen päälle tuning-verkkoa siinä Kemoralla, hiukka? kiireessä asennettu... Eipähän rusakot ja muut elukat päässeet pureksimaan lauhduttimen letkuja! Isompaa lauhdutinta öljylle hakuseen ja lootaa auki/kytkimen tarkistus. Tämä liiteri ei taida olla niitä laitteita, että pääsee kehumaan, kun on ajettu koko kausi avaamatta mitään... Noh, onpahan pojilla puuhaa muuallakin kuin iltajatseissa... Heh! Vitsi-vitsi! Jatkuu...

27.6.07: Kone avattiin ja laakerit pistetään vaihtoon, sen verran oli lämpöinen öljy ilmeisesti kurittanut lakruja... Perhana, aikamoista puljaamista. Noh, minkäs teet, olipahan hyvä, että päätettiin tarkistaa. Kampurassa ei näy sen kummempia jälkiä. Tämä on kai sitä käytännön testaamista - hieman työlästä tosin. Kytkintä pitää säätää hieman tiukemmalle ja Tiihosen Toni lupasi jyrsiä uuteen takalevyyn samaiset urat kuin aiemmissakin - sama mies käytti jyrsinkoneita myös silloin aiemmin , thanks a lot! Jäähdytysilmaa pitänee koittaa järkätä myös takakiekoille. Bensanpaineen lievään vaelteluun koitetaan saada tolkkua ja nyt meinasimme koittaa tuota isompaa kisaprepattua kaasutinta. Markoffin Teijolta löytyi lainaksi sellainen - hyvä homma! Se on jo päälle 800cfm, kun tuo nykyinen on vakio 750cfm. Silloin aikoinaan testailimme "kasipätkää" ja samaisella yläkerralla oleva kone veti aivan eri tavalla, joten ei siitä haittaa olisi, jos tuohon kiukaaseen tulisi lisää löylyä. Vai miten ne pojat asian ilmaisivatkaan... Kaavailimme myöskin seosmittaria, joka olisi pitänyt laittaa jo ajat sitten!! On hieman ollut epäilystä, jotta menisi hieman ohuella seoksella. Jäisipähän yksi arvailun kohde pois. Siinähän sitä on jo taas hommaa aivan omiksi ja vähän muidenkin tarpeiksi... huh huh. Kuvissa kone aivan väärässä paikassa!

6.7.07: No niin, ei keretty koeajolle ennen ilmoittautumisajan umpeutumista - sen verran ollut puuhaa ja kiireitä. Kone on pääosin kasassa ja toinen lauhdutin hankittu jo valmiiksi, vain asennus puuttuu... Etuspoileriprojekti etenee niin, että muotti on tehty. Antaa nyt kuivua kunnolla. Joskus jotkut ovat turhan innokkaasti irroitelleet niitä ja ihmetelleet, kun eivät pysy aivan aiotussa muodossa. Nähtäväksi jää, saako sen paikalleen Jurvaan. Sinne pitää duunata kunnon kiinnikkeet, jotka mahdollistavat spoilerin nopean irrotuksen ja kiinnityksen - tunkkausta ym. varten tieltä pois nääs. Nyt täytyy ensimmäisenä saada kone paikalleen ja käyntiin sekä koeajolle, että näkee laitoksen toimivan edes sen verran kuin ennen remonttia. Vaihteisto jää todennäköisesti avaamatta, vaikka oli tarkoitus tsekata. No, eipä siinä ainakaan mitään pahempia vikoja tuntunut nyt viimeksi. Ja onhan siellä Pohjanmaalla vaihteistosulkeisia pidetty ennenkin... Heh - huono vitsi!! Toivotaan, että tulevana viikonloppuna kerkeäisimme oikein nukkuakin hieman enemmän kuin vuosi sitten. Regulaattorihommiin pitää vielä koittaa perehtyä ja sitä veikeämpää kaasaria ehkä koittaa. Ilmanottoja taakse jarruille pitäisi myös värkätä. Notta semmottisia. Kunhan nyt nuo pääkohdat ehtisi laittaa. Ilmoittaudutaan nyt optimistisesti kisaan kuitenkin, onhan viimeinen ilmoittautumispäivä! Katsotaan, kuinka homma etenee! Ja toivotaan, että olisi nyt viikonloppuna Alastarolla hyvät kelit EM-kisoissa!!! Perhana, kun olisi ehtinyt paikanpäälle kuulostelemaan - siitä onkin aikaa, kun siellä katsomon puolella on tullut oltua. Tsemppiä sinne! Jatketaan tätä aparaatin ruuvaamista TAAS kiihtyvällä vauhdilla viikon edetessä. Huh-hei!

12.7.07: Yötämyöten taas komuttiin pajalla ja eilisen koeajon jälkeen se teetti vielä yhdet vaihteistosulkeiset. Pientä hienosäätöä jää näköjään Pohjanmaalle vielä. Tosin vielä ei ole ehditty tuota viimeistä kytkinsäätö- ym. jutskaa koittaa, mutta koekäyttöä tuossa kohta. Jos saadaan rekan kyytiin ajamalla, niin ei muuta kuin Pohojanmaa - here we come!!! Ja meininki on olla huomenna Jurvassa koittelemassa.

10.8.07: Koneeseen kurkattiin (taas) - olosuhteiden pakosta tosin. Uudet putkistot duunattiin urakalla tuossa ja kyllä se kello ympäri meni ennenkuin päästiin koekäyttöön, mutta onpahan toinen ääni myllyssä! Suorastaan huolestuttavan hiljaista... heh! Noh, eipähän tule desipelien kanssa sellaisia ongelmia, kuin mitä nuo "jurassic park" vaimentajat päästelivät. Teimme samalla tuollaisen x-putkisysteemin, jonka pitäisi antaa vääntöä ja tasata virtauksia. Taitaapa se vielä auttaa tuossa vaimennuksessakin. Aika työläs homma oli kyllä, mutta tulipahan tehtyä. Olin kuulevani jopa jotain kiroamiseen viittaavaa, kun niitä siinä pukkien päällä ähryttiin... Taisi siinä itse kukin mainita joitain kertoja jostain huoltomontusta tai nosturista.
Vielä viimeistelyä ja yhdet kiinnikkeet taakse. Säätöhommia ja pikku puuhaa on vielä. Sittenhän se onkin mielenkiintoinen paikka, kun apparalle pääsee ekaa kertaa... Sinne lähdetään aluksi ikäänkuin hieman harjoittelemaan. Meillä oli meininki, että olisi päässyt nyt viikolla reenailemaan päiväksi, mutta yllättäen aikataulut ym. eivät antaneet myöden. Se olisi ollut ehdottoman tärkeä juttu kilpailua varten, mutta näillä mennään. Ei nyt käydä ahnehtimaan. Toivotaan, että kelit olisivat myötä. Vielä pikku testiajoa ja raportoidaan, jos tulee hämminkiä tai lisäohjelmaa.
Helteistä juhlakisan odotusta!

17.8.07: Pojat duunasi nyt sen kokoisen öljynlauhduttimen, että jo on kumma, jos ei ala jäähtyä! Mallia: heat-away deluxe. Pakoäänet ovat nyt hyvin toleranssissa. Mitattiin oikein mittarilla eikä meinannut 100 db:ä saada tauluun millään - heh! Hyvät pömpelit nuo. Ja yhteistyökumppaniksi tuli lisäksi Neste Lauritsala. Sieltä löytyy polttoaineet ajokeille ja ihmisille, on huoltoa ja scan-burger -evästä! Lisäksi vuokrauspuolelta löytyy niin autoa kuin peräkärryä. Aamulla starttaamme ajoissa kohti Hämeenlinnaa ja lähdemme tutkailemaan tuota legendaarista moottoriurheilupyhättöä. Nähkäämme siis siellä.

Sivun alkuun

431 projekti 2007 - 2008

431 projektikuvat 2007 - 2008

10.10.07: Jahas, se on aika ynnäillä, mitä talven aikana pitäisi tapahtuman ja mitä sitten tapahtuikaan... mielenkiintoista. Autossa on monia kehityksen kohteita ja paranneltavaa. Mutta jos mahdollista, täytynee koittaa pitäytyä (ja budjetti siitä ainakin pitää huolen) maltillisissa muutoksissa ja hankinnoissa.
Nyt olisi tarkoitus saada tuo "ykkösmoottori" nokalle ensi vuodeksi ja sitä mukaa parannusta jarruihin myöskin. Eihän sitä muuten saa mahdollisesta lisävoimasta hyötyä irti, ellei sitä vauhtia saa kunnolla pois mutkaan tultaessa... Loputon työmaa on tuo alusta ja sen säätömahdollisuuksien parantelu. Samoin kuin vielä tuo vauhdin eräs pahimpia vihollisia eli ylipaino (- auton)!! ...Niin ja kieltämättä, onhan tuossa kuskissakin joutavaa vielä jonkinverran - heh! Kuusikymmentä kiloa pitäisi saada painoa malibusta pois. Oliko kellä niitä halpoja alublokeja ym. ylimääräisenä??
Niin ja onhan tässä jo vähän puuhailtukin: otin konepeitosta muotin kaiken varalle ja siitä saa jo heti n. 5 kg pois, kun uuden tekee. Pitäis ainakin. Nyt on kaikki kilot tikistettävä, mitä lähtee! Katsotaan, kuinka homma lähtee etenemään.
Alastarolla olivat pojat olleet kuulemma ajelemassa testiä sellaisilla pienimpään painoluokkaan kuuluvilla (1150 kg) V8 autoilla ensi vuotta silmällä pitäen. Ja kulkua oli löytynyt syksyisellä radalla... Huhut kertovat valmisteilla olevasta englantilais-amerikkalaisesta kasilaitteesta myöskin - ja minimi painossa tietty =) Huh! Tarttis tehdä talvella jotain! Let's see...

Ja kekkerit sen kuin lähestyvät, Sneaky duunasi oikein komean plakaatinkin, kuva alla. Wow!

24.10.07: Tallia on hieman järjestelty ja syyssiivoustakin puuhailtu. Pikkuhiljaa on alettu purkamaan kilpuria ja suunnittelemaan uusia kujeita. On ollut kyllä aika hiljaista sillä osastolla, mutta täytyy koittaa aloitella, että ehtii tehdä ainakin pääkohdat ajoissa kuntoon.
Osia puntaroitiin ja aika painavia osioita on laitteessa kiinni. Katsotaan, mistä aletaan otsikolla Suurin Pudottaja... Jep. Pitää tuo kone nostaa pois ja kurkata, mitä se on syönyt. Ja pitäisi aloittaa myöskin uuden voimakoneen valmistelut ja fiksailut - johan siinä taasen alkaa työlistaa olla.
Niin ja Hyvä Kimi ja Hyvä Suomi!!! Loistava taistelu! Viileämpiä jäitä sinne Mc Larenin hattuihin... ja hamekankaita. Pitääkö sinne lähettää pätkä itkumuuria???!! Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun saman seuran mies voittaa F1 maailmanmestaruuden ;) LprUa:n miehiä nääs... heh.
Paikallislehden toimittajattaret kävivät jutustelemassa kauden päätteeksi ja uhkailivat, jotta tulevana sunnuntaina 28.10. olisi KAAKKOIS-SUOMEN SANOMISSA juttu kuvineen päivineen. Ei muuta kuin posteljoonia odottelemaan - heh heh.
Tsemppiä hämärtyviin syys/talvi-iltoihin eri puolelle eri talleihin! Samoin kaikille projektia seuranneille ym. Ollaan kuulolla.

7.12.07: Konetta on aukaistu ja laakerit olivat hyvinkin tikissä, heat-a-way rules!! Sitä ei sitten ilmeisesti sen enempää aleta purkamaan. Onpahan nipussa keväällä valmiiksi. Kytkin oli myöskin tasaisesti kulunut, tosin eipä sitä vielä kunnolla rankaistukaan koko kisaa, paitsi Botniaringin sadekisassa. Katsotaan mitä tehdään. Jos laittaisi tuon alumiini-Hays:in toiseksi kykäksi ja varalle. Vetoakseli meni tuon näköiseksi ja siihen pitää kysellä lääkitystä. "Ykköskoneen" konstruktiokuvio alkaa olla mitä ilmeisimmin, että pidättäydytään budjettiratkaisuissa eli ei aleta hurjimaan. Jarruhommia etsiskellään ja fundeerataan.
Hieman on ollut hiljaista vielä pajanpuolella... Johtuneeko kesän jokseenkin hektisestä ruuvaamisesta, joka sai välillä jo hieman urakoinnin piirteitä - heh... Mutta eiköhän se tästä ala tokenemaan - syytä ainakin olisi!!

8.1.08: Hankittu wilwoodin jarrusatulat rikkoontuneen tilalle. Mäntien lukumääräkin lisääntyi kuudella ko. akselilla! Eli aika vähillä mäntsälöillä mentiin viime kesänä. Ei muuta kuin sovittelemaan. Vetari täytyy lähettää sorvaamoon tutkailtavaksi ja uutta tilaukseen. Uutta konetta on pyöritelty pukissa ja ei kai auta muu kuin alkaa työstämään tilaa carilloille. Katsotaan, mitä saadaan aikaan noista palikoista, joita jo löytyy hyllystä. Alumiinilohkoprojekti jää siintämään tulevaisuuden visioihin. Ei liene tarvitse mainita, mikä siihen on syynä... Samaan viitaten katsotaan, saadaanko käymään nuo carillot ja KB:t tuohon uuteen venttiilikulmaan 18' - 23' sijaan. Kilpavaihteiston uusia kytkentärattaita haeskellaan ja kartoitetaan tiukasti. Olisi enemmän kuin paikallaan olla viisi paria suoria hampaita ja kytkentää tuossa hommassa. Katsotaan, mitä lääkkeitä keksitään.

22.1.08: Jarrusatuloiden kiinnikkeet ovat plasmattavana, jotta pääsemme mallaamaan wilwoodeja taakse. Ykköslohkoon on nyt tilaa carilloille ja 18X Brodixit otin myöskin työn alle. Niissä on hieman työstettävää ennen kuin koneistetaan seetit, jotta pääsee mallaamaan venttiilin ja männän väliin jäävää tilaa. Pitkästä aikaa "pääsi" vinguttamaan metallihilettä ilmaan... Siitä se muokkaantuu. Niissä on nyt aluksi hieman seetirenkaan ja kanavan valun kohdistelua. Vetarit meni Karpiolalle ihmeteltäväksi - katsotaan, mitä sieltä kuuluu.
5-Speed doug nash/richmond:iin ei tunnu olevan veikeämpiä kytkentäpaloja/rattaita oikein saatavilla. Jos joku tietää lääkkeitä ko.hommaan, niin vinkeistä ollaan enemmän kuin kiitollisia!! G-Forcella näyttäisi olevan juuri oikeantyyppiset kytkennät, mutta eivät oikein vastaile kysymyksiin... johan on! No, jatketaan harjoituksia.

10.2.08: Kansista on seetirenkaiden tienoot oikaistu ja muutenkin fiksailtu. Palotilat hierottu ym. Aika tavalla lähti metallia ennenkuin kelpuutettiin seetien hiontaan, kuten kuvasta näkyy! Onneksi ei sentään yhdestä kanavasta koko kasaa... Nyt sitten pääsee välyksiä selvittämään ja tutkailemaan, onko jyrsintähommia tiedossa.
Kuskin oviprojekti on myöskin työn alla; siinähän oli se paino-ongelma - tai siinäkin. Siihen tuli nyt "korjauspala" pintapeltiin ja muutenkin on tarkoitus päästä kevennykseen kaikilta osin. Orkkis saranat ym. kikkareet saavat kyytiä. 10 kg pitäisi saada pois. Jos siihen päästään, niin hyvä. Samoin uusiksi menee akun kiinnitys, optiman tulee korvaamaan Odysseun hyytelömalli, joka on sekin muistaakseni reilu 5 kg pois.
Jep, motin koekasauksia pääsee virittelemään myöskin kohtapuoliin, ma-ti, lupailivat Brodixit veks koneistamosta.

29.2.08: Konetta on värkkäilty ja vetareita odotellaan, että pääsisi jarrusatuloita kohdilleen asentelemaan. Kyselivät tuolta Historic Race Finlandilta osastolleen pääsiäisen Am-Car Showhun tuota liiteriä ja lupailin, että eiköhän se sinne tuoda, kun oikein kyselevät. Voihan se olla, että esiintyminen tapahtuu lievänä projektina, mutta onpahan tekniikkaa sitten esillä ym. Hieno homma, että kiinnostusta tuli heidän taholtaan. Mainostajat saavat näin myös mukavasti näkyvyyttä.
Kaudelle on jatkosopimuksia tehty viime kesän malliin "pääsponsoreiden" eli Autokorjaamo Asennuspaikan ja Laroxin kanssa, samoin mukana menossa ovat Car-Koivisto sekä Tehohydro. Lisäksi neuvottelut ovat työn alla parin viimekesäisen yhteistyökumppanin kanssa. Hyvä homma. Näillä mennään tässä vaiheessa.
Kuvassa uutta kalikkaa ja rullanokkavermeet - vihdoinkin! Kyllä sitä laahaavaa 314' asteista jo pyöriteltiinkin ja voihan se olla, että pyöritellään jatkossakin - mistä noita tietää... =) Koitetaan nyt kuitenkin saada voimakone nokalle jne.

15.3.08: Helsingin näyttely on jo ovella, emmekä saaneet uusia vetareita, joten piti värkätä vanhat alle, että saadaan pyörilleen. Kasailen auton ns. lievään projektikuntoon, joten ilmeisesti jätämme hieman enemmän tekniikkaa näkyville ym. Kumma, että kiire tuntuu tulevan tässäkin hommassa. Mutta eihän se mitään uutta ole. Katsotaan, mitä keksitään rekvisiitaksi.
Oli muuten uusimmassa kahdeksikossa hyvä juttu Salonmiesten projekteista - asiallista! Ja kuuleman mukaan "kylillä" on myös Chevy kakkosia työn alla. Sehän on kompaktin kokoinen peli. Mielenkiintoista. Kuulostellaan.
Mainostajista myös Lappeenrannan Autotarvike on mukana samankaltaisella diilillä kuin viime vuonna. Jees.
Nähdään Historic Race Finlandin osastolla Am-Car showssa!! Ilmoittelen, jos jotain ylitsepääsemätöntä ilmenee - tuskin!! Heh...

20.3.08: Maanantaina fixattiin osuman saanut etulokari kondikseen ja niputeltiin pirssi muutenkin näyttelykuntoon. Tänään ke 19.3. laitettiin Malibu kuormurin kyytiin kevyessä lumisateessa. Ja to lähdemme puoliltapäivin kohti ruuhkasuomea. Hyvin saatiin auto nippuun, jeesaamassa oli Laasosen Janne ja kaveri lähtee myös jelppaamaan Helsingin keikalle. Ja Lauritsalan Neste on myöskin mukana sponsoroimassa alkavalla kaudella. Hyvä homma.

4.4.08: Ilmottauduttu sarjaan kaudelle 2008. Ja nyt jo voi todeta, että kiire tulee taasen (kuten muinakin vuosina) saada laitteet nippuun ja testiin. Ei muuta kuin hönkää pyttyyn!

11.4.08: Wilwood-satuloille on tehty uudet kiinnikkeet, koska kiinnitysreiät ja offset eivät käyneet ihan kohdilleen. Kuvassa on vielä korjaamatta lokasuojan reunan vauriot, jotka tulivat takapyörän irrottua siinä pirullisessa vetoakselijupakassa... Ja sitten nakkasin pikaisesti vetarit matkahuoltoon ja malliksi Vilppulan suuntaan, jotta saadaan ajoissa uudet alle. Uusi kampura tuli ja pidemmät Manleyn työntötangot - tarvittiin lähes tuumaa pidemmät kuin stockki tönärit eli tuo 8,6" on kohdallaan ja rullan liikerata on hyvä venttiilin päässä. Männistä pitää ottaa hiukka tavaraa pois imuventtiilin kohdalta sekä patin reunaa hieman viistää, ettei ota kanteen kiinni. Hyvin pienillä muutoksilla saan ne käymään. Oma hommansahan niissä on. Ja vanha sinitarrakikka toimii, kun välyksiä varmistellaan. Kunhan männät on työstetty, niin ei muuta kuin Eaglen uusi akseli ja mäntä-veiviyhdistelmä tasapainotoimitukseen ja vauhdilla. Sittenhän olisi jo aika alkaa vääntää uusia pakosarjoja. Senhän se teettää myös, kuten aiemmin tuli mainittua. Kas kun ne pakokanavat ovat huomattavan korkealla vakiomalliseen kanteen nähden - ja kiinnityslaipat erilaiset. Etujarruihin tilasin Ferodon 3000:set, jos alkaisi pysähtymään hieman veikeämmin. Ilmanottoa jarruille ja etuspoileria pitäisi jonkun myös alkaa duunata... Ja puhetta on ollut myös sintterikytkimestä, pintoja ja keskiöitä olisi tuossa, tarvitsee vain yhdyttää ne tai ostaa uusi, katsotaan. Että tällaista!

Ja sinnehän oli jo sarjaan ilmoittautunut uutta kalustoakin, eli listalta löytyy corvette, jota herrat Salon seudulta kävivät jo syksyllä testaamassa alastarolla ja hyvin oli kulkenut ja vielä kevyimpään luokkaan tehty... perhana! Merkkikirjo saa myöskin lisäystä viimevuotiseen, hiukka yksipuoliseen tarjontaan, eli mukaan on ilmoittautunut välivuotta pitänyt avomustang-autokunta. Mielenkiintoista nähdä, mitä uudistuksia on saatu aikaiseksi. Vielä kun saataisiin se yksi ns. valtamerkki mukaan, niin jopas olisi! Viimeksi eräs "pölyttäjä"kuski valitteli, että kun pitäisi akkukin ladata ja rengaspaineet tarkistaa ennen kuin radalle pääsisi... heh heh!! Liekö sama tilanne vielä??? =) Ei muuta kuin HRF:n sivuilta ilmoittautumaan sarjaan! Sehän ei itsessään maksa mitään. Pysytään kuulolla.

24.4.08: Lähtivät koneen liikkuvat tänään painotukseen ja lupailivat jo ensi viikolle takaisin. Männät tuli fiksailtua kansiin ja venttiileihin nähden sopivammille välyksille. Nyt pääsee pakosarjojen tekoon - tai joutuu... =) Takajarrusatuloiden kiinnikkeet tulivat hitsauksesta Äikään Tommin toimittamina. Vetarit lupasivat myöskin vappuviikon alkuun tulevaksi. Etuspoilerin rungon leivoin kuidusta ja sille tarvii duunata vielä kiinnikkeitä ja uutta ilmanottoa jarruille. Doug Nashiin on vähän kyselty Liberty´s Gearsilta sisuskaluja ja heillä olisi kyllä hyvä "face plate" kytkentämallin pitoratas/slideri-systeemi. Katsotaan, josko ehditään perehtyä. Mr. Pykäläinen on ollut puhelinyhteydessä rapakon taakse.

7.5.08: Kuskin puolen pakosarja hepissään. Koneen liikkuvat tulivat painotuksesta ja vetarit pitäisi tuleman tällä viikolla!! Männänrenkaat viilaukseen ja osia pesuun. Kiirusta pukkaa tällä akuutilla henkilöstöpulalla!! ;)

11.5.08: Pakosarjat saumoja vaille. Mutkia toimitti Lappeenrannan autotarvike ja sitten ei muuta kuin pikku kätösillä laikka soimaan. Lasse-setä viilaili männänrenkaita kohdilleen ja noissa KB hypert. männissä on se ylimmän renkaan välys jonkinverran reilumpi kuin esim. takomännissä. Tärkeä seikka, ettei leivo kiinni, kun kunnolla lämmitetään.
Koekasailtiin sovitus lohkon kanssa nuo imusarja, kaasutin ja ilmanottojutskat paikalleen ja eihän se paketti mahdu mitenkään vanhan konepeiton alle. Eli ei auta muu kuin leipoa uusi peitto reilummalla scoopilla. Alkaa tulla näkökenttään nuo "releet" tuolta, mutta josko sinne tulee sitten myös hönkää lisää...
Sinnehän on V8-luokkaan ilmoittautunut jo 11 autokuntaa, hyvä homma! Uusia nimiäkin on useampia - ainakin minulle. Ja Mopar Duster on myöskin ladannut akkunsa ja paineet ovat varmasti kohdillaan. Oikein!
Vetarit tulivat ja ihan hyvät puikot ovat. Uudet laakerit pitää hakea ja rympätä kohdilleen niin pääsee hollittamaan jarrusatulat paikalleen. Parisen viikkoa olemme aikataulusta jäljessä, hitto. No, ei muuta kun hihat heilumaan sano. Jatkuuuu...

23.5.08:
Koneen kasauksessa ilmenee pientä problematiikkaa, kun eräät osat eivät olleetkaan mitoissaan ja nyt kuumeisesti koitetaan selvittää tilannetta. Esim. kampuran päähän tuleva ratas on aivan liian tiukalla rympillä – lähes kaksi kymppiä eli reilusti puolet liian ahdas... Paha homma, kun ei ole enää aikaa tilailla uutta. Katsotaan, saako sorvissa päästettyä veks. Jarruihin uudet teräspunosletkut ja satuloita pitää hieman shimmata sisemmäksi. Vyöt on päivitetty ja etujarruihin asennettiin Ferodon palat. Sinne on myös värkättävä ilmanottoa ja spoilerille kiinnitystä. Ne ovat tosin vuorossa sen jälkeen, kunhan ensin saadaan moottori kasattua ja käyntiin.
Mikäli probleemit kasvavat ylisuuriksi, on onneksi kasassa tuo viime vuoden motti, joka voidaan hätätapauksessa nostaa keulalle. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä pisteessä, että sunnuntai-iltana siellä on joku kone oltava nokalla, jotta pääsemme testaamaan noita jarruja ym! Perin merkillistä, että kiire pääsee aina yllättämään varsinkin kauden avaukseen... Ensi vuonna ei... (Parempi kun ei kirjoita loppuun tuota hyvinkin kulunutta lausahdusta!!) Nyt on loppukirin aika. Maanantaina tiedetään kuinka käy!
-päivittelemisiin- =)

29.5.08:
Ykköskoneen kanssa tuli viime hetkillä muutama sen verran ongelmallinen juttu, että pitää turvautua viimekesäiseen moottoriin... harmi. No, kyllähän tuossa ilmeni/ilmenee laitettavaa ja ylläreitä näköjään ilman uuden koneen säätöä ja sisäänajoakin. Muutama vuorokausi on mennyt taas aikamoisen kiireen ja vääntämisen merkeissä. Viime yönä ke klo 02 maissa pääsimme koeajolle ja näyttää siltä, että pääsemme kohti Pohjanmaata. Kytkin on jäänyt hiukka liian löysälle, eli sitä pitää tiukata ja jarruja säädellä ym. ym. Mikäli testiajo #2 menee sitten ilman pahempia vaurioita, niin heti tien päälle, kunhan kamat on saatu kasaan. Kyllä tähän viimehetken vääntämiseen on tultava joku tolkku... Noh, hyvin on ukot vääntäneet aika vähillä nukkumisilla. Ollaan kuulolla!

28.6.08:
Tässä on hieman lomailtu, oltu reissussa ja mökkeilemässä ja nyt pitää taas hieman puuhailla tuolla pajankin puolella. Kävin nostamassa keksinnön pukeille ja pitää napata perä auki ja tsekata, mikä se siellä jurnuttaa. Tilattiin jo valmiiksi c-clips eliminaattorit, kas kun nuo 90-luvulla itsetehdyt eivät ilmeisesti ole kaikkein parhaat tuohon mutkitteluun, siis nuo vetarin laakeripesät. Varsinkaan nyt, kun tulivat tontille nuo Advan kisarenkaat - on ne kunnon rieskat noihin vanhoihin verrattuna! Profiili on tosin 40 entisen 45 sijaan, mikä ei ainakaan paranna tilannetta tuon 4.11 perävälityksen kanssa. Mutta nostetaan rajoitinkidettä ja pannaan kiittimet ristiin, jotta pannu kestää. Vaihteisto pitää ottaa pöydälle myös ja tarkastaa/vaihtaa shimmirikkaa ym.
Hommaa pukkaa siihen malliin, että katsotaan tuota voimakoneen valmistumista sen myötä, kunhan saadaan rakkine ajokuntoon noilta kriittisiltä osin... Kummasti se nyt siirtyy tuo koneprojektin valmistuminen, mutta kyllä se sieltä tulee!! =) Ja nyt ei käydä luettelemaan, mitä kaikkea laitetaan seuraavaan kisaan uusiksi, vaan katsotaan, mitä saadaan oikeasti tehtyä. Ei muuta kuin leppoisaa kesän jatkoa kaikille ja ollaan taasen kuulolla tuossa noin!

10.7.08:
Tarkasteltiin vetarin laakerit ym. eikä löytynyt mitään sen kummempaa normaalista poikkeavaa, joten osat nippuun vain. Aski ja kytkin tarkastettiin siinä samoilla talkoilla. Ja nyt saatiin alle nuo kesän hittikumit - Advan 048. Ne on sen verran matalampiprofiiliset, että alustaa piti säätää minimimaavaran puitteissa, juuri ja juuri riitti säätövarat. Ja se on tuon välityksen muutos tosiaan huonompaan suuntaan, ainakin tuolla Kemoralla, jossa on hyvät vauhdit pääsuoralla... Noh, rajoitinta up-up... Kyllähän se tuon kestää, jos se kesti sen aiemmankin! Vakavasti ottaen harvempi välitys olisi paikallaan noiden matalampien renkaiden kanssa.
Mielenkiinnolla seurataan minkälaisen sään saamme viikonlopuksi, kas kun ei nyt ole vanteita noille vanhoille "sadekelin" renkaille. Tosin nuo vanhat gummit eivät kyllä oikein vakuuttaneet märällä taannoin, mutta joku tiesi kertoa, että tuo kuvioslicksi on aika kehno sateella, suorastaan luokaton, mutta mistäs sitä tietää ennen kuin pääsee itse koittamaan. Nyt (ke) ennustavat kovin sateista viikonloppua ja tähän hätään ei toisia vanteita tunnu löytyvän. Lähdemme huomenna torstaina ajelemaan kohti kemoraa, että pääsee testaamaan uutta rengasta ym. Voihan se olla, että jos nyt on monsuunisateinen viikonloppu, niin taas on rengasvalinta valtavirrasta poikkeava - heh heh... eli muilla on katurengas ja meillä advan. Sitähän ei tiedä, minkälaiset rengasvarastot noilla veijareilla on mukana tuolla, mutta me menemme näillä mitä on - budjettikysymys... No, kelit ehtii muuttua moneen kertaan ja toivotaan kuivaa. Siinä jos saisi alustaankin jotain jippoa. Camperia lisäsimme jo suosiolla eilen. Kuulostellaan miten viikonloppu etenee!

25.7.08:
Kemoran kisaviikonloppu meni suht nappiin ja ilman pahempia remontteja ja hajoamisia - asia, joka onkin meille aivan uutta ja ihmeellistä. Kaksi kakkossijoitusta teki eetvarttia pistetilanteelle ja ollaan toisella sijalla tällä hetkellä. Kumman kauan tuntuu välillä kestävän tuo pistetaulukon päivitys, mutta äkkiähän tuon laskee itsekin. Hieman ihmetyttää tuo, kun autoja ei ilmesty sen enempää kisoihin, vaikka sarjaan on ilmoittautunut toistakymmentä V8-luokan autokuntaa. Mutta onhan tuo itsekin muutamaan otteeseen tullut koettua, kuinka viime hetkillä nuo rakkineet osaavat levitä, tai ei millään ehdi valmistua erinäisistä syistä, vaikka olisi jo ilmoittautumismaksukin maksettu. Toivottavasti ahvenistolla nähdään myös uusia tulokkaita. Olihan kemorallakin yksi tummanpuhuva vette, johon tuli kuitenkin teknisiä ongelmia jo harjoituksissa.
No niin, siis tämähän oli se projektiosio, eli asiaan: kuten viimeksi jo todettiin ja näkeehän tuon jo noista edellisistä kisaotoksistakin, että keulaan tarvitsee saada vakautta ja jämäkkyyttä, joten tilaukseen laitettiin n. 35 mm paksu ontto rallivakaaja sekä uudet iskarit. Ja nyt täytyy myöntää, että nuo meitin etuiskarit ovat jäänne kiihdytysajoilta, eli ne olivat konin drag race pumput...! Ja ne olivat alunperin vain mallausta varten, mutta jostain kumman syystä ajelin niillä pari vuotta radalla... Älkää kertoko kenellekään! Ei tarvinne ihmetellä, miksi oli hiukka epävakaata ajo nopeissa kurveissa ja hankala lähettää mutkasta. Kunhan uudet kalikat saadaan paikalleen ovat odotukset (jälleen!) korkealla ajettavuuteen. Samalla tilattiin myös veikeämmät huohotinsysteemit ja releet. Tuohon päälle normihuollot ja tarkistukset, niin ei muuta kuin testaamaan.
Vertailupohjaahan meillä ei oikein ole, kun viime vuonna ajeltiin apparalla renkailla, joiden valintakriteeri oli: listan halvimmat. Siitä saa kyllä rengashankintavastaavat reklamaatiota... Rikos on tosin jo mitä ilmeisimmin vanhentunut. Kumma, kun ne ei muista sanontaa, mitä halvalla ei ainakaan saa...! Pysytään linjoilla. -J.L.-

8.8.08:
Vakaaja, iskarit ym. roippeet tulivat tontille tässä keskiviikkona ja nyt ei muuta kuin pulttaamaan systeemit paikalleen. Tuohon vakaajaan pitää tehdä kiinnityspaikat uusiksi, kas kun tuo aiempi malli oli pitkälti oma sovellus. Hyvinhän tuo sattuu muuten paikalleen, tosin se on jo osanumeroltaankin 64-72 A-body chevyyn. Iskarit onkin bolt on ja huohotinsatsi myöskin. Aika helppoa virittelyä. Tuohon vakaajan kiinnitykseen joutuu yhden aamupäivän uhraamaan, mutta eiköhän se siitä.
Oli muuten huimat ajot Imatralla nyt elokuun eka viikonloppu. Siellä oli Imatranajot 2008 ja paikalla oli todella legendaarisia tähtiä: Giacomo Agostini, Phil Read, Jim Redman, Tepi Länsivuori ym. ym. Siitä tulee erikseen kooste ja tarinaa kuvien kera. Aivan loistava tapahtuma oli, sen voin sanoa!!!!
Jep, ensi viikolla jos pikku testiä malibulla jne. Kytkin tsekataan vielä edellä mainittujen lisäksi ja eiköhän se ole sitten siinä. Ahvenisto 22.-24.8.08 here we come!

7.9.08:
Morjens aihetta seuraaville! Vaikka kausi onkin jo finaalia vailla paketissa ja kokonaispisteissä ei enää ilmeisesti pääse tapahtumaan muutoksia eli viime vuotisen kakkossijoituksen pitäisi pysymän voimassa. Kas kun noista seitsemästä ajetusta lähdöstä pisteisiin lasketaan kuusi. Siitä huolimatta nämä meidän pojat vielä jaksavat puuhastella tuolla tallilla =) eli koitetaan vielä ottaa kaikki mehut irti viimeiseen kisaan.
Keventelyä on puuhailtu ja tuosta pakoputkihommasta lähteekin yllättäen 8 - 10 kg... Teettää jonkin verran hommaa saada mahtumaan vaimentajat lattian alle, mutta hieman muokkausta lattian takaosaan ja uutta kiinnikettä, niin kyllä se siitä. Kuvassa havainnollisesti muutoksen suunta. Tuossahan jää yksi mutkakin pois pakosysteemistä. Ja onhan se kilpa-automaisempi, kun on putket kahtapuolta sivulle. Helppo 8 kg, sano... Ohjaustehostimen pumpun letkut ja liitokset täytyy tsekata, jostain oli mehinyt hiukka automaattiöljyä - yäk!
Jospa sitä pääsisi tänä vuonna jo Alastarolle oikein ajamaankin. Perjantaina on ilmeisesti vapaata harjoitusta, joten aamulla on lähdettävä ajoissa matkaan. Niin ja nythän se on ilmeisesti niin, että mestaruuden nappaa tänä vuonna Liukkosen Juha eli: ONNITTELUT V8-luokan mestarille!!! Pirullisesti on Jussin kohdalla sarjapistetaulukossa pelkkiä ykkösiä, mutta vielä on yksi startti ajamatta... Heh, siinäpä meille muille porkkanaa tai pussillinen porkkanoita finaaleihin! Miten on, kestääkö Lohjan laatuauto viimeisen kisan, ovatko vastustajat iskussa, ovatko koneet tikissä... No niin, nyt riittää, ei muuta kuin tallille mars!! -J.L.-

Sivun alkuun

19.10.08:
No niin, kausi on paketissa ja sarjapisteet julkistettu. Sijoitus on siis sama kuin viime kaudella, tosin tällä kaudella ei tullut ns. lahjapisteitä, vaan sai ajaa täysillä joka kisassa =). Onnittelut luokan voittajalle Juha Liukkoselle, kuin myös A-luokan mestarille Salonojan Jussille!
A-klasse ja V8 ajavat samassa lähdössä, joten tässä viiden kärki luokittain:

V8

1. Juha Liukkonen 58p
2. Jarno Laitinen 48p
3. Pekka Saarinen 41p
4. Jari Nikkanen 22p
5. Mikko Keränen 15p

A

1. Jussi Salonoja 59p
2. Jyrki Lahti 54p
3. Ralf Floman 48p
4. Markus Martelius 32p
5. Tero Marttila 31p

Yhteenveto kaudesta laitetaan tuossa myöhemmin, kunhan pidetään palaverit ja saunaillat. Talvelle on jo suunnitelmia ihan riittävästi ja jotain pientä on jo aloitettukin...
Mainostajille ja tukijoille kiitokset kuluneesta kaudesta!! Toivottavasti yhteistyömme saa jatkoa, jotta voimme ilmoittautua ensi kauteen entistä vahvempana ja nopeampana! Aiheesta lisää, kunhan neuvottelut käynnistyvät ja kausijuhla on vietetty. Hyvää syksyn jatkoa kaikille. Palataan aiheeseen. -J.L.-

Kuvia projekti 07-08

Sivun alkuun

431 projekti 2009

431 projektikuvat 2009

Menneellä kaudella teimme havaintoja sekä tarkkailimme kilpakumppaneiden teknisiä ratkaisuja ym. Mielessä alkoi hahmottua talven aikana tehtävien parannusten ja muutosten määrä ja laatu. Tuo RSV8 -001- versio on aika vakioratkaisuihin perustuva systeemi ja yksi asia, mikä on alkanut vaivaamaan, on tuo laitteen korkeus ja sitä mukaa painopisteen epäedullisen korkea sijainti. Ja taas kerran saa kuulla, tai tässä tapauksessa lukea, kuinka se olisi jo alunperin pitänyt tehdä! Eli kilpuri olisi pitänyt alunpitäen laskea aivan tonttiin kiinni. Täytyy tosin muistaa, että jo tuolla silloisellakin työmäärällä teki todella tiukkaa saada se radalle silloin 2007.
No, nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että asialle on aikomus tehdä jotakin. Aloitinkin homman hahmottelun laskemalla alustan säädöt mahdollisimman alas eli niillä pääsin n. 50 mm alemmas ja pikku lisäviilaamisella 60 mm poistui maavarasta. Sehän johti siihen, että vaimentajat, putket, öljypohja, kytkinkoppa, vaihteistonpalkki jne. olivat jo parin sentin päässä maasta eli siitä senkun alkaa duunaamaan! Tästähän jo huomaamme, että kone-vaihteistopakettia olisi nostettava reilusti ylöspäin ja sitä mukaa nostettava lattiaa ja tehtävä putkille ulostulot takakyljistä. Kardaanitunnelia on nostettava myös. Hammastanko meni raidetangon päihin nähden jo liian alas, joten uutta kiinnikettä ja linjausta tarvitaan, samoin on ilmeisesti myös ylätukivarsien kiinnitysten laita. Tästähän seuraa myös tilanpuute sitten koneen noustessa ylöspäin konehuoneessa ym. ym. Alkaa vaikuttaa hieman työläältä... Mutta jos reilu 1300 kg saadaan 6-7 cm alaspäin, niin onhan se painopisteen muutos jo jonkinmoinen. Ja siihen kun lisätään vielä ylempänä olevien osien maksimaalinen kevennys, niin eiköhän se ala kokonaisuudessan mennä oikeaan suuntaan. Ja askel oikeaan suuntaan olisi varmasti myös, jos hankkisi taakse noiden Drag race -käyttöön tehtyjen coil overeiden tilalle OIKEAT säädettävät coil overit. Eli jos jollain on ylimääräisenä tai on mielestään tietoa, minkälaiset ovat hyvät, niin ehdotuksia otetaan vastaan mieluusti.
Lisäksi on tuo voimamoottorin lopullinen kasaus tehtävänä. On muuten asiaa, kun tuo nykyinen kone jäi ilmeisen ehjäksi, pientä savutusta lukuunottamatta, mutta eikös nuo pannut aina vähän pölläyttele, kun niitä kiusataan pitkiä pätkiä =) Eli katsotaan, avataanko sitä talvella muutoin kuin normitarkastuksiin öljypohjan kautta. Ohivuodot olivat jotakuinkin toleransseissa ja mittauskin jo hieman viilenneeseen pataan.
Visioissa meitillä olisi keväällä n. 100 hv tehokkaampi 18' kansin varustettu kilpamoottori sisäänajossa (ajoissa!) ja tämä nykyinen ns. bolt on varamoottorina. Kyllä on taas juhlavan kuuloista kirjoittelua =) Että tällaista tässä on kaavailtu. Katsotaan, kuinka homma lähtee käyntiin. Ja mitä kaikkea sitä sitten loppujen lopuksi tulee (ehtii) tehdä!

5.1.2009:
Koneen kiinnikkeet on tehty ja vaihteistopalkki siirretty/nostettu oikeaan paikkaan. Lattia on rälläköity jo aika kappaleiksi ja vielä on putkistoille tehtävä reilusti tilaa taakse ja sivuille. Uudet rankaat ja kunnollinen lukko kera tukikopan on tilattu. Hommaa hoitaa Car-Koivisto. Yokohamat ovat jo kontissa. Koivistot olivat käymässä ameriikan puolella ennen joulua ja jo lähti homma etenemään. Palataan asiaan, kunhan saa projektia etiäpäin taasen. Hyvää tätä vuotta kaikille! -J.L.-

6.2.2009:
Pakoputkisto on lopullista saumausta vailla, aika räyhäkkäät torvet tulee. Ihan kuin oikeissa kilpa-autoissa – kyljistä ulos. Ja maavaraa tuli roppakaupalla. Lattiasta ei tosiaankaan sitten paljon jäänyt jäljelle, mutta onpahan tilaa alla. Kardaanitunneli pokkailtiin kuorttisen virittämöllä ja ei muuta kuin lattiapeltien tekoon. Lasse-setä fiksaili peltisarjoista pari neuvostotasavallan mutkaa (eli ryssänvinkkeliä) pois ja allekirjoittanut sai huomautuksen kiireessä tehdystä kompromissista ko. osastolla. No, uuden koneen sarjoissa ei sitä ongelmaa enää olekaan - eikä nyt enää tossa patakakkosessakaan! Varmasti jäi viime kesänäkin joku ohitus tekemättä, kun pari primääriä verotti sen jotain 10-20hp... heh. Sarjassamme edullisia hevosvoimia.
Kardaanilenkin kiinnikkeet menivät samalla uusiksi. Ja kun peltihommat on saatu ojennukseen, onkin hammastangon ja eturipustusten linjausten ja säätöjen tarkistus vuorossa. Eli näillä mennään!
Ja nyt pääsemmekin tsiigaamaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita hienolta DVD-koosteelta, jonka Pete sisukkaasti duunasi kasaan. Siinä on matskua auton ostohetkestä lähtien, kun mr Rinnewood saa tukun satasia hanskaan ja malibu ajetaan vanhan kisabussin uumeniin. Samalla reissulla kävimme katsomassa Alastaron finaalikisan 2001, jonka syytä tämä nykytilanne pitkälti on =) Siellä näkyy monia kasiluokan pelejä ajamassa - on buickia, fordia, 8-litraista Camaroa ym. - hauskaa matskua.
Ei muuta kuin koitetaan rakennella silloin tällöin, minkä hiihtämiseltä ehtii!
-Rasvatkaa Järvisenne- J.L.

19.2.09:
Lattiapellit on heppailtu kohdilleen, ei muuta kuin saumat kiinni. On oikein jäykistepokkaukset ja kaikki... Aikamoista taiteilua tuolla kaarikehikon seassa, mutta tulipahan voimisteltua samalla. Nyt kun vielä hammastangon paikan tsekkaa kohdilleen, voikin nostaa patakakkosen pois paikaltaan ja kurkata vaikka öljypohjan kautta, mitä kuuluu kampi/veivikoneistoon. Katsoo nyt, kehtaako kansia veivata irti, sittenhän tuonne kyllä samalla voisi männänrenkaat vaihtaa, mutta kuten sanottu, let´s see.

Käytiin tuossa kaverin kanssa männäviikolla pitkästä aikaa jääradalla tuolla 1600 SSS Datsunilla, joka on meillä puoliksi ikäänkuin osakeyhtiötyyliin. Kyllähän oli metkaa päästellä tuolla erillisripustuksella varustetulla kardaanipelillä, jossa on muuten oikein sprinttiin ja RC:n oikeuttava katsastuskorttikin. Se on tuollainen laite uskomattoman helppo ja looginen ajettava. Alkavat olla nuo piikit vaan hieman kulahtaneet, mutta noinkin saimme ihan kelpo kierroksia Taipalsaaren suunnalla olevalla 3,5 km pitkällä radalla, joka on oikeinkin hyvin tehty. Mutkia on moneen lähtöön ja sopivasti. Itsellänihän oli samantapainen "S" Datsun jo ennen ajokortti-ikää. Sillä tahkottiin jäillä hyvinkin ahkerasti 80-90 -lukujen vaihteessa. Oli Weberiä ja ratanokkaa ym. herkkua. Ja viikkorahoillekin käyttökohde... heh. Että sellaista talviurheilua.

Jees, hommaa jatketaan pajanpuolella tuossa taasen joku päivä. Kun tuo irroitettava vaihteiston/kytkimenkoppa vielä valmistuu, onkin peltihommat ohjaamon puolelta tikissään. Ja jos jollain on edullisia 17" 8" leveitä 4.75" jaolla tai 120mm -isoBMW jakovanteita ylimääräisenä, niin olisi kiinnostusta kaupantekoon. Ja mielellään reilusti ulospäin levittävät - mikä tosin saattaa aiheuttaa levikkeiden ym.tekoa, mutta shit happens!
Liukkaita mäenlaskukelejä - eikä sitten syödä liikaa laskiaispullia! Kuulostellaan.
-J.L.-

1.3.09:
Peltihommat on loppusaumausta vailla ja alustahommelit aloitetaan. Tuosta kardaanitunnelista tuli, kuten arvelinkin, eräänlainen iisakinkirkkohomma, mutta nyt on sitten helppo operoida vaihdekepinsäätöjä sekä kytkintäkin nopeasti, jos tarvista ilmenee. Kyllähän ne meillä vielä kotona toimi – näitähän on kuultu =) Alkavalla viikolla on meininki sovitella ihan oikeita coil overeita takatuentaan ja saada etupää ojennukseen. Ja jos saan nuo Avonit käymään taakse, niin johan pukkaa lisää säätömahdollisuuksia taka-akselille - wau! Kuvissa "vähän" muokattua lattiaa/kardaani-vaihteistotunnelia. Näyttää tuo Hurstilaisen kepakkokin nyt niin näppärän sirolta tuossa uuden tunnelin päällä.

Laitetaan parit uudet linkit myös tänne, eli herrat ovat perustaneet komean Outlaw.fi-sivuston, jossa on asiallisesti tiimiesittelyt, säännöt ym. Ja löytyypä sieltä myös vanhoja kuvia ajoilta, jolloin ajoimme itse tuolla tänä päivänä hyvin suositussa luokassa, katso Outlaw-foto. Outlaw.fi-sivuilla lisää kuvia galleriassa 2.

Lisäksi, joita kiinnostaa enemmän autojen entisöiminen ja perusteellinen entraus, on meidän tiimin luottomekaanikko sekä raskaankaluston kuljettaja Kari kunnostautunut oikein kunnolla tuolla herrasmiesautojen parissa eli V8-Mersujen maailmassa. Karin projektia voi seurata Mersuforum.net-sivuilla nimimerkillä karra. Kyllä täytyy myöntää, että äijä on perehtynyt asiaan ja painaa hommia tosissaan, jotta pääsemme? kesäajelulle tuolla isolohko museomersulla 6.3 L. Sivulle hakusana karra – sieltä oldtimers ja topikki: W109 300 SEL 6.3 1971 elvytysprojekti. Tuollaisella huolella kun joku perehtyisi myös näihin kilpa-autojuttuihin, niin johan! Mutta sehän on hyvä, että harrastamme laajemmalla alueella. Ei muuta kuin koitetaan vääntää harrasteidenkin parissa, vaikka kaiken maailman juttuja on maailmalla meneillään!!
-J.L.-

17.4.2009:
Päivää että pätkähti! Malibu on nyt laskettu tonttiin madallushomman jälkeen ja ero on kyllä melkoinen, kuten kuvasta voi havaita. Tai sitten kuski on kasvanut huomattavasti pituutta talven aikana. Tukivarsi- ym. systeemit ovat nyt sen verran kohdillaan, mitä tuossa konstruktiossa on mahdollista saada.
Hammastangon kiinnikkeet ovat myöskin nyt virallisesti paikallaan, josta vastasi mr. Räty tiukan mittailun ja suunnittelun päätteeksi, hyvä! Lattiapellit pitää hitsata lopullisesti kiinni, bensalinjoja hiukka muuttaa. Tulipeltiä pitää myös modifioida, kun kone on ylempänä - muuten ei saa jakajaa pois! Konepeitto samoin menee ilmeisesti uusiksi. Ja eihän sitä tiedä, vaikka tuo etuspoilerikin löytäisi paikkansa viimein - en tosin lupaa varmuudella =)
Ykköskoneeseen lupailivat kiertokankia ensi viikolla ja hommaa on taas kerran siihen malliin, että siitä emme ota nyt stressiä, jos se ei ole vielä kauden avauksessa konehuoneessa. Jotkut, jotka ovat seuranneet aihetta voivat havaita, että se nyt vaan kestää se uuden koneen tuleminen, mutta josko se olisi niin, että hyvää kannattaa odottaa - heh heh... no niin.

Kävimme tuossa lomailemassakin Lapin maisemissa joku aika sitten ja kaikenlaista puuhaa on ollut muutenkin, joten aikataulu on välillä suht' kireällä. Mutta ilmoittauduin tuossa eilispäivänä HRF ratasarjaan 2009 ja ehdin suunnittelemaan uudet tiimipaidatkin pojille, eli kevääseen saatiin uusi mallisto!
On muuten mielenkiintoista asiaa rata-sm luokista ja muutenkin hienot sivut osoitteessa www.rata-sm.fi. Aika komeita uutuuksia on tulossa muutamille varakkaammille harrastajille... GT Fordia, Lamboa ja silleen.
Eli näillä mennään kohti kesän koitoksia, vaikka tätä kirjoittaessa lunta tuleekin vaakatasossa... Mutta se yrittää vain hämätä - kilpakausi on lähempänä kuin arvaammekaan ja kiire tulee näissä hommissa yhtä varmasti kuin vanhuus!! Se on siis taas kerran loppukirin aika. Koitetaan painaa kerran vielä (taas) pojjaat. Ja tsemppiä muihinkin talleihin. Ja sen tiedän, että siellä toisaalla on huolestuttavan kovaa kalustoa rakenteilla... Ja sellaisille projekteille meikäläinen nostaa kyllä hattua! Uutta löylyä RoadSport V8:iin. Asiaa!
Ei muuta kuin vappusimat käymään ja kuulemisiin. -J.L.-

12.5.09:
Vappu on vietetty ja pajan puolella on taas hieman puuhailtu. Hammastanko on paikallaan ja sovittelimme tehostajan pumpuksi ZF:n kevytmetalliversion, joka on lähtöisin Lanciasta. Lasse duunasi alumiinista siistit kiinnikkeet ja kevennystä Volvon vastaavaan saatiin n. 4 kg. Siihen säiliö vielä ja testaamaan. Kuskinovi on samoin keventynyt lähemmäs 10 kg. Siihen painoon piti kyllä ottaa kaikki kevennyskeinot käyttöön, mm. saranoista lähti n. 1,5 kg, savukeikkunasta sama puolitoistakiloa ja kittiä siihen ei muuten tullut grammaakaan! Uusi konepeitto tiputtaa painoa myös luokkaa 5 kg tai niillä main. Siihen pitää laittaa parit lisäkiinnikkeet varmuuden vuoksi, kuten kuvasta voi havaita ainevahvuus on minimissään - valo tulee kivasti läpi =) Etuspoileri on myöskin saanut jo kiinnikkeet ja tiedä, vaikka se siitä valmistuisikin. Siitä tulee jokunen kilo, mutta laskelmien mukaan kevennystä pitäisi tulla viimevuotiseen luokkaa 30 kg. Eikä siinä vielä ole laskettu ykköskoneen alumiinikansia... Osat pitää saada tällä viikolla maalaukseen (vk 20). Tukivarsien linjaukset on myöskin jo vähän sinnepäin. Vielä kun saataisiin se uusi lukkoyksikkö ajoissa, niin olisipa hyvä.
Akuksi tulee Optimaa huomattavasti kevyempi Odysseu kilpa-akku. Suunnitelmissa on myöskin apukuskin penkille sekä vöille kiinnikkeet, jos tuonne joskus joku uskaltautuu kyyditettäväksi tai itse lukemaan karttaa ja tsiigaamaan menoa apparin paikalta... Sammuttimelle uutta paikkaa ja sellaista.
Uudet veivit tulivat, samoin kuin männänrenkaat patakakkoseen ja oikeanpituiset venttiilinjouset Brodixeihin, joiden asennuskorkeus on 2.0" kun tuo setti, joka tuli hankittua aiemmin oli 1.85" jouset. Eli taas on ylimääräistä uutta osaa myyntiin tms... Kampuran painotti Laakkosen Make.
Kauden sponsseista on varmistanut mukanaolonsa Neste Lauritsala, Car-Koivisto sekä Lappeenrannan Autotarvike. Parit neuvottelut ovat vielä vaiheessa, eli kuulostellaan kuinka homma etenee. Uutena yhteistyökumppanina tällä kaudella tulee mukaan PIPPURI DESIGN. Se on yritys, jonka toimialana ovat tekstiilimuotoilu, pihasuunnitelmat sekä viheralueiden ylläpito.
V8-luokkaan on ilmoittautunut kahdeksan autokuntaa ja A-luokkaan lähes 30. Eli luvassa on taas takuuvarmasti kovaa vääntöä ja tapahtumia radalla! Ja kasiluokassa on kaksi uutta nimeä listalla, hyvä homma! Palataan aiheeseen tuossa taasen. -J.L.-

31.5.09:
Osat tulivat maalarilta ja ovat hieman liiankin kiiltäviä moiseen käyttötarkoitukseen, hienon pinnan veti pintaan Nokkalan automaalaamo. Taakse soviteltiin alumiiniset coil overit, joissa on jo säätöä kahteen suuntaan - wow. Kuskin ovi vaati aikaa vievää näpertelyä, samoin spoilerin sovittelu. Perään tuli näin viime hetkellä se torsenin lukko, joka nyt täytyy asentaa mitä pikimmin. Se oli taas niitä juttuja, kun kontit seilaa missä sattuu - tiedättehän te, jotka olette osaa tilanneet rapakon takaa. Mutta tulihan se lopulta ja vielä ennen kisaa =) Öljypohjaa fiksailtiin ja proppu siirrettiin sivuun, näin se ei ole ekana kiinni, jos tulee pohjakosketuksia. Samoin pakoputkistosta leikattiin "siivua" pois ja näin tuli taas muutama sentti tärkeään paikkaan. Apukuskin vyön kiinnikkeet hitsailtiin ja sisusta saatiin maalattua. Polkimia täytyy vielä muuttaa hieman vasempaan tuon lattiamuutoksen takia ym. Harmillisen myöhään on koeajot ja käyttö jääneet, mutta vielähän tässä on aikaa - heh...

Tuolla foorumilla Overdrive.fi on muuten keskustelunaihe rata-autoilusta ja roadsportista ym. sekä Historic Race Cup 2009, joissa aiheesta keskustelevat myös muut kilpailijat sekä asiasta kiinnostuneet. Pitää katsoa, josko sinne tulisi vaikka kisaviikonloppuna tai ainakin heti sen jälkeen pientä tietoa ja raportintynkää tapahtuneesta, tuloksista ja sen semmoisista, mikäli on aikaa ja nettiyhteys kisapaikalta. Se on siis siellä harrasteautoilun keskustelupuolella. Street&race-osiossa kirjoittelin aiheesta nimimerkillä MPST 67.

Edit, lukkoyksikön asennus teettikin lisätyötä jos jonkinlaista, eli koeajot menevät jo huolestuttavan myöhään, mutta tätähän se välillä? on. Polkimet on nyt sopivalla offsetilla ja tilaa on tuolle hassunhauskalle jalkatyöskentelylle. Perään tulee samalla alumiininen tukikoppa, joka varmistaa poskilaakereiden mukanaolon.
Ja sponsoririntamalta hyviä uutisia, eli mukana tukemassa ovat viimevuotiseen malliin Autokorjaamo asennuspaikka sekä Larox. Loistavaa!
Nyt tehdään jo pidempää päivää ja töissäkin pitäisi koittaa aina välillä käydä - huh! Ja kyllähän on sanottava, että ilman Lasse-sedän jeesiä olisi jo vakava paikka tuon laitoksen kanssa, on tehty nääs vähän niinkuin vuorotyötä tuolla pajan puolella. Thanks a lot!! Homma jatkuu ja hiekka valuu tiimalasissa. To be continued...
Ollaanpa kuulolla. -J.L.-

9.7.09:
Kesäinen tervehdys motorsportin ystävät! Se on juhannuskokot saatettu Burn outtiin ja yöttömän yön juhlista ei ole jäljellä kuin muisto vain. Aika ajoin jopa helteinen sää on huolehtinut siitä, että aikaa on vietetty enemmän ulkohommissa ja veden äärellä kuin tallin uumenissa, joten mitään mullistavia muutoksia ei nyt seuraavaan kisaan ole heittää. Huoltotoimenpiteitä ja katsastuksessa ilmenneitä muutoksia tehdessä menee se vähäinenkin ylimääräinen vapaa-aika.
Auraukseen liittyviä juttuja selvitellessä ei mitään suoraa syytä löytynyt, yksi laakeri oli hieman kulunut ja menee vaihtoon. Sen verran tuossa ynnäiltiin ja puntaroitiin taasen, että aika monta kompromissia on meitillä tässä laitteessa vielä. Sellainen seikka tuli esim. ilmi, että nuo vanteet painavat reilu 10 kg kpl ja kunnon valsseihin verrattuna pelkästään noista saisi pois n. 20 kg... Siis pyörivästä ja jousittamattomasta massasta - arrrrgh! Tieto lisää tuskaa jne... Ja tätä "fundeeraamista" voisi jatkaa pitkäänkin erinäisistä osa-alueista, mutta nyt ei ole sen aika, vaan pitää koittaa tsekata tämänhetkinen tilanne ja toimia sen mukaan. Eli päävirtakytkintä siirtämään takalasin kulmilta etuikkunan kulmaan ja jne.
Ilmoittauduin kemoran kisaan ja tarkoitus on lähteä torstain aikana kohti pohjanmaata. Ks. kisa-aikataulu (pdf) . Perjantai on varattu harjoituksiin, joihin on syytä päästä reenaamaan ja säätämään.
Tätä kirjoittaessa eletään tiistaita 7.7.09 ja hommia piisaa vielä yllinkyllin. Ja huomasinpa tuossa, että olivat molemmat pakoputkien loppupään kiinnikkeet repeytyneet irti, joten sinne pitää laittaa kahtapuolta kumitallukat. Jarrutuksessa ilmenevään ravistukseen lääkityksenä on uudet levyt ja palat, jotka tulivat just ikään, niihin pikku sovitukset ja palikat nippuun. -J.L.-

9.8.09:
Terve vaan kaikille! Kesälomien kiireiltä on puuhasteltu myös pajan puolellakin. Eli tuon ongelmapesäkealustan kanssa on nyt hieman laskelmoitu ja tilailtu palikkaa ja todettu taasen, kuinka tilaukset eivät tulekaan kuin on sovittu, mutta se ei haittaa, kun siihen on asennoitunut. Eikä niistä jaksa aina itkeä ja valittaa. Nyt on tontilla jymäkkää jousta ja kunnon coilover iskaria, jollaisia aletaan sovittamaan kiireen vilkkaa. Parin viikon myöhästymisen aiheutti ongelma englannin tilauksessa, mutta onneksi eräs aiemmin A-luokassa hyvinkin menestyksekkäästi ajanut kaveri kaivoi arkistoistaan kunnon pumput, joita hieman muuttamalla pitäisi päästä jo alueelle. Ne ja jäykemmät jouset ja eräät takajousituksen muutokset kun saamme tehtyä, on taas odotukset korkealla kesän päätapahtumaan eli Ahvenistolla.
Autoa pitää hieman koittaa oikoa ja siistiä vielä, se kun alkaa muistuttaa jokkisautoa – olisiko ensimmäinen jokkismalibu kyseessä?? Sarjapistetilanne näyttää tässä vaiheessa asialliselta =) http://www.historicrace.fi/hrfcup2009.pdf. Ja tänään (12.8.09) oli maikkarin aamutv:ssä juttu Grand Racesta ja näytillä useampikin auto, hyvää mainosta suurelle yleisölle.
Hyvää loppukesää ja nähdään Ahvenistolla!! –J.L.-

20.9.09:
Viimeiseen koitokseen on tekeillä 3-linkki systeemi - joka olisi pitänyt tehdä jo viime tai toissa talvena, mutta ilmeisesti siihen tarvittiin kunnon potku, joka tuli kantapään kautta huonon kisavauhdin muodossa, mikä kulminoitui ahveniston katastrofiin. No nyt on laikat ja hitsuulaitteet pysyneet taas käsissä ja la 18.9. laskettiin pyörilleen ja mielestäni perä on nyt liikkuvampaa laatua - ei ole ylävarret jäkittämässä ristiin rastiin. Vielä vähän tuentaa ja pellitystä, niin koitetaan alkuviikosta koeajolle! (Huom. Ollaan jo menty yli syyskuun puolenvälin.) Mutta nyt ei varsinkaan voi jäädä tuleen makaamaan. Perään vaihdoin kartiolukon ja oijoin apparan rengasvallin jäljet takakulmasta sekä läträsin lasikuidusta uudet kulma/takavalot, niitä on näköjään hyvä olla varalla mukana, kun ovat noinkin ottavassa paikassa. Tuo GM 10bolt 3-link kitti on muuten perin mielenkiintoinen systeemi, jota joutui pähkäilemään jonkun tovin ennenkuin alkoi aikaa vievä leikkaa-mallaa-liimaa etc. etc. sovittelu. Nyt on sitten mielenkiintoinen nähdä, kuinka viritys kestää ja toimiiko! Alkava viikko sen taas näyttää!

Nyt on muuten tuossa etusivulla ekana linkki MPST:tn uutisia -sivulle, jonne meikäläinen päivittelee ominpäin uusimmat uutiset ja tilannetiedotukset eli MPST:tn uutisia Overdrive-sivuilla. Alastarolle koitetaan perjantaina aamusta lähteä viimeiseen koitokseen, kävi kuinka kävi, yritetty on ainakin!! Uutisista näjetten sitten kuinka hommassa käy, ollaan kuulolla. -J.L.-

24.9.09:
Tallihommia riitti taas pidennetyllä kaavalla ja valmista tuli juuri ja juuri. Hitonmoinen savotta noin niinkuin yhden 15 kierroksen takia. Komea pömpeli tuli kuitenkin kyytiin "takapenkille". Kurvipitoja odotellessa -J.L.-

431 projektikuvat 2009

Sivun alkuun

Roadsport V8 EVO1. & 67 Street Malibu projektit 2010

14.2.2010:
Hellou toverit! Tässä on vähän -hyvin vähän- nyt välillä puuhailtu noita motorsport-hommiakin lumitöiden ja torpan lämmityksen ohessa, molempia harrasteita on kyllä piisannut tänä talvena ainakin omiksi tarpeiksi. Mutta tuossa päivänä muutamana purkasin tuota kilpalaitetta lisää ja nostin patakakkosen pois tarkistusta varten. Meininki olisi siirtää nuo kilpa-auton "B"-osat tuohon kesäpirssiin ja sitä mukaa siihen taas kunnon vedot ja hubaa koko rahalla. Tuossa on jemmattuna kardaani, vara T-10, peltisarjaa ym roinaa. Kuulostaapa bolt-on keissiltä!
Samalla työn alla on n. 10 vuotta suunnitteilla ollut toimiva rättikatto (ainakin suunnittelupöydällä). Kuvassa näkyykin vähän putkia ja virityksiä mustassa autossa. Ja jos oikein innostuu, niin siihen voisi uuden värinkin koittaa, mutta let's see. 431 jalostushommat on hyvinkin selvät ja muutoksien tulisi oleman suht' radikaalit sitten...
Uudessa 1/2010 V8-Magazinessa on muuten pari aukeamaa tarinaa tästä ratapirssistä ja hieman muistakin chevellen reuhkoista. Ei muuta kuin koivua kakluuniin ja lumet mäkeen sano! Palataan aiheeseen, kun on taas jotain tapahtunut pajan puolella.

Roadsport V8 EVO1. & 67 Street Malibu projektikuvat 2010

Sivun alkuun

KISAJUTUT

Botniaringillä 2006

Botniaring 2006 -kisakuvat ja videopätkät

Vihdoin päästiin Botniaringille suuntaamaan, sitä ennen tehtiin tosin viikon verran hommia aika vähillä unilla ja torstaiyönä Pohjanmaalla Car-Koiviston tiluksilla työkalut kilisivät aika myöhään. Mutta aamulla päästiin vihdoin radalle ja tunnelmat olivat korkealla ja lämpöiset - olihan yksi kesän helteisimmistä viikonlopuista. Ajaminen alkoi tunnustellen, mutta aika äkkiä oltiin jo rajoittimella, joka tosin oli säädetty alkuvaiheessa alakanttiin sisäänajon takia. Auto oli suht' tasapainoinen ajettava ja kulki suorilla kohtalaisesti, mutta jarruissa oli häikkää ja alustasta pyrki löystymään lähes joka ajosession jäljiltä jotain. Ja sainpa vielä vaihdelaatikonkin rikki siinä perjantaina puolenpäivän jälkeen. Ei muuta kuin takaisin Karin ja kumppanien tiluksille tutkimaan tilannetta. Oli muuten upea homma, että saimme huoltohallin käyttöömme remontoidessamme tuota keksintöä, sekä majoituksen - puhumattakaan muonituksesta! Se chilipata ym. - voi poijjaat, kyllä meidän kelpasi harrastaa! Niin, laatikosta oli sliderin hampaat sorvaantuneet päistä, joka aiheutti sen, että se jumitti rummulle. Ei muuta kuin hiontakoneet kouraan ja töihin.

Saimme auton käyntikuntoon lauantaiaamuna klo 05:n maissa ja kerkesimme nukkuakin oikein klo 06.30 asti. Ei muuta kuin kohti rata-aluetta ja katsastukseen. Se sujui asiallisen leppoisissa merkeissä ilman huomautuksia. Vapaissa harjoituksissa oli toinen ylätukivarsi irrota ja kiiruusti varikolle... Pojat saivat sen ja muut huoltotoimenpiteet valmiiksi pari minuuttia ennen aika-ajon alkua. Olipahan siklalla! Ja lämmintä piisasi kopissa - huh! Jarruongelmaan ei saatu/keretty perehtyä eikä päässyt oikein täydellä työntämään. Piti löysäillä hyvissä ajoin ennen mutkaan tuloa ja sekös harmitti. Ajaksi saatiin 1,31 ilman säätöjä ja suhtkoht vähäisellä ajotuntumalla.

Kisastartissa sain kuitattua 5-6 autoa ekaan mutkaan tultaessa ja siten eräässä vaiheessa jopa johdin v8 luokkaa - heh! No loppua kohden nopeammat tulivat ohitse, mutta kylläpä oli hauskaa päästä kääntämään vuosien rakentelun jälkeen. Helteinen sää pudotti pari kanssakilpailijaa leikistä pois ja loppujen lopuksi olin kakkosena ruutulipulla. Eli viikonloppu sujui ihan hyvissä merkeissä. Kotimatkalla olo oli univelasta johtuen hieman väsy, mutta juhlinta ekasta pokaalista piristi kyllä kummasti ja Lappeenrantaan saapuessamme noin klo 02 oli aika raju meno päällä.

Sivun alkuun

Alastaro HRF Finals 2006

Alastaro 2006 -kisakuvat

Ekan kisan jälkeen koneesta kuului pientä sivu ääntä, mutta sitä ei sitten heti avattu, kun ei kuulostanut pahalta. Mutta sitten kesälomareissujen jälkeen, kun kävimme hieman testiajolla, kalkatus paheni huomattavasti ja kas, kuinka ollakaan, taas oli kiire seuraavaan kisaan. Kone purkuun ja siellähän oli 7 kiertokangen laakeri saanut siipeensä. No, onneksi Lahden Kansityö sai kisa-aikataululla kampuran mittoihinsa ja veivi hoonattiin. Ja taas yötä myöten pajalla.

Laitteet saatiin kuitenkin kuntoon ja suurin odotuksin Alastarolle. Mutta vaihteisto-ongelma uusiutui eikä ollut aikaa remontoida sitä, joten ajot jäivät vapaisiin harjoituksiin. Harmillista, luokan autoja oli mukavasti lähtöruudukossa, mutta minkäs teet. Se siitä ja uusia kujeita kaudelle 2007.

Pedalboxissa oli selkeä vika eikä balanssi pysynyt kohdallaan. Nyt tehdään samalla lisää tilaa polkimille, jotta saa vipuvartta ja tuntumaa paremmaksi. Varavaihteisto on hankintalistalla samoin kevennys kautta linjan. Lisää tarinaa ja kuvia kauden 06-07 projektinseurannasta Rakentelut-osiossa.

Sivun alkuun

Kemora 9.-10.6.2007

Kemora 2007 -kisakuvat
Kemora 2007 -kalustokuvat eri luokista

7.6.07: Edellisenä iltana saimme joo koneen tulille, mutta koeajo typistyi auton ajamiseen kuljetuskaluston kyytiin. Pakkailu ja viime hetkien virittelyt pidättelivät meittiä itärajan tuntumassa tuonne puoleen kymmeneen. Siitä sitten yhden pysähdyksen taktiikalla Räyrinkiin, jossa majoituimme ns. maatilamajoitukseen. Olipahan rantasaunat ja todella hyvälöylyinen kiuas. Mukavaa. Perille saavuimme klo 03.00 maissa. Aamulla klo 07.00 ylös ja maittavat aamiaiset huiviin ja menoksi. Siinä sitten varikkoa pystyteltiin ja opeteltiin teltan kasaamista, joka saatiin lainaksi omalta seuralta eli Lappeenrannan Urheiluautoilijoilta, mistä suuri kiitos! Kyllä olisi ollut palanutta porukkaa ilman sitä ja satoihan se vähän ennen toista starttia. Mr. Sirenne kävi luovuttamassa varikkopilttuun Muukon FK-radalta. Tänksis.

Siihen sitten konetta lämmityskäyttämään ja öljyakkua testaamaan. Hyvin pelaa, piti vaan laittaa yksi liitin paremmin, kun tihrusi hieman. Sitten ei muuta kuin radalle rullailemaan ja tsekkailemaan. Pikkuhiljaa lisäilin haipakkaa ja koitin hakea linjoja. Pariin otteeseen kävin radalla ja totesimme, että öljynlämmöt nousevat turhan korkealle, kun antaa enemmän kuormaa tuolle malmikasalle, perhana!

Piti tulla pois radalta jäähylle ja pilttuuseen ajaessani kuulostelin, kun joku narskuttaa takana.. Huussi pukeille ja tihrustamaan, jotta mikä sitä Malibua vaivaa. Ja kauhuksemme totesimme vasemman jarrulevyn olevan halki ja aika värikäs. Tarkemmin katseltuamme huomasimme, että se oli lähes koko matkalta halki siitä viisteen kohdalta!!! Eli olisi saattanut revetä irti hetkenä minä hyvänsä... Se oli toisaalta onni, että ne lämmöt olivat hiukka kohollaan, se olisi laikka hajotessaan voinut viedä satulan mukanaan ym.

Siitä alkoi ennen näkemätön jarrulevynmetsästys, puhelimet soivat pitkin Suomenmaata eikä tuntunut löytyvän siitä suht lähimaastosta, ne ovat nuo takakiekot ne corveten 12" rieskat. Helsingistä löytyi varaosaliikkeen hyllystä uusia levyjä, kello oli 15.00 maita. Hirmu soittelu eri suuntiin, että kuka kerkeisi hakea ne sieltä klo viiteen mennessä eikä tuntunut onnistuvan, olihan pe iltapäiväruuhka tsadissa. Sitten saimme erään kuriirifirman yhteystiedot ja sinne kiireellä selvittämään asia. He selvittelivät ja sanoivat, että hyvin ehtii auto hakea ja toimittaa hki-vantaalle, josta tuli vielä kaksi konetta Kokkolaan sinä iltana. Kello oli n. 16.00 ja firma menee kiinni klo 17.15. Sinne oli ilmoitettu, että ne noudetaan ja kaverin tilille piikkiin levyt. Tyytyväisenä pystyimme hengähtämään pahalta näyttävän tilanteen jälkeen. Siinä puuhailtiin ja laskeskeltiin, että kiekot on kohta ilmojen teillä - KUNNES kello 18.15 soi puhelin ja se nimeltämainitsematon kuriirifirman henkilö ilmoitti tyynenä, ettei levyjä saatukaan koneeseen, siinä vaiheessa meikäläinen ei ollut kovin tyynenä!!!!!! Luottokortilta oli jo veloitettu haku ja lentorahti... Lisäksi maahantuojalla olisi ollut 4 kpl ko. levyjä hyllyssä, jotka olisi ollut noudettavissa klo 18.00 mennessä. Siinä tuli erinäisiä kysymyksiä ja ajatuksia mieleen.

Lappeenrannassa oli sopivat levyt, mutta kaveri, joka omisti ne, oli jo tietysti Saimaalla mökkeilemässä viikonlopun vietossa... Mutta todellista avuliaisuutta osoittaen heppu lähti mökiltä antamaan ne levyt toiselle kaverille, joka lähti yötä vasten ajamaan Lappeenrannasta Kemoralle laikat kontissa (n. 400km) per sivu. Lähetys oli puoli kahden maissa Kaustisilla, jossa pari mekaanikkoa oli ravitsemusliikkeessä ja ei muuta kuin 12" narikkaan ja maljat sille! Todella SUURKIITOKSET Äijälän Harrille, joka lähti mökiltä antamaan levyt ja sama juttu Sashalle, joka lähti yön selkään vartavasten ajamaan, vaikka hänen piti olla aamulla klo 8.00 takaisin töissä... Matkaa tuli kuitenkin se 800 km yhteensä. Ilman apuanne olisi jäänyt meiltäkin ajot ajamatta ja pisteet saamatta. Illalla soittivat Kokkolan lentokentältä ja ilmoittivat, että meille on saapunut rahtikirjojen mukaan paketti varaosia, mutta osia ei näy missään. Kummaa rahtaamista: kirjat kulkee, mutta tavara ei. Haamulevyjä sinkoili pitkin yöllistä taivasta. Noh, aamulla varikolle ja sovittelemaan. Ei ollutkaan ihan bolt on satsi, mutta pojat tekivät reippaan suorituksen ja siinä ei edes iltainen kyläkeikka pahemmin näkynyt, kun auto oli muutamaa minuuttia ennen ohjaajakokousta kunnossa!

Ei muuta kuin harjoitusajoihin ja kuulostelemaan. Pikkuhiljaa alkoi muistaa, miten rata menee ja vaikutti ihan hauskalta aina se vähä, mitä pystyi reilummin lataamaan ennen öljyjen lämpenemistä. Oisko ollut 1.33, mitä meni harjoituksissa. Aika-ajoihin piti sitten tuupata vähän reilummin ja kauhulla tihrustaa, kuinka metric autometer nousi kohti 115 Celsiusta eikä siinä muu auttanut kuin löysätä. Aika tippui 1.29 paikkeille. Siinä vaiheessa oli jo aika monta kisakumppania rikkonut autonsa eli ei tarvinnut vetää riskillä. Liiteri menee aika tasaseen: ei sladaa, ei pahemmin puske. Pirullista, kun tuo lauhdutin oli alamittainen, niin ei päässyt enempää harjoittelemaan tuota reippaampaa ajotyyliä, mutta ehjäksipähän jäi sunnuntaita varten.

Aamun varm'upissa ajoin pari lenkkiä ja sillä selvä. Ekaan kisalähtöön otin starttiharjoitusta ja onnistuinkin kohtalaisesti. Sain kuitattua useampia edestälähtijöitä. Olipa mukava paahtaa kurviin side by side. Mutta tallimääräyksen mukaan piti pitää lämpö alle 110 asteessa ja sitenhän se meni cruisinghommiksi. Toiseen starttiin meinasin ottaa vielä tarkemman lähdön ja niinhän siinä kävi, että en tajunnut, että kykän keskipako tiukkaa levyä kiinni, jos liiaksi vetää siklalle. Huussi pääsi liikahtamaan sen 5-10 cm ja kun painoin jarrulla seis, niin silloinhan se punainen valo sammui ja startti oli pilalla - saakeli mitä pölöjä! No siitähän tuli stop and go ja siitä musta lippu nrolle 431 jne... No, eipä tuo nyt haitannut niin paljon, kuin jos olisi sattunut esim. seuraavaan kisaan, jolloin toivottavasti pääsemme jo kilvanajohommiin. Tietty se vähän korpesi, kun ei tullut toista leimaa korttiin ja pisteitäkin olisi ollut aika helposti jaossa. Mutta ei varmasti satu vastaisuudessa... mitä hä!!

Viikonloppu oli mieleenpainuva kokemus koko porukalle ja saimme tärkeää tietoa seuraavaan kisaan, joka ajetaan 14.-15.7. Jurvan Botniaringillä. Kiitän vielä kaikkia tiimin jäseniä sekä kilpakumppaneita varikolla, jotka koittivat jeesata levyhommassa. Ja nyt on tietysti heti pari lisäparannustakin suunnitteilla ringille, mutta kunhan nyt tehdään nuo pahimmat lastentaudit ensi alkuun. Katsotaan, kuinka toteutus toimii... heh heh. Ohessa parit fotot komealta Kemoran rata-alueelta.

Sivun alkuun

Botniaring 14.-15.7.2007

Botniaring-kuvat 2007 + videopätkät

12.7.07: Kytkintä säädellessä menikin torstaipäivä ja oli meininki, notta olisimme päässeet ajoissa reissuun, kas kun matkaa on se lähes 500km. Eikä sitä saatu kunnolla irrottamaan ja taisi olla kello yli kahdeksan, kun Mercedes suuntasi tien päälle. Soittelin jo valmiiksi isännälle eli Koiviston Karille, että olisiko hänellä jotain isompaa pääsylinteriä tiedossa siellä. Heillä kun on niitä autoja ja osia aikas reilusti siellä Car-Koivistolla - sekä uutta että käytettyä osaa. Mutta ei heti löytynyt heittämällä sopivaa. Perille saavuimme vasta kolmen jälkeen ja kun kuuluisa horonkylän kukko kiekaisi, niin ei muuta kuin orkesteri ylös ja remontin tekoon.
Siinä sitten normaalien valmisteluhommien lomassa ynnäiltiin kytkinsylinteriä ja soiteltiin Teuvalle eri henkilöille ja paikallisesta autotarvikeliikkeestä löytyi uusi n. 22 mm halkasijan omaava erillisellä säiliöllä oleva murikka. Kiinnikkeet piti muuttaa ja putken lähtö ei ollut samalla kierteellä. Mukana seurannut nippa todettiin vääränlaiseksi ja taas sai Dodge ram turbolle kierroksia. Asian kiireellisyyteen ja aikatauluun itsekullekin asetti jonkinverran haastetta vielä se, että K. Koivisto on paikallisen harrastekerhon pääjehu ja tietysti osui samalle viikonlopulle heidän kerhonsa kiihdytyspäivä, joka järjestettiin siinä Kauhajoen lentokentällä. Tässä vaiheessa jo totean, että ilman Koiviston porukan pyyteetöntä jeesiä olisi meiltä jäänyt ajot aika huonolle hapelle eli homma olisi mennyt poskelleen. Suuret kiitokset! Niin, eli sitä nippaa ei sitten löytynyt ja huomasin, notta se on sama kuin siinä työsylinterissä, joka on muuten Ladasta. Ja kierre on M12 -1.25 nousulla. Ja sekin on tehty pultista poraamalla ja sorvaamalla. Ei muuta kuin takaisin kirkolle ja onneksi samasta autotarvikeliikkeestä löytyi kyseisiä pultteja. Seuraava probleemi oli sorvin ja sorvarin löytäminen, kas kun se on oltava keskellä se jarruputken reikä, jos meinaa että se pitää ja toimii. Siinä taas toista tuntia lennettiin ja soiteltiin ja alkoi jo huolestuttaa, kun kello kävi jo pitkällä iltapäivän puolella ja testaamaan olisi päästävä. Tuuri oli jälleen mukana ja siinä aivan lähimaastossa oli metallipaja, jossa oli vielä yksi ässä, joka pisti sorvin pyörimään. Kello oli jo virka-ajan ylittänyt. Kiinnikkeitä ja sovituslaippoja ym. tekemään ja vauhdilla... Nestesäiliön ym. rakentelussa käytimme suht' vapaata luovuutta ja sinne tuli jopa pölynimurin putkesta kalikkaa ym.
Auto oli käyntikunnossa kuuden jälkeen ja nyt siinä on ensikertaa kunnolla irrottava kytkin - jees!! Liiteri vauhdilla kyytiin ja kohti Jurvaa. olimme kahdeksan maissa rata-alueella ja yhdeksään oli aikaa testata. Lämmityskäytöt ja viivana radalle. Pari kierrosta lämmiteltyäni lisäsin haipakkaa ja niin se alkoi Super T-10 korahtelemaan ja kytkimeen tuli löysää... Takaisin varikolle ja luulenpa, että siinä tehtiin ennätys kardaanitunnelin irroituksessa ja käpälän säädössä. Ei mennyt montaa minuuttia nimittäin, kun pojat veivasivat välyksen kohdilleen. Onneksi sen löystymisen aiheutti käpälän tapin löystyminen, joka lisäsi välystä. Ja jo taasen meni pykälää päälle ja kerkesin muutamia lenkkejä veivata ja fundeerata linjoja ja jarrutuspaikkoja. On se vaan luksusta, kun on jarrut ja irroittava kytkin tollasessa lossissa - asioita, joita ei viime vuonna juurikaan ollut!! Kello tuli yhdeksän ja rata suljettiin. Me laitoimme malibun lavalle ja suuntasimme takaisin huoltohalliin Horonkylälle. Siinä se meni remontoidessa aamuyölle, mutta saatiinpahan pahimmat remontit tehtyä. Nyt jopa päästiin mittaamaan aurauskulmatkin ekaa kertaa, siellä olikin ollut n. 15 mm aurausta!! No huh-huh. Maate klo 02 pintaan.

13.7.07: Aamu valkeni poutaisena ja kello 06.30 ylös. Kamat kyytiin ja ringille. Ohjaajakokouksessa ilmoitettiin, että NEZ.kisan muutosten takia aikataulu antaakin mahdollisuuden ajaa A ja V8 ensimmäisen kilpailun jo lauantaina. No, mikäs siinä.
Vapaiden harjoitusten jälkeen tarkasteltiin laitetta ja onneksi Mr. Pykäläinen huomasi, että oikeanpuoleinen pakotorvi heilui miten sattuu. Ajattelin heti, että laippa on löystynyt, mutta kurkistus tuon vanhan taksin alle sai naamarin vakavaksi - sieltä oli kollektorin jälkeen hormi n. 10 cm matkalta aivan riekaleina!! Ja aikaa aika-ajoihin tunti... Auton alla alkoi aika melske ja torvea värkättiin lemmareilla ja popniiteillä ihan tosissaan.. Pantaa varmistukseksi ja tukeva tuli. Ihmettelinkin siinä lämmityskäytössä, että kuinka se noin terävällä soundilla käydä räpisi.
Radalle ehdittiin ihan ajoissa. Siinä sitten lämmittelin pari lenkkiä renkaita ja tsekkailin linjoja. Niin, oli muuten helpotus, kun vapaissa harjoituksissa pääsin alle 1.30, joka oli asetettu vähimmäisvaatimukseksi. Hieman jopa yllätyin, kun taisi mennä het aamutuimaan tuonne 1.28 ja rapiat. Viime vuonna aika-ajon paras kierros oli 1.31. Ja siitä on eräissä piireissä länkytetty suureen ääneen, jotta on se kumma, kun ei tuon kovempaa mene... Sitähän minäkin ihmettelin, kun ilman sanottavampia jarruja ja takkuavalla vaihteistolla ei pääse muiden vauhtiin, kun olimme ekaa kertaa silloin radalla kyseisellä laitteella... No joo... Asiaan, asiaan. Aika-ajoissa alkoi päästä jyvälle pikkuhiljaa, kuinka tuollaista lähes vakioalustan omaavaa liiteriä on veivattava eli tuon lievän aliohjautumisen saa kompensoitua sopivalla kaasunkäytöllä, jolloin puotellaan leppoisassa pikku luistossa. Pari lenkkiä pääsin tuuppaamaan sen minkä uskalsi ja taisi se hiekan puolella hieman jossain kohtaa käydä. Mutta kun sieltä pää märkänä korvat kuumottaen ajon jälkeen marssin tulostaululle, oli yllätys jonkinmoinen, kun taulu näytti, että olin kasien paalupaikkaan oikeuttavan ajan hämmentänyt!!! 1.26.076 on viisi sekuntia parempi aika kuin viimevuotinen! Naama oli kyllä kuin se kuuluisa Hangonleivonnainen, kun marssin takaisin tiimin pilttuuseen. Toiseksi jyristeli mr. Keränen 1.26.429 ja aivan kannassa oli mr. Juvonen komealla Porschellaan. Hundkarusell, sentään. =) No, siitä sitten venttiilien säätöön ja kaasaria säätelemään.
Kisaraportointia tuloillaan, sekä kuvia ja videota tiukoista ohituksista ym. heh heh.. moment.

14.7.07 race 1: Siinä oli sitten aikaa käydä läpi juttuja ja fundeerata tulevaa kilpastarttia. Tallimääräys kuului, että jos öljynlämmöt alkavat mennä päälle 110C, on alettava miettiä, ajaako riskillä Loctite One:n mahdollisesti hautaan vai keventääkö hieman ja päästelee maaliin. Vielä puuttuu nääs jokunen leima debytanttikortista. No, päätimme katsoa sitten tilanteen mukaan. Ei muuta kuin tirehtöörinpuku päälle ja kajuuttaan. Sitten sumppumiehelle merkkiä, että hana auki ja bensat sekä tulet perään. Se on tuo öljyakun hana vielä ilman vaijeria sisälle, joten siinä pitää olla mekatsu kääntämässä, kun startataan. Varman päälle sano... Lämmittelykierrokselle ja sitten lähtöruutuihin, jonka jälkeen vielä toinen lämppäri pacecarin perässä, aika kruisailua. Noh, onpahan sitten ainakin selvä, mihin ruutuun käy. Sitten tulikin jo 5 sekunnin taulu ja valoa kyttäämään. Oli ilmeisesti se kemoran punavalo hieman takaraivossa, kun lähtö oli sen verran varman päälle, että tuli katsottua, milloin muut autot liikahtivat ja sitten liikkeelle. Ja niinhän se Kartsa sieltä puski ohi, kun käänsimme ekaan kurviin. Siitä se sitten lähti etenemään ja pääsuoran jälkeisessä kurvissa olikin sitten ohjelmaa, kun Nissan ja Volvo ja joku muu hiekottivat rataa oikein huolella - kunnon vääntöä! Onneksi sain väistettyä uhkaavan tilanteen ja kyllä oli maa-ainesta ilmassa: kiveä ja soraa tuli joka kulmalle. Siitä selvittyä alkoi tahkoaminen ja kierroksen lopulla oli jo renkaat sopivassa lämmössä, eikä tuon keltaisen urheiluauton diffuuserit ja takasiipi päässeet kovinkaan pahasti karkuun. Mutta öljynlämpö alkoi nousta huolestuttavasti ja lopullinen niitti ja karmiva takaisku tuli, kun ohjaus muuttui kierros kierrokselta pahemmin väljäksi ja hetken jo mietin keskeyttämistä. Mielessä kävi, että jos sieltä joku irtoaa kokonaan, se on tuo keksintö lepikossa ja pitkällä. Eli se lupaavasti alkanut kilpailuntynkä tyrehtyi siihen. Todella harmillista. Varikolla totesimme välystä olevan aika reilusti ja kyllä se ajaminen oli kieltämättä jo hieman hirvittävän tuntuista. No, ilmeisesti siitä leima tuli korttiin, jos ei muuta hyvää ollutkaan. Tiluksille mennessä kävimme horon-nuorisoseuran terassilla hörppäämässä virvoitusjuomat. Siellähän olikin kovat kinkerit - isäntää ja emäntää sekä nuorisoa juhlatuulella ja karaoke raikui suuresta intiaanikodasta pihalla!!
Ei muuta kuin kyselyä taasen, jotta olisiko kellä Volvon 200 sarjan hammastankoa. Ja kuinka ollakaan, Koivisto K. sai sellaisen järkättyä sinne varalle, jos olisi vaihtoon mennyt. Huoltohallissa nostimme liiterin nosturilla korkeuksiin ja totesimme, että se oli oikea pyöränlaakeri, joka oli löystynyt. Se oli helppo korjaus. Siinä pähkäiltiin öljynlämpöongelmaa ja jopa varmistimme anturin kunnon lämpötesteillä. Apuna meillä oli kaksi erittäin innokasta mekaanikkoa talon puolesta. Reippaita ja vilkkaita poikia! Ja huilaamaan puolenyön jälkeen.

15.7.07 race 2: Aamulla ripotteli vettä ja nousimme kuudelta pakkaamaan laitteet kyytiin ja maukkaan aamupalan jälkeen takaisin sorvin ääreen. Varikko kuntoon ja warm uppiin. Auto toimi hienosti ja taas löytyi uusia linjoja ja nopeuksia radalle. Radan pinta oli tuolloin vähän kostea, ei siis vähääkään märkä. Ajoin muutaman kierroksen ja varikolle. Rengaspaineita mittailtiin ja niin päin pois. Sitten siinä olikin aikaa reilu neljätuntinen seuraavaan starttiin. Siinä ehti miettiä ja puntaroida juttuja. Sateen uhka muuttui pikkuhiljaa sateeksi ja joitain lähtöjä muutettiin jo lyhyempään muotoon sateen vuoksi. Sittenhän se sateli välillä enempi ja välillä vähempi pitkin päivää.
Toiseen starttiin jouduin sitten lähtemään edellisen lähdön kisajärjestyksen mukaan eli aika takaa. Lähdössä ei ollut vieläkään kehumista enkä aivan päässyt camaron ohi ekaan kurviin tullessamme - rinnalla kyllä kävin. Siitä alkoikin muutaman auton keskinäinen kilvanajo, jota kesti meidän osaltamme ekaa kertaa maaliin saakka. Sadekeli piti öljynlämmöt juuri kurissa eikä liukas rata rasittanut koneistoa. Joitain kierroksia meni harjoitellessa sadekelinajoa, mutta sitten alkoi jo hiffata, minkä verran voi syöttää ja milloin. On se aikamoista taiteilua. Harmillista, kun ei saanut kunnon starttia ja jäimme siihen ryppääseen taistelemaan. Siellä tuli ohitettua parissa kohtaa aika pienillä toleransseilla, mutta sehän riittää, kun ei tule kontakteja. Yleisökin tykkää. Siinä joutui pari kertaa per kierros jarruttelemaan paikoissa, joissa ei aikaisemmin tarvinnut jarrulla käydä, kun oli tilaa edessä. Ja sinne se Kaabriel paineli puhdas rata edessään kierros kierrokselta karkuun. Mutta olipahan pirun hauskaa meillä siinä kun camaron ja opel monzan kanssa väännettiin!! Pari kertaa kävin kokeilemassa, millainen pito on hiekan puolella ja voin sanoa, että heikkenee huomattavasti =). Kyllä siinä käytettiin koko rata hyödyksi, kun mentiin. Viimeisellä kierroksella yritin vielä hieman riskillä iskeä, mutta maalilinjalla eroa oli 1.5 s toiseen sijaan. Tullessamme parc fermeen toimitsijat oikein taputtivat meille vänkääjille - heh. Autosta ulos vääntäydyttyä marssin suoraan kilpakumppanien juttusille ja paiskasimme kunnolla kättä päälle!! Tällaistahan sen olla pitää. Jälkeenpäin tajusin, että se isompi kykän pääsylinteri muutti kytkimen toimintaa niin paljon nopeammaksi, että lähtökierrokset olivat liian alhaiset, josta johtui koneen ökähtäminen, lähes sammuminen viivalle. No, harjoitusta ja kierroksia, kyllä se vielä lähtee.
Kun saamme tuohon lievään aliohjautuvuuteen lääkkeet sekä muutaman systeemin pelaamaan, niin eiköhän se siitä. Tarkistukset ym. täytyy tehdä mitä ilmeisemmin taasen, onhan se Ahveniston kisa 18.-19.8.07 40v. juhlakilpailu.
Jees, pytty kyytiin ja tavaroita hakemaan. Ja odottihan meitä vielä se viikonlopun huipennus eli talon emännän chilipata!! Sitä joutui taas koko vuoden odottelemaan, mutta kyllä se vaan on niiiin maukasta - huh! Siinä sitten jutusteltiin ja käytiin viikonlopun tapahtumia läpi ja kahvit juotuamme oli aika lähteä kohti Itä-Suomea. Eihän siinä muu auttanut kuin nostaa kytkintä ja painua maantielle. Kiitän vielä koko Koiviston tilan väkeä huippumajoituksesta ja ylläpidosta. Siellä on kyllä loistava meininki ja ote hommaan kuin hommaan! Samoin kuin Kari P. ja Lasse - olette huipputiimiläisiä! Olimme aamuyöstä 03.30 Lappeenrannassa ja kello soi 05.15 ja oli aika rimpuilla ylös ja töihin... Show must go on. Kuvia laitetaan, kunhan ehditään.

Sivun alkuun

Ahvenisto Historic Grand Race 18.-19.8.2007

Ahvenisto 2007 -kisakuvat ja incar-kuvalinkit

17.-18.8.07: Lähdimme aamutuimaan kohti Hämeenlinnaa ja perillä olimme jo ennen puoltapäivää. Olihan se aika mielenkiintoisen näköinen paikka, kun ensimmäistä kertaa marssi varikkotunnelin läpi rata-alueelle. Näki konkreettisesti ne korkeuserot, mistä on kuullut puhuttavan. Varikko pystyyn ja normivalmistelut. Kävin putkikamelilla ajamassa radan läpi ja on se varikkosuoran jälkeinen kurvi/mäki sen verran jyrkkää nousua, että ei tuolla Nopsa-kombilla ollut puhettakaan päästä ajamalla ylös - meni kävelyhommiksi. Kyllä veti hieman mietteliääksi, kun pääsin mäen päälle ja katselin alaspäin putoavaa rataa ja suolenkiksi kutsuttavaa mutkakavalkaadia... Perjantaina oli harjoitusmahdollisuus klo 16.00-18.00 ja pääsin pariin otteeseen kurvailemaan. Oli kyllä huiman tuntuista, kun ekaa kertaa oli siellä ajelemassa! Puskemista oli havaittavissa ja lisäsimme camperia ja sen sellaista lauantain harjoituksiin. Kovasti luisti liiteri alkuunsa, johtui varmasti linjojen ja jarrupaikkojen hakemisesta. Intoakin taisi olla hiukka liikaa.
Lauantain reeneissä oli puskeminen hävinnyt lähes olemattomiin ja illan mittaan tehtyä säätöä ja rälläköintiä pidettiin hyvinkin onnistuneena toimenpiteenä. Aamun ekat ajot menivät vielä tuntumaa hakiessa ja aika jäi heikoksi. Aika-ajoissa alkoi edes vähän uskaltaa lisätä vauhtia, mutta vielä se jäi harmittavasti päälle 1.40. Taisi olla 1.41 ja rapiat. Mutta joutui ajamaan varman päälle, kas kun tuolla ajaa tuollaisen lasikuitukeulaisen keksinnön ulos, niin kaiteet kutsuvat ja sen jälkeen lasikuituhommat, eli laite tuli pitämän radalla.

19.8.07: Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja lämpöisenä. Kuuleman mukaan sinne takamutkiin oli joku taas kylvänyt öljyä oikein huolella, mikä ei ainakaan helpottanut ajoa niissä kiemuroissa. Sitten siinä vielä rasvasivatten sen pääsuoralle tulevan mutkan hyvän matkaa ja sitä piti varoa myöskin.
Ekaan starttiin sain kohtuullisen lähdön ja ekan kierroksen ruuhka-ajelun jälkeen meno tasaantui ja sain pidettyä paikan suht' hyvin, kunnes ohjauksessa tuntui omituista muljuamista. Se paheni hieman ja siihen se reipas ajo sitten ryytyi - kyllä harmitti! Maaliin sain ajettua ja ehjin nahoin kuitenkin. Alkoi vimmattu tutkailu varikolla, mikä sen muljuamisen aiheuttaisi, eikä löytynyt selvää syytä. Hitsasimme hieman lisätukea hammastangon kiinnitykseen ym. Suuri kiitos sille Locost-teamille, jolta saimme hitsauskonetta lainaksi!
Toiseen lähtöön panostin starttiin oikein huolella ja se onnistuikin hyvin. Sain kuitattua niin mr Valtarin mustanpuhuvan Malibun kuin Keräsen Camaron, sekä muutaman muunkin. Tunnelma oli korkealla ja aika sähköinen ekaan kurviin tultaessa, jossa tilaa oli aika niukalti! Laskimme varikonportin ohi urku auki ja mäkeen kääntäessäni kerkesin juuri huomata lippumerkin ja seuraava näkymä olikin armoton pölypilvi, irtorenkaita ja yht'äkkiä edessä oli kilpuri kumipuoli ylöspäin!! Sain juuri ja juuri lukkojarrutuksen jälkeen väistettyä sen suman - kyllä hieman säväytti! Siellä oli Liukkosen Camaro rengasvallia kohti ja niinpäinpois. Kilpailu keskeytettiin punaisin lipuin ja oli kuulemma aika karmeaa katseltavaa, kun autot painoivat pölypilveen ja perään ampaisi ambulanssia ja paloautoa. Seurasi täysi hiljaisuus ja yksinäinen rengas pyöri mäkeä alas... Oli kuulemma hieman turhan jännää katseltavaa ekakertalaisille. Rinteessä ekoja kisoja oli seuraamassa sukulaisia ja hämmästyttävän hyvät hermot omaava tyttöystävä... Oli kuulemma hiukka pitkäntuntuinen aika, ennenkuin näki, mitkä autot tulivat lenkiltä uusintalähtöön ja mitkä jäivät sinne.
Uusintastarttiin menimme luonnollisesti samoihin ruutuihin, joissa oltiin aiemminkin. Sain hyvän lähdön kuten ekassakin, mutta nyt tie meni umpeen juuri, kun olin painamassa ohi ja oli löysättävä, ettei osuisi. Taas mentiin hyvää vauhtia siinä porukassa ja ihmeekseni totesin, että sain aina suolenkillä heppuja kiinni, mutta näin vähäisellä ajokokemuksella ei vielä hanskat riitä vetää, minkä auto antaisi suoremmilla osuuksilla ja nopeammissa mutkissa. Harjoitusta sai kuitenkin jo hieman. Molempien lähtöjen voittoon ajoi Liukkonen J. ja kakkoseksi todella hyvään vauhtiin päässyt Nikkasen Jari keltaisella Camarollaan. Kolmannet sijat nappasivat ensin Keränen ja toisessa startissa Valtari, joka näin pääsi murtamaan camaroiden "ylivoimaa" 413 malibulla... heh! Hieman yksitotinen merkkikirjo oli apparan v8-luokassa... Missä luuraavat direct connectionit, siniset ovaalit ym?? Tuohan on kohta kuin camaro-malibu cup!
Oli loistava viikonloppu ja hieno tunnelma! Harmi vaan, kun tuloksellisesti olisi ollut siinä toisessa startissa saumaa parempaankin kenties. Kiitos järjestäjille, tuomareille, lippuhenkilöille ym...
Jees, hammastanko menee vaihtoon tai huoltoon ja perästäkin kuuluu jotain kummaa... Se niistä vapaa-ajan ongelmista. Joitain kuvia laitetaan ja nyt oli in-car kamera kerrankin oikeaan aikaan paikallaan, jossa nähdään se dramaattinen toinen startti ohituksineen ja väistelyineen. Katsotaan, kunhan saadaan matskut ojennukseen. Mukana oli nyt jeesaamassa lisäksi Melasen Zuke sekä Jouko Laitinen, joka tarkasteli mielenkiinnolla jälkikasvunsa touhuamista kisaviikonloppuna. Jep, koitetaan Alastarolle paremmin eväin kuin vuosi sitten. Ollaan kuulolla...

Sivun alkuun

Alastaro Finals 8.9.2007

Alastaro Finals 2007 -kisakuvat

9.9.07: Vapaaharjoitus – kierroksella kolme. Ei kommentoitavaa - katso kuvat.

14.9.07: Kausi paketissa! Tulossa yhteenvetoa sekä analyysi debyyttikaudesta. Monenlaista tapahtumaa ja mieleenpainuvia hetkiä harrasteen parissa riitti =) Pistetilanteen päivityksiä odotellessa – ollaan kuulolla!!

Sivun alkuun

Botniaring 31.5.-1.6.2008

Viikolla alkoi jo mennä urakointihommiksi tuolla tallin puolella. Kumma, miten ne eri osa-alueiden ongelmat poikivat ikään kuin ketjureaktiomaisen ongelmapesäkkeen. Kieltämättä joitain juttuja olisi voinut tehdä aiemminkin. Uutta konetta tehtiin tiistai-ilta/yöhön asti ja siinä vaiheessa oli todettava, että ei auta, se on viime kauden motti pultattava nokalle. Välillä tuntuu, että nuo väärillä mitoilla olevat osat jo hieman vainoavat meittiä... Viimeksi oli perän laakerikaulat ja nyt oli ratasjakopään vuoro olla liian tiukalla rympillä. Siihen vielä venttiilijousihässäkkää ym. niin johan se olikin siinä. No, vanha motti saatiin paikalleen ja wilwoodin jarruja ähryttiin myös aika pitkään paikalleen. Fedorolta saatiin viime tipassa veikeämmät palat eteen ja laite lähti tulille tiistaiyönä klo 02 aikaan ja klo 05 töihin. Keskiviikkoyönä päästiin ekalle koeajolle taas klo 02 maissa ja duuniin jo aika virkeänä taasen klo 05.30. Torstaina niputeltiin releitä kiinni ja käytiin alkuillasta testilenkillä ja totesimme, että ei muuta kuin Pohojanmaalle. Kello kerkesi 21.30:een ja perillä Car Koivistolla klo 05.00 perjantaina aamuyöstä...

Pe 30.5.08:
Klo 08.00 ylös ja vehkeet radalle. Olipahan mukava todeta, että jarrut sai pienen sisäänajon ja testailun jälkeen jopa lukkoon!! Eka vapaa harjoitus meni kuulostellessa jne. Toiseen settiin vedin hiukka reilummin ja kierrosten edetessä alkoi vaihteisto takkuamaan ja lopulta ei kolmonen enää mennyt päälle! Kyllä alkoi kyrsiä. Sehän on nyt tuo Super T-10 siinä paikallaan ja se jos mikä on hankala purkaa ja niputella, varsinkin kun ei ole about 10 vuoteen sellaisen kanssa pelannut. Eikä ollut aivan varma, mikä siellä on rikki, epäilys oli kyllä vahva. Ei muuta kuin laite lavalle ja Teuvan suuntaan remonteeraamaan. Allekirjoittaneeseen iski joku tehoflunssa siinä päivän mittaan ja illalla oli lämmöt aika korkialla ja aivastelua ja niistämistä kuului aamuyölle hyvin pitkälti. Vaihteiston kimpussa oli kuin ilmetty burmansimpanssi kaikkine nenätuppoineen (kummeli) heh... Taisipa kerran käväistä jopa mielessä, että noinkohan on homma kondiksessa lauantaiaamuna. Noh, askissa oli hammaslääkärin hommia ja olipa lopulta hyvä, että jouduttiin purkamaan, siellä oli kytkinakselin ja pääakselin välinen 1,25 mm shimmirikka saanut lämpöä ja reilusti poikki! Se olisi hyvinkin pian aiheuttanut kunnon täystuhon!! Lasse duunasi kovametallireikäporaterästä laikalla ja supportilla sopivan shimmin. Aikaa se otti, mutta minkäs teit. Takajarrun kiinnikelaippaa piti myöskin ojentaa ym. Kun siinä klo 04 maissa oli loota paikallaan, oli olo aika kummallinen, suorastaan epätodellinen. Johtuisikohan noista 2-3 tunnin yöunista, joita oli tullut harrastettua jo useita? Oli humoristinen huulenheitto aika vähissä siinä vaiheessa.

La 31.5.08:
Noh, klo 07.00 ylös ja radalle katsastukseen sekä ohjaajakokoukseen, jonne ehdittiin 15 min toleranssilla - ihme touhua miten tarkalle taas pääsikin. Askiin laitettiin nyt ihan normiöljyä eli halpaa GL-mallia, joka osoittautui paljon veikeämmäksi kuin tuo ralliöljy. Ajot meni kuulostellessa ja aika oli vaatimaton eli 1.27 ja jotain. Aika-ajossa päästelin jonkin aikaa ja ajelin uusia jarruja sisään. Parc fermessä valkeni koko karmeus: meitillä oli ainoa auto, jossa EI OLLUT noita ADVAN 048 slicksejä... Omat renkaat piti tuleman ekaan kisaan, mutta konttiliikenne rapakon takana oli jumittunut juuri sopivasti ja rentsut oli kontissa. Eli olisi käytävä taistoon noilla 3 vuotta vanhoilla kumholaisilla... Ei oikein hymy irronnut, kun kuulostelin heppujen aikaparannuksia viimevuotiseen, siellä oli järestään 2.5:stä yli 3 sekunnin parannuksia kautta linjan - huh! Komeaa menoa se kyllä on katsella, kun pito näyttäisi olevan aivan eri luokkaa tuolla uudella renkaalla. Mielestäni hyvä sääntömuutos kaikkiaan. Noh, pääasia oli, että oltiin kuitenkin radalla. Illalla vietiin auto vielä tarkastukseen huoltohalliin Koivistolle ja kytkimen käpälän säätö liimattiin mig-liimalla, kun se oli taas hiukka muuttunut. Ja niinhän se oli taas kerran, että ilman huippuhuoltohalli ym. laitevalikoimaa olisi ollut aika mahdoton saada vehkeitä nippuun. Kiitämme majoituksesta ja tiloista jo tässä kohtaa Car Koivistoa. Nyt pääsimme ekaa kertaa keskiviikon jälkeen nukkumaan jo puolen yön jälkeen!! Wau!

Su 1.6.08:
Kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja lämmin oli heti aamutuimaan. Nyt oli jonkin asteisia vaikeuksia saada ukot ylös, itseni mukaan lukien. Univelka painoi päälle koko orkesterilla, mutta varikolla oltiin jo ihan pirteänä. Warm upissa jo huomasi, että aski on ihan kuin eri loota, ja niin monet kerrat, kun on sen kanssa ährytty. No hyvä, että edes nyt pelittää. Meillä oli varikkoteltta mukana, mutta lähtöhötäkässä jäi putket Lpr:ään ja olimme paahteessa ilman suojaa. Nikkasen Jari ihmetteli, että jopas on karjalan miehillä niskat punaiset kuin etelän pojilla. Kuultuaan tilanteen tarjosi avuliaasti "tallipaikkaa" heidän pilttuustaan. Kas kun Kivikosken Eerolta oli Malibu sen verran rikkoontunut, että siinä oli tilaa. Tilannehan oli taas bueno - saimme katon päämme päälle ja taas oli salonmiesten pilttuussa malibu - heh...
Ekaan starttiin sain kohtalaisen lähdön ja pääsin hyökkäämään Pekan corveten ohi. Kävinpä morjestamassa myös Jarin camaron kulmilla, mutta liian täyttä olisi tullut ekaan kurviin, joten piti hieman löysätä. Siitähän alkoikin kunnon kilvanajo Pekan Veten kanssa!! Mutkissa kaveri sai kiinni ja suorilla löytyi taas sen verran paukkua tuosta meitin lossista, että pääsi karkuun. Siinä mentiin kyllä todella pienillä eroilla koko ajan ja kyllä on ero noissa advanin slickseissä ja meitin katupyörissä, niin tuli liki aina tuo kevyemmän 1150kg luokan vette mutkissa. Itse jouduin jarruttamaan mahd. myöhään ja kerranhan se sitten meni pitkäksi, mutta pysyi onneksi juuri ja juuri radalla. Pekka pääsi rinnalle ja hieman jo ohikin, mutta suoranpätkä teki tehtävänsä ja olin ekana seuraavassa kurvissa. Pirun hauskaa noin kuivalla kun päästiin kilvoittelemaan! Sama peli jatkui läpi kisan ja maalissa oli pää märkänä ja leukaperät kipeänä, eli sitä paineltiin hammasta purren. Parc fermessä lyötiin kättä ja naureskeltiin, kuinka hauskaa hommaa oli. Paras lenkki oli 1.25.7, joka on parempi kuin viime vuoden aika-ajotulos, eli ihan ok. Kärkipäässä menevät 1.21-1.22 kasiluokassa eli jos tuo kilparengas antaa niin paljon lisäkyytiä kuin puhuvat, niin odotukset ovat korkealla, kun niillä päästään ajamaan. Alustan säätöihin ei taaskaan päästy kunnolla puuttumaan, kun oli tuon muun tekniikan kanssa sen verran puuhaa, että yleensä päästiin radalle. Sinne on muutamia parannuksia suunnitteilla ja vinkkiäkin saatiin alan miehiltä. Toka startissa samankaltainen meno jatkui ja sain hiukka eroa takana tulevaan. Loppuvaiheilla alkoi kuulua vasuriin käännettäessä rouskutusta takaa, eli siellä on nyt joku laakerihomma tms. tiedossa.
Kokonaisuudessaan (remonttien määrä huomioon ottaen) kaksi 3. sijaa ja arvokkaita pisteitä kerättyämme kauden avaus oli oikein antoisa ja hauska tapahtuma. Lauantaina tuli kannustus/apujoukkoihin kavereita eli Jallu, Ryösön Mika sekä Kuukan Sami, joka on ollut myös tallilla jelppailemassa. Kiitämme kaikkia mukana olleita sekä jälleen kerran Koiviston porukkaa ylenpalttisen hienosta majoituksesta ym!! Lappeenrannassa olimme maanantaina aamuyöstä suunnilleen samoihin aikoihin kuin perjantaiaamuna Pohjanmaalla eli tuossa neljän pintaan. Ei muuta kuin laitteita kappaleiksi ja uutta potkua tulevaan!

Botniaring 2008 -kisakuvat + videoklippi

Sivun alkuun

Kemora 12.-13.7.2008

To 10.7.08:
Alustan korkeus saatiin säädettyä tosiaan kohdilleen ja päästiin pakkaamaan kamoja kyytiin kerrankin ajoissa. Camper-muutoksen jälkeen piti säätää auraukset, jotka laitettiin työlistalle kärkeen, kun saavuttaisiin kilpapaikalle. Olimme perillä Räyringissä jo n. 01.30 ja majoituimme vanhaan meijeriin, joka on ihan asiallinen mesta rantasaunoineen kaikkineen. Aamiaiset on aivan huippuluokkaa ja kisapaikalle ei ole kuin about 10 km.

Pe 11.7.08:
Aamulla ajoissa varikkoa värkkäämään ja aurauksia säätämään. Pientä pähkäilyä ja ehkä hiukka tiedustelua rengaspaineiden tiimoilta, on se kuitenkin aivan eri rengas tuo advan, jäykempi runko, matalampi profiili jne. Ekalle testiajolle pääsin hyvissä ajoin ja kyllä tuo renkaan pito on aivan eri luokkaa! Naama vehnäsellä lisäilin haipakkaa ja ynnäilin jarrupaikkoja ym. Hieman pölläytteli sinistä jarrutuksissa, mutta hyvin pelasi muuten. Varikolle mittaamaan paineita ja tiukkailemaan pultteja ym. Toiseen settiin lisäsin hanaa ja maisema vaihtui jo ihan mukavasti, mutta savutus lisääntyi jo huolestuttavaksi ja varikolle mennessä auton takana leijui jo aikamoinen usva... Mieleen hiipi jo epäilys koneen kunnosta ja varsinkin, kun tuolla pääsuoralla rundari osoitti hyvinkin 6800-7000 lukemia ja takasuoralla lähes samoin. Eli pelko liian lyhyestä välityksestä oli aiheeton. Itse asiassa voi puhua melkein optimaalisesta välityksestä ko. radalle, kun vaihtovalo paloi taulussa jonkun aikaa ennen jarrutuksen alkua pääsuoralla. Kieltämättä se kuulostaa aika hauskalle, kun pata soi lähes rajoittimella.
Savutusongelma paheni huomattavasti ja varikko kutsui taasen. Lasse kellotti käsivaralla tuolta komeasta 3000 hengen katetusta katsomosta kierrosaikoja ja 1.26 ja 1.25 haarukkaan meni pikkuhiljaa ja sehän antoi intoa tiukata lisää, kun viime vuonna taisi olla paras kierros 1.29 ja osia. Varikolla ihmeteltiin, että mikä se aiheuttaa savua ja öljymäärääkin tiputettiin hieman, se on muuten tuon accusumpun kanssa tarkkaan tsekattava, että minkä verran siellä sumpussa on ja mihin korkoon se pinta on passattava. Siinä höpöteltiin ohjureiden kumeista ja öljyrenkaista, mutta ei muuta kuin radalle takaisin. Jari ajeli pari lenkkiä perässä ja seurasi usvan kehitystä ja niinhän siinä kävi, että malibusta tuli todellinen savukone. Eikä siinä tarvinnut takana tarkkailla, tuleeko sitä sauhua sieltä, koska näkihän tuon jo taustapeilistä, että moottorijarrutuksessa savua tuli tuutin täydeltä ja taakse jäi karmiva savupatsas! Taisin kirota oikein ääneen, kun ajttelin, että se on kone kaput!! Ei muuta kuin pilttuuseen ja aivoriihi päälle.
Aloimme tutkia huohotinjärjestelmää ja sieltähän se "mato" löytyi eli kollektoriventtiilit oli hajonneet ja sieltä pääsi paine molempiin suuntiin, mikä teki venttiilikoppiin paineen ja sitä kautta öljyä palotilaan. Ei muuta kuin letkut irti ja venan päät lekalla lyttyyn ja lisähuohotinpytty tilalle. Vielä ehdimme hyvin back on track ja katso, tuo savukonetta muistuttava lossi oli muisto vain! Ei soinut enää päässä smokey in the boysroom, vai miten se nyt meni... Muuten tuntui aika tasapainoiselta ajaa. Ainut on tuo pidon puute kurvissa, joka johtunee liian löysästä keulasta eli vakaaja ja iskunvaimennus täytyy laittaa ojennukseen. Auto jäi muuten kerrankin ehjäksi päivän päätteeksi ja pääsimme ajoissa saunaan ja maate.

La 12.7.08 aika-ajopäivä:
Aamulla katsastus, ohjaajakokous ja harjoitusajoihin. Tuuppasin hiukka reilummin ja niinhän se sitten kävi koko keksintö hiekan puolella, mutta onneksi ei särkynyt mitään. Aika oli muistaakseni 1.26.5 eli Lasse-sedän käsiajanotto piti hyvin kutinsa. Aika-ajoissa tulokseksi jäi 1.26.3 - ei päässyt oikein puhdasta nopeaa vetämään. Mutta pääasia, että laite tuntui toimivan. Pojat kärjessä painelivat 1.22.789 ja 1.22.986 järjestyksessä Liukkonen - Nikkanen, komeasti ne menivät. A-luokassa kärki meni 1.18.9 Lahti, 1.20.16 Marttila, 1.20.692 Rahkola.
Auto jäi (taas!) ehjäksi päivän päätteeksi ja selvisimme normaali huolto- ja tarkistustoimenpiteillä. Jari toi mukanaan kulmavaa'at ja saimme ekaa kertaa huussin puntareille. Painot ja jakaumat olivat yllättävänkin kohdillaan. Tosin ylipainoa on todellakin n. 70 kg!! Pakkohan sille on kai jotain tehdä, sehän on sama kun olisi kartturi kyydissä... Siinä antaa tasoitusta muille turhaan taasen. Tyhjällä tankilla lukemat oli 1375 kg ja painojakauma 54/46 eli kisabensoilla tilanne on aika hyvä niiltä osin. Suuret kiitokset vaakojen lainasta Salon miehille!
Ilma oli hyvä eli pilvinen, mutta vettä ei satanut paljoakaan ennusteista huolimatta kuin yöllä ja sitä tulikin sitten ukkosen kera ihan kunnolla. Sateen uhka oli kyllä koko päivän läsnä ja hieman se ripotteli ennen aika-ajoa ja jännäilimme kuinka käy, kas kun meillä ei niitä sadekelinrenkaita ollut. A-luokassa muutamat kärkiukot laittoivat sadekelinrenkaat ja se oli virhe - rata kuivui niin, että slikseillä liikkeellä olleet menivät kärkeen.

Su 13.7.08 raceday:
RACE 1. Aamun warm-upissa kaikki pelitti ja meillä oli eka startti 11.00. Pilvistä oli, mutta kuivaa. Kisavarikolla jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa ja lämmöt käväisivät päälle sadan asteen, mutta onneksi ne laskivat pian, kunhan pääsi liikkeelle. Syy odotteluun oli erään A-luokan kilpailijan myöhässätulo lähtöön järjestäytymiseen. Lämmittelykierroksen jälkeen asetuttiin ruutuihin ja jännitysmomentti oli korkealla. Nyt otin startin varman päälle - muistissa oli se viime vuoden varaslähtöhölmöily.
Startti onnistui hyvin ja sain kuitattua useita kilpailijoita ja ekaan kurviin tultaessa oli todella ahdasta ja niinhän siellä kävi, että camaro ja volvo kolaroivat kurvissa ja läheltä piti, etten osunut samaan rytäkkään ja Liukkosella oli osuma vielä lähempänä. Pääsin sumasta ohi hyvää vauhtia ja taakse jäi useampia autoja. Ja sitten mentiinkin urku auki karkuun. Mutta sieltä se camaron keula ilmestyi taustapeiliin parin kierroksen jälkeen ja kyllähän se kettu ohi painoi väkisin, sen verran menee mutkissa kovempaa. Suorilla ei tullut ohi kylläkään. Sen verran hyvää sparrausta antoi tuo puheenjohtajan hiillostus, että paras kierrosaika parani n. sekunnilla aika-ajosuoritukseen nähden - 1.24.322.
Vauhdikkaita tilanteita oli ja suorilla mentiin hyvää haipakkaa. Eräskin A-luokan hopea BMW otti mitä ilmeisimmin ohituslinjan heti pääsuoran alkaessa, mutta joutui kuitenkin katselemaan takavaloja =). Mutkaisella osuudella meni tietenkin vielä ohi, eikä viitsinyt hirmu riskillä ajaa, kun siinä olisi ollut oman luokan kakkossija mennyttä, jos olisi lipsunut ulos. Maaliin kakkosena ja 17.8 s Liukkosesta.

RACE 2. Tunnelmat olivat hyvät, varsinkin kun oli nähnyt tulosliuskasta, kuinka kierrosaika parani joka kerta kun radalla kävi. Toinen startti oli vasta 16.00 ja aikaa oli tehdä tarkistukset ym. rauhassa. Ilma oli puotainen ja välillä suorastaan aurinkoinen, kunnes n. 15.00 maissa se sitten alkoi - sade! Todella synkkiä pilviä pyöri pitkään ja arvuuteltiin, että sataako vai ei. Ja meillä kun ei ollut niitä sadekelin renkaita... No, sille ei mitään mahtanut ja odoteltiin vain. Sitten tulikin jo kuulutus seuraavaan lähtöön hieman aikaisemmin ja ripeästi hyttiin ja ratavarikolle lähtöön järjestäytymään omalle paikalle.
Me laitamme aina maalarinteipin pätkän kojelautaan, jossa on lähtöruutu ja edellä olevan numero sekä onko vasen vai oikea puoli. Näin jää se turha kohkaaminen siinä ruudukossa, vaikka yleensähän ratahenkilö kyllä näyttää hyvin paikan. Mutta taas siellä oli eräs ilmajäähdytteinen tumma auto, joka tuli varmaan reilu 10 min myöhemmin valmistautumispaikalle kuin muut... Noh, jätin lämmityskäytön onneksi väliin, kun tulin paikalleni ja tuumin, että nyt saa käytelläkin vaikka vähän pidempään. Noh, aikaa kului ja lämpömittari alkoi nousta... Nousi 3 min taulu ja mielessä kävi, että pitäisikö sammuttaa kone, mutta ynnäilin, että eihän se ole kuin kolme minuuttia. Tuli 1 min taulu ja lämpö 100 astetta. Sen jälkeen kului varmuudella yli 5 MIN ja yksi ruutu oli tyhjänä ja verenpaine nousi yhtä matkaa temp.mittarin kanssa!! Kun taulussa oli reilu 115 astetta avasin oven ja sanaisen arkkuni toimitsijalle, joka pyöri siinä. Mylvin, että tää laite kajahtaa ihan just tähän paikkaan! Ja varikko kiinni ja jäähdyttelykierrokselle, mutta äijä vaan levitteli käsiään... Onneksi ei letku tai joku muu haljennut... Vieläkin nostaa pulssia, kun ajattelee - heh! No, lämmöt tasaantui ja tietysti se sama tyyppi oli väärässä paikassa kun tultiin oikeisiin lähtöruutuihin - huh huh sanon minä!
Lähtö onnistui suorastaan nappiin ja pääsin taas kärkeen ohi Gulf camaron ja monen muunkin. Rata oli takaosiltaan suorastaan märkä ja näköjään todella liukas tuolla renkaalla, mutta niinhän se oli muillakin. Juha painoi ohi samassa kohtaa kuin eka startissakin, ei mahtanut mitään. Mutta sitten alkoi kova kilvoittelu parin muun kanssa ja kisassa sattui useampia spinnailuja, joiden myötä pääsin kuittailemaan sijoituksia takaisin. Kyllä siinä sai painaa tarkasti, että pysyi ladulla. Onneksi ajolinja kuivui loppukisaa kohden ja päästiin taas vauhtiin. Kisasta muodostuikin todella tiukka RS A160 BMW kanssa ja oli totisesti hauskaa. Sen verran on kaverin turbossa paukkua, ettei päässyt aivan suorilla ohi ja siinä mentiin varmaan alle sekunnin toleranssilla loppukisaa. Välillä meni jopa niin liki, että oli puskurin kulmaan ja kaverin kylkeen tullut ns. vaihtoväriä - heh heh! Se oli rehtiä kilvanajoa se! Eikä tullut paljon ajateltua, että jos siinä olisi lipsahtanut ulos, niin olisi mennyt oman luokan "varma" kakkossija. Mutta minkäs teet, kilpaahan sinne on menty ajamaan. Parc fermeessä lyötiin kättäpäälle hikipäässä.
Viikonlopusta jäi todella hyvä tunnelma ja parilla muutoksella on varmaan saatavissa pitoja taakse ja sitähän tuolla Ahvenistolla tarvitaan. Tuskin maltan odottaa, että pääsen sinne ajamaan! Nyt kun ratakin on tuttu. Ei muuta kuin kaikki sinne joukolla ajelemaan ja katsomaan, kuinka siellä käy 22.-24.8.08. Kuvasarjassa radalta otetut laadukkaat kuvat ovat Mico Wickströmmin tuotosta ja kyllä ovat hienoja nuo ammattimiehen otokset. Varikko purkuun ja ukot itärajalle - taas on yksi hieno viikonloppu pulkassa. Kiitän tiimiä, järjestävää seuraa, kanssakilpailijoita sekä tietenkin sponsoreita! -J.L.-

Kemora 2008 -kisakuvat

Sivun alkuun

Ahvenisto Historic Grand Race 22.-24.8.2008

Pe 22.8.08:
Lähdimme Lappeenrannasta aamulla 08.00 maissa kohti Hämeenlinnaa. Leiri pystyyn ja tsekkaukset päälle. Naapuripilttuussa olivat Laineen Risto ja Huttusen Mara hienoine kilpureineen: Ford ja Alfa.
Radalle pääsi harjoituksiin klo 15-18 välisenä aikana ja siihen mahtui kolme vapaata harjoitusta. Ei muuta kuin kierroksille. Liekö siinä ollut sitten liikaa luottoa uusiin renkaisiin sekä hieman liikaa yritystä heti ekaan settiin, oli miten oli, mutta siellä tarunmutkassa tapahtui spinnaaminen ja poistuminen perä edellä rengasvalliin aika vauhdilla! Onneksi meni aivan suoraan eikä kulmittain. Jytkähti kyllä ihan kunnolla ja remonttia saatiin tehdä jo tosissaan, että saatiin kuntoon. Molemmat takakyljet mm. meni tällissä sisään, mutta oikesivat ihan hyvin. Toinen harjoitus jäi väliin, kun piti saada valot ym. toimimaan. Hieman luovuutta ja ilmastointiteippiä ym. ja jo pääsin radalle kolmanteen harjoitukseen. Aika oli jossain 1.38 ja risat paikkeilla. Ei mikään kummoinen aika, mutta heti n. 3 sekuntia parannusta viimevuotiseen. Harjoitusten päätyttyä pojat laittoivat minut pikku kävelylenkille - suolenkille, sieltähän ne takakulman kappaleet löytyivät peräkurvista. Illalla sain korjattua ne popniiteillä ja alupeltisysteemeillä. Ja hiton hieno tuli - vai mitä sanotte!? Heh.

La 23.8.08 harjoitus- ja aika-ajopäivä:
Aamulla kuljettajakokouksen jälkeen lämmityskäytöt ym. systeemit kohdilleen ja radalle. Meillä oli uusi incar-kamera kyydissä, mutta jostain syystä se sammutti itsensä aina jonkun ajan päästä. Olisiko nyt sitten niin, että tuo kovalevysysteemi on niin herkkä, että johtuu siitä - mene ja tiedä, joka tapauksessa harmillista, kun nyt olisi ollut aika mielenkiintoista matskua tarjolla.
Radalla oli aikamoinen tungos. Vaikka yritti passata vapaata kierrosta, niin sellaista ei päässyt kunnolla vetämään. Autoja oli nimittäin A- ja V8-luokkaan saapunut yli 30 autokuntaa!! Paras aika kirjattiin 1.37.927, jolla irtosi toinen sija aika-ajossa, kärjessä Liukkonen 1.35.158 ja kolmantena Keräsen Mikko 1.38.311. En ollut oikein tyytyväinen aikaan ja autokin olisi voinut pelata paremmin. Teimme muutaman muutoksen ja toivoimme, että ne ovat oikeaan suuntaan. Sunnuntaiaamun warm upissahan sen sitten näkee ja ehtii vielä muuttaa ennen kisaa.
Paikalla oli seuraamassa ajoja myös Hakalin porukkaa, eli Liikan Ami perheineen eli Anita ja poikansa Simo sekä hänen tyttöystävä. Auto pysyi ehjänä ja pääsin ajoissa huilaamaan, oli aika jyrkkä lentsu ja ilmeisesti hiukka kuumetta päällä. Pojat kävivät iltajatseissa ja eivätkä ihan yhtä aikaisin olleet tirsalandiassa... =) Ilmat olivat muuten mitä parhaat koko viikolopun ajan - jännä juttu, kun muutoinhan se on syytänyt tuota vettä ihan ylenaikaa. Tosin tilasinkin poutasäätä ja viittasin kintaalla, kun joku puhui, että pitäisi olla sadekelin renkaat jne...

Su 24.8.08 raceday:
Aamun warm upissa totesin, että paremmin tuntuisi menevän lossimutkiin ja hyvä niin. Paikalle saapui kannustusjoukkoja Lappeenrannasta, eli Räikkösen Mikko perheineen. He pyörittävät tuota Lauritsalan Neste -huoltamoa, joka meillä on yhtenä sponsorina (Lauritsalan Neste). Heiltä saimme lainaksi tuon pakettiauton, joka on välttämätön tuolla Ahveniston ahtaalla varikolla. Kiitokset siitä. Paikalle saapuivat myös 4-vuoron automiehet Karelin Markku ja kartingkettu Jyrki Leinonen. Myös sukulaisia oli jännäämässä suorituksia, eli serkku Ismo Laitinen perheineen ja kuten kuvasta näkyy on pienillä kisafaneilla jo kunnon ote pokaaleihin. Sain muuten vastailla mitä yllättävimpiin kysymyksiin tyttärien taholta - heh...
LÄHTÖ 1.
Startti onnistui kohtalaisesti ja alkoi kilvoittelu. Tuli ajettua hieman reuhaamalla ja niinhän se keltainen lasikuituihme ilmestyi taustapeiliin ja ohikin yritti Pekka pariin otteeseen. Ihan kuin olisin ollut kuulevinani sieltä huutoa: latua-latua ja meikä painoi hammasta purren ja mylvi että, havuja perkele!! Kestin kuitenkin Pekun hyökkäykset ja maalissa olin kakkosena. Kerran taisin käydä hiekalla, kun oli hieman vääntöä jonkun a-luokan pirssin kanssa. Ensimmäinen pytty (2.) apparalta oli tosiasia.
LÄHTÖ 2.
Startti ok ja hieman tuli ahdasta ekaan mutkaan, mutta sain väistettyä sen pikku suman. Ajo alkoi sujua paremmin ja niin siinä tuli muutamia ohituksiakin tehtyä. Mutta sitten eteen ilmestyi eräs kilpaveikko, joka peitteli parin kierroksen ajan vähän turhan rajusti. Hieman outoa touhua, kun ajamme kuitenkin eri luokissa A – V8. Kerkesin itsekin katsella sinistä lippua varmaan neljästi ennenkuin häiskä päästi ohi! Siinä vaiheessa oli kolmisen kierrosta jäljellä ja pääsin lataamaan "puhtaalle" radalle. Sain turhan luistattelun vähemmälle ja huomasin tovin ajettuani, että mitä hittoa?! Gulf Camaron takavalot olivat enää muutaman mutkan päässä!! Aloin päästellä kieli keskellä suuta ja huomasin tavoittavani Jussia hyvinkin vauhdilla. Viimeiselle kierrokselle lähdettyämme olin enää mutkan päässä ja ajattelin, että nyt se on laitettava kaikki peliin ja siinä menin aika rajoilla jo takakurveissa. Oli jo aika lähellä, että olisi tullut sellainen tila päälle, jossa ei näe eikä kuule mitään muuta kuin radan, kanttarit ym. Kaksi kertaa on sellainen olotila tullut tennismatsissa ja silloin on kyllä peli kulkenut! Ja kulkihan tuo peli nytkin ja pariin viimeiseen mutkaan mentiin aivan äärirajoilla, mutta tällä kertaa se ei aivan riittänyt, maaliviivalla eroa oli 1.1 sekuntia!!!! Paras kierrosaika oli 1.37.0 eli noin sekuntia parempi kuin aika-ajossa!
Maaliin tultuamme olin aika kierroksilla, kun tajusin, että yksikin kierros lisää ja järjestys olisi voinut olla toinen. No, se oli paras kisani toistaiseksi ja oli todella hauskaa. Kun ajoimme maalilinjan jälkeen kohti parcfermea, yleisö näytti taputtavan aika reilusti. Ja kun pääsin varikkopilttuuseen, niin ihmettelin, että mitä siellä on käynyt, kun porukkaa oli siinä meidän pilttuussa jonkin verran. Mutta he olivatkin tulleet ihmettelemään tuota meitin keksintöä ja päästyäni ulos autosta täysin tuntemattomia henkilöitä tuli kättelemään. Ilmeisesti katsomossa oli pantu merkille tuo loppukiri tai jotain - heh! Autoon keksin muuten erään aika olennaisen parannushomman siinä kisan melskeessä, mutta sitä ei viitsi tässä sen enempää ruotia...
Kisaviikonloppu oli aivan loistava ja oli hyvä homma, että tuo reipas ajosuoritus osui juuri tähän apparan kisaan. Olihan paikalla tuttujen lisäksi sponsoreita ym. Kiitokset kaikille mukana olleille ja kannustajille. Kokonaispistetilaanne ei varmaankaan enää voi muuttua, mutta kauden päätökseen Alastarolle lähdemme mielenkiinnolla katsomaan, mitä uudet säätö- ym. toimenpiteet tuovat tullessaan. Olkoonkin, että tähän mennessä Alastaro on tuottanut vain vaihteistorikon ja viimevuoden karmivan vetarin katkeamisen. Kolmas kerta toden sanoo!! Nähdään finaaleissa lauantaina 20.9.08 Alastaron moottoriurheilukeskuksessa! Pysytään kuulolla. –J.L.-

Ahvenisto 2008 -kisakuvat
Ahvenisto 2008, kuvat radalta / Mico Wikström

Sivun alkuun

Alastaro Finals 20.9.2008

19.9.08:
Lähdimme perjantaiaamuna puoli ysiltä kohti kauden päättävää finaalia Alastaron suuntaan. Perillä leiri pystyyn ja harjoitusmaksut ojennukseen, ja ei muuta kuin radalle. Kyllä tuntui taas livakalta tuo rata, mutta suurin syy siihen oli varmaan kuljettajan vähäinen, suorastaan olematon kokemus ko.radalta. Pikku hiljaa lisää hanaa ja tunnustelua. Kävin kolmeen otteeseen veivaamassa, ja kun ilta alkoi hämärtyä, laitoimme aparaatin telttaan ja poistuimme läheiseen mökkimajoitukseen, joka onkin hieno paikka omine saunoineen ja vuolukivitakkoineen. Niin, ja päivän päätteeksi säädettiin maavaraa hieman lisää varmuuden vuoksi, jotta pysyimme reilusti 50 mm:n minimin päällä - eli 53 mm... Illalla saapuivat Lappeenrannasta Lahden Pasi ja Martti-setä tiimin vahvistukseksi.

20.9.08 Qualifying + Raceday:
Aamulla kello soi 07.00 ja kahvinkeittimen ropinan lisäksi ropisi ulkona sade ikkunaan!!! Mitä helv... Sehän oli koko viikon vielä perjantaihin asti ennustanut samanlaista poutaa, mitä oli pidellyt jo about kolmisen viikkoa ja nyt sitten sääkone ilmoitti sadetta kisapäivälle. Argh... Sadekelin renkaat eivät olleet vieläkään löytäneet meidän varikkopilttuuseen nääs. No, se helpotti hieman, että loppupistetilanne oli jo varmistunut 2. sijaksi. Mutta kuitenkin. Lämmityskäyttöön ja katsastukseen, sekä kipinkapin ilmoittautumisen kautta ohjaajakokoukseen. Vettä ripotteli jo enemmän ja rata oli jo selkeästi märkä. Ei muuta kuin aamun warm uppiin ja voi jukra poijjaat, että olikin liukasta menoa! Ihan tuli jäärata-ajat mieleen =). Noh, saipahan tuntumaa, mitä se on noilla yokohamoilla päästellä sateella. Ja olihan jo tässä vaiheessa aikaisempien vuosien huono "taika" murrettu ja olimme radalla ponderi kyydissä! Siinä pidettiin kahvipaussia kaikessa rauhassa ja vitsailtiin, että onpas rentoa menoa ja että viitsiikö tuota konepeittoa edes avata ennen aika-ajoa. Noh, nappasin sen tietysti veks ja tiirailimme yleisjuttuja ja huomasin, jotta se fucking saginaw/volvo ohjaustehostinpumppu vuotaa öljyä vielä kuitenkin. Auto käyntiin ja tarkkailua ja Mr Lahti - tuo MPST:n jo drag race ajan huippumekaanikko huomasi, että se on paineletku, joka on puhki!! Ja aikaa oli aika-ajoihin 30 min... Perhana, hieman säikäytti, että mitä hittoa nyt, mutta saimme patentoitua siihen sellaiset systeemit, että eipä enää vuotanut. Huh! Hyvä jätkät - taas kerran! Kiitokset myös Marteliuksen porukalle, joilta saimme termotech-nauhaa eristykseen! Vettä tuli selvästi reippaammin ja ei muuta kuin sing in the rain ja kohti las palmas -mutkaa minkä uskalsi. Aina soi ja liukas lattia -session jälkeen tuloslista näytti seuraavaa: Liukkonen J. 1.53.113, allekirjoittanut 1.53.849, Saarinen P. 1.53.970, joten kisaan lähdettiin peräjälkeen jonossa, kuin köyhäntalon porsaat konsanaan. Sitten olikin useampi tunti aikaa itse kisalähtöön ja siinä ehdittiin ihmetellä Suomen alkusyksyn ilmastonmuutosta useampaan kertaan, eikä voinut kuin arvailla, mikä keli on, kun kello käy 17-18.
Muutama startti ajettiin jo sadekelin mukaisesti 12 kierroksen kisana. Mutta ilma poutaantui mukavasti sen verran, että baana kuivui kuivankelinkisan kriteerit täyttäväksi. Teimme taas jokseenkin radikaalin muutoksen kisaan, jonka väitän olevan hyvinkin oikean suuntainen. Pitoa tuntui olevan jo lämppärikierroksen mutkittelussa paremmin kuin aiemmin. Lähtöruudukossa olimme vasemmalla puolella ja suunnitelma oli vetäistä aivan vasuriin, jossa kuvittelin olevan tilaa painaa, mutta eikös tuo paalupaikan herra tehnyt juuri samoin ja siinä joutui löysäämään heti. No, ekaan kurviin mentiin ihan ookoo ja parin mutkan jälkeen, kun pääsimme takasuoran eka-osioon, olin jo hetken Jussia edellä, mutta koska olin ulkokurvin puolella, jouduin epäedulliselle linjalle ja sieltä se äijä painoi ikäänkuin väkisin ohi. Noh, kisa oli vasta aluillaan ja muutamat alkukierrokset olivat aika vääntöä A-luokan BMW:n kanssa, joka sitten kuitenkin alkoi jäämään, mutta sain kyllä hyvää sparrausta! Kierros kierrokselta alkoi päästä sinuiksi rataan edes hieman ja koko ajan olivat Camaro ja tuo tuulennopea turboLada näköetäisyydellä. Pariin otteeseen meinasi mennä hieman leveäksi, mutta ladulla pysyttiin. Siellä alkaa muuten tarkenemaan tuolla kopissa, kun tosissaan veivaa menemään - huh. Ja taas huomasin, kuinka aloin tavoittamaan Gulf-letukkaa ja sehän sai yrittämään entistä kovemmin. Siinä tuli jo pari kierroksella ohitettavaa(!!?), jotka antoivat kyllä tietä todella hienosti, välittömästi, kun sininen lippu oli esillä eikä ajorytmi ollut moksiskaan - näin ajavat herrasmiehet ja rehdit kilpakumppanit! Kyllähän tuli taas kiroiltua tuolla ohjaamossa, kun näin, että on enää kierros jäljellä ja matka loppuisi kesken - maalissa eroa oli 1.8 s. Onpahan muuten tullut kiroiltua tuolla puikoissa aika useasti tänä vuonna - heh!
Paras kierrosaika oli 1.31.917, joka on ihan kelpo aika, kun ekaa kertaa oli ajamassa ko. radalla. Viime vuonna luokan paalupaikka-aika oli 1.33.515. Niin se Juhan ykkös-sarja pysyi ehjänä ja kyllähän mies totisesti päästeli mestaruuden arvoisesti. Kauden viimeinen startti oli todella hikinen urakka, mutta hauskaa oli kyllä! =) Ja näin voimme todeta myös sellaisen ihmeen tapahtuneen, että ajoimme kauden jokaisen kisan maaliin täysillä ja palkintokorokkeellakin viihdyttiin useasti - heh! Kaudesta jäi todella hyvä fiilis ja tästä on hyvä jatkaa kohti palkintogaalaa ja kausijuhlintaa!!

Ilmailupäivä Lappeenrannan lentokentällä 27.9.2008

Lappeenrannan ilmailuyhdistys järjesti perinteisen nopeusmittauspäivän ja päätimme käydä koittamassa, kuinka tuo laitos menee suoraan mutkaratasäädöillä. Auto oli siellä koko päivän näytillä ja kävin koittamassa varttimailin klo 11:n aikaan, jolloin baana oli vielä hiukka kostea ja lähtö oli aikamoista hissuttelua ja tunnustelua - 13.560 s. Paikalla oli aika hurjia laitteita varsinkin mp-puolella, oli turboa ja ilokaasua ja sekä että... Ja kovaahan nuo menivät - kovin nopeus taisi olla 367 km/h! Kaikki tulokset ovat ilmailuyhdistyksen sivuilla.
Kun päivä alkoi painua päätökseen, kävin ajamassa toisen lähdön ja nyt paloi jo vaihtovalotkin kunnolla taulussa ja aika petraantui 13.290 s eli ihan kohtuullinen veto kylmillä katurenkailla. Paikalla oli tuttuja aika paljon ja mm. Eero kävi corvetella päästelemässä. Heillähän on nyt uudet kotisivut www.asennuspaikka.fi. Myös Kaapo näytti, kuinka herrasmiesmersu liikahtaa ihan vakiona - matala 15 s... Ilmat suosivat vieläkin ja saimme päivän päätteeksi hyvät valokuvat Smartin huippukameralla. Miehellä on otetta otoksien ottamiseen! =)

Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia yhteistyökumppaneita, tiimiä sekä kaikkia mukana olleita ja kannustajia - KIITOS! Juhlia odetellessa ja uusia kujeita suunnitellessa - pysytään kuulolla!
-J.L.-

Alastaro Finals 2008 -kisakuvat + LPR:n Ilmailupäivän kuvat

Sivun alkuun

Botniaring 4.-7.6.2009

Kauden avaus oli kesäkuun alussa Jurvan maisemissa. Ja näyttää siltä, että vuosi vuodelta kiire ja aikatauluhomma menee vain tiukemmaksi. Outoa sinänsä, luulisi aikaisemmasta oppivan. Noh, kisaa edeltävä viikko tehtiin lopulta jo ns. vuorotyötä, eli Lasse-setä jäi illalla pajalle, kun itse menin yövuoroon. Ylityöt tallilla palkittiin keskiviikkona koeajona, joka antoi uskoa siihen, että pääsisimme jo perjantaiksi ringille harjoituksiin ja testaamaan. Torstai-iltana pääsimme vasta puoliltaöin tienpäälle ja aamulla olimme klo 07.30 maissa Pohjanmaalla ajettuamme kunnon myräkässä reilu 500 km ja 7.5 h. Hyvin pelasi Huttus-Jussin Hi-Ace, josta kyllä karstat pölisivät putkesta ulos! Kiitoooksia vaan pienen hiasen lainasta. Meillä ei ollut nyt ekaan kisaan kuorma-autoa käytössä, mikä meinasi aiheuttaa ongelmia. Trailerin saimme Neste Lauritsalalta.

5.6.09:
Aamulla väkisin ylös klo 11 maissa ja työlistan kimppuun. Aika paljon oli hommaa vaiheessa ja radan suuntaan pääsimme vasta klo 20 aikoihin. Radalle päästiin "no tämänkerran" -lausunnon siivittämänä, kun kello oli jo puoliysi. Hyvä homma, että ehdittiin edes vähän ajaa ja todeta, jotta perushommat toimivat kohtalaisesti. Ajon jälkeen takaisin Car-koivistolle ja loput hommat ojennukseen, pirusti jeesasi tuo, kun sai nosturille laitteen. Tallissa paloi valo aamuviiteen.

6.6.09:
Aamulla ohjaajakokoukseen ja katsastukseen, jossa tuli huomautuksena sekä seuraavaan kisaan korjausmääräyksenä päävirtakatkaisimen siirtäminen tuulilasin etukulmaan. Nyt se on ollut takaikkunan kohdalla. Jännä juttu, kun ei aiemmin ole ollut puhetta. Turvallisuuden kannalta huomautus on täysin paikallaan, koska muissa autoissa se on etuikkunan kulmassa ja tuollaisten juttujen on syytä olla yhdenmukaiset. Onnettomuustilanteessa turvallisuushenkilökunnalla ei ole välttämättä aikaa etsiä kytkimiä ympäri autoa. Vapaa harjoitus meni todellakin harjoitellessa ja pidon puutetta ihmetellessä. Aika-ajoon mittailtiin aurausta ja selvisi, että siellä olikin millitolkulla haritusta! Merkillistä. Aika-ajossa laite pelasi kohtalaisesti ja kierrosaika parani viimevuotiseen sekunnin. Kunnes sitten taas ilmestyi savukone radalle, eli nuo uudet venttiilit ilmeisesti pettivät kollektoreista ja taas värkättiin tilapäispurkkia konehuoneeseen. Jallu sai tehtyä hienon säiliön huohottimineen päivineen. Ja muutenkin oli enemmän kuin tarpeen, että heput pääsivät jelppaamaan ruuvauksessa. Kyllä tuo kahteen pekkaan on hieman työläs pitää ojennuksessa, kun tuntuu tuota väsäämistä aina olevan, että pysyy ajokunnossa =) Auto jäi ehjäksi ekaa kertaa niin, ettei tarvinnut viedä yöksi Teuvalle horonkylään remonteerattavaksi. Lisäsimme vielä camperia hieman illalla ja sitten ei muuta kuin saunaan ja maate.

7.6.09 RaceDay:
Kisapäivä valkeni poutaisena, mutta kylmänä - kuten koko viikonloppu. Mm. lauantaina radalle mentäessä satoi lumentapaista hyhmää... No, keli pysyi kuivana, mikä oli pääasia. Warm uppiin ja varikolle tsekkauksiin. Aurausmittaus osoitti 6-8 mm arvoja ja vaikka säädimme kohdalleen, olivat taas ajon jäljiltä muuttuneet! Samoin oli jarrutuksissa havaittavissa aikamoista tärinää, johtuiko sitten tuosta kummallisesta itse muuttuvasta ohjauskulmista vai jarruista itsestään... Todennäköisesti sekäettä... Kyllä harmitti, kun ei saatu selville, mistä se johtui. On meinaan aika mielenkiintoinen ajettava tuollainen laite noilla pitävillä renkailla ja muuttuvalla aurauksella parinsadan vauhdissa.
Eka starttiin lähtöruutu oli 15 likaiselta ulkokurvin puolelta ja piti lähtemän todella varovasti. Siellä on nyt muuten uudet todella hyvät ja selkeät lähtövalot ja siihen kun vielä lisättiin tuo tuplalähtöruutuihin asettuminen, niin on oikeinkin selkeä ja hyvä systeemi. Jää se järjestäytyminen ja muu kohkaaminen pois kokonaan. Toivottavasti muissa kisoissa on samanlainen jämäkkä menettelytapa. Niin se startti, sain ihan ok lähdön ja jouduin nostelemaan edessä olevia parin ohituksen jälkeen, kuten eräs keltainen Monza, jonka kontti kävi aika liki... Ekassa kurvissa pölisi jo ihan kunnolla ja RS 414 pääsi aivan rinnalle ja pääsuoralle mentäessä painettiin aivan side by side, kunnes pääsuoran lopussa Peke painoi sisäkurviin väkisin ja ohi! Noh, siitä alkoi vimmattu sompaaminen ja ero pysyi suunnilleen samana viitisen kierrosta, kunnes ajattelin, että nyt pistetään kaikki peliin ja pääsin konttiin kiinni. Siinä tuli vielä soppaa hämmentämään A-luokan turbolaitteita, joista BMW pääsi väliin, mutta ei mennyt kauaa, kun liekkien ja savun säestämänä punainen baijerilainen oli pois pelistä ja pääsin hiostamaan tuota lasikuituihmettä. Niin siinä sitten kävi pari kierrosta ennen maalia, että kaverilla meni kurvi leveäksi ja pääsin heti hyödyntämään paikan. Ja taas oltiin pokaalikannassa kiinni. Loppukisan keskityin pitämään laitteen radalla ja ehjänä. Parc fermessä oli taas tunnelmat korkealla hienon väännön jäljiltä ja siinä sitten ihmeteltiin kyljessä olevia renkaan jälkiä sekä erinäisiä värivariaatioita. Oma kierrosennätys parani n. 2 sekuntia viimevuotiseen. Ja kautta linjan paranneltiin kierrosaikoja, keli oli todella hyvä. Kolmas sija ja pistetili auki.
Toiseen starttiin ei saatu tutkimuksista huolimatta tolkkua aurauksen muunnoksiin, joten piti lähteä ajamaan sen minkä laitteet ja ukko antoivat myöten. Lähtöruutu oli likaiselta puolelta taasen. Hyvin lähti ja pääsin myös Mr. Takalan tuulennopean camaron ohi eli kakkospaikalle. Toinen kisa oli rauhallisempi ja pidin vain sopivan välimatkan takana tulevaan, kunnes katkaisijapaneelista irtosi flektin kytkin ja se jäi roikkumaan ratin kohdalle suoraan näkökenttään! Siinä se heilui välillä sotkeutuen ratin puoliin, mutten uskaltanut repiä sitä irtikään mahdollisen oikosulun pelossa. Olipahan G-voimamittari näkysällä =) Maaliin tulin kakkosena ja ehjin nahoin, vaikka tärinä yltyi loppukisasta aika pahaksi. RS400 ja RS414 joutuivat teknisen vian myötä keskeyttämään. Molempien lähtöjen voittoon ajoi hallitseva mestari Juha Liukkonen, joka näin ollen nappasi myös maksimipisteet ja jatkoi armottomasti siitä, mihin viime kausi päättyi - paha paha... =)

Kokonaisuudessaan mukava viikonloppu ja tärkeintä oli ottaa kaikki saatavilla olevat pisteet. Huolestuttavaa on tuo kärkiautojen vauhti, joka sekin petraantui luokkaa reilu 2 sekuntia viime kesään. Laitteiden toimiessa nuo kokeneet rataketut vanhoissa Camaro Cup autoissaan ovat erittäin vaikeita tavoitettavia. RS411 ja RS400, eli Mr. Liukkonen sekä ensi kertaa V8-luokassa ajava "R" Takala, erittäin reilun tuntuinen herrasmies jos kuka! Edellä mainituilla on meinaan tuota ajokokemusta huomattavan paljon... Meidän muiden on nyt koitettava saada aikaiseksi jotain muutakin kuin renkaanjälkiä toistemme autoihin - vai mitä P.S?! ;) Eli talliin eturipustusten kimppuun ja kaikki mahdollinen lisävauhti olisi saatava esiin Kemoran kisaan 10.-12.7. Kuulostellaan mitä tuleman pitää. Hyvää juhannusta kaikille!! J.L.

Botniaring 2009 -kisakuvat

Sivun alkuun

Kemora 10.-12.7.2009

Terve vaan. Niin sitä tuli ajettua kauden kolmas sekä neljäs osakilpailu ja päällimmäisenä on kyllä mielessä pettymys vauhdin suhteen. Siihen johtaneita syitä en nyt ala tässä syväluotaamaan, vaan selvitellään viikonlopun tapahtumat pääpiirteissään.

Pe 10.7.09:
Tulimme kisapaikalle tuossa kahdenmaissa ja toimme myös kunnon kaatosateen mukanamme. Sade loppui kuitenkin tovin päästä ja päästiin kuivahkolla radalla ajamaan. Eka setti meni ajellessa ja totutellessa. Toiseen settiin lisäsin kierroksia ja muutaman lenkin jälkeen huomasin latausvalon palavan paneelissa. Vilkaisu lämpömittariin varmisti asian - laturinhihna oli jättänyt ajoneuvon pääkatsomon suoran loppupäässä ja taulussa oli komeat 120 astetta jäähdytysjärjestelmässä. Varikolla todettiin lievä linjausvirhe hihnapyörien suhteen ja pienellä shimmaamisella ja uudella hihnalla oltiin ajokunnossa. Kummasteltiin heikkoa pitoa juuri mutkissa ja yliohjaavuutta, mutta mitään ihmeitä ei tuolle aparaatille ollut tehtävissä ja päivä oli sitä myöten paketissa.

La 11.7.09:
Aika-ajopäivä valkeni aurinkoisena ja lämpötila nousi lähes helteisiin lukemiin jo aamupäivästä. Katsastuksessa ei ollut moitteen sijaa ja päävirtakytkinkin on nyt oikeassa paikassa. Ja jo toisella kytkentäkerralla peli toimi niinkuin pitikin.
Vapaa harjoitus ei ehtinyt oikein kunnolla edes alkuun, kun pääsuoralle tultaessa lipesi vähän kanttarille reilummin ja takakurviin tultaessa vaihteenvalitsin oli kuin se paljon puhuttu puurokauha, eikä pykäliä tuntunut löytyvän. Pääsin kuitenkin nilkuttamaan varikolle ja viaksi osoittautui onneksi vain irronnut Hurstilainen. Homma korjattiin lisäämällä kasausvaiheessa kierrelukitetta kiinnityspultteihin. Samalla säädin kytkimen vivusta hieman välystä pois. Aika-ajoihin meinasi tulla kiire remontin venyessä, mutta juuri ja juuri ehdittiin. Siellä sitten laskin minkä pääsin ja kirosin huonoa pitoa. Ilmeisesti renkaatkin alkoivat olla jo ehtoopuolella. Aika oli heikko ja lähtöruutu sen mukainen. Aika ajon todellinen yllättäjä oli Saarinen, joka latasi kakkosruutuun muutaman sekunnin sadasosan erolla paalupaikkaan!! Eli kaveri repäisi harjoitusajoihin nähden tuollaiset kaksi ja puoli sekkaa pois! 1.22 alkuinen aika on vakiokoneisella vetellä totisesti hatunnoston arvoinen suoritus! Ilmeisesti perjantain iltakävelyt radalla erään kokeneen autonrakentajan ja rattimiehen kera tekivät tehtävänsä... Ja kyllä siellä varikolla tapahtui säätämistä useaan otteeseen. Homma menee mielenkiintoiseksi tätä rataa... Se on hyvä juttu, että kärjessä ajaa nyt muitakin kuin camaroita =) Huono juttu on se, että nyt allekirjoittaneen vauhti oli heikolla tasolla - tästä on vain yksi suunta. Illalla alkoi sade ja ennuste oli koko sunnuntain: maan keskivaiheilla runsasta sadetta ja näkyvyys erittäin huono. Se oli siinä.

Su 12.7.09:
Kilpailupäivä valkeni kunnon sateenropinan säestämänä ja sateisena se myös pysyi koko päivän. Aamun warm upissa huomasin, että näkyvyys hävisi lähes täysin noin 4 kierroksen jälkeen. Eli kyllähän se taitaa olla niin, että aina kun on mahdollista, on mentävä radalle, jotta saa noita epäkohtia korjattua. Tarkistettiin puhaltimen toiminta ja tuskailtiin Lappeenrantaan jääneen pyyhkimen kohtaloa - onneksi oli edes kuskinpuolen messissä. Onneksi sain lainaan sateenpoistajaa A-luokan Monza-porukalta. Liekö isäntien ihmemyrkky peräisin Nilsiän öljysheikiltä, mutta kyllä se auttoi huomattavasti, josta suuret kiitokset siihen suuntaan!
Eka startti oli erittäin kovassa sateessa ajettava lähtö ja sain viivalta kohtalaisen lähdön ja kuittasin muutaman auton. Vettä oli ilmassa kyllä niin paljon, että näkyvyys oli oikeinkin huono, ellei olematon. Pääsuoralla nilkka suorana mentäessä oli jonkinmoista arpomista, että milloin aloittaa jarrutuksen ja mitä tuo vesisumu pitää sisällään nopeaan kurviin tultaessa. Ahdastahan siellä oli, mutta onneksi selvittiin ilman pahempia kolhuja. Eikä siinä mennyt kauaa, kun Pekka pääsi vetellään ohi. Sitten siihen jäi pari A-luokan autoa eteen hidastamaan menoa ja pysyimme hyvinkin nipussa, eikä ohituksia päässyt lopussa tekemään. Lähdön voitti "R" Takala camarollaan, joka oli liikkeellä sadekelin renkailla, mutta siitä huolimatta paras kierrosaika oli voittajan eduksi luokkaa vain 0.6 sekuntia, vaikka itse olin liikkeellä ns. kuivankelinrenkaalla. Hallitseva mestari numerolla 411 keskeytti lähdön puolenvälin jälkeen ilmeisesti johonkin tekniseen vikaan. Maalissa eroni oli toiseksi ajaneeseen Vettemieheen 2.5 sekuntia. Koppi oli kyllä aika-ajoin täynnä hanskoja ja yritystä oli ainakin tarpeeksi.
Toinen startti oli päivän viimeinen lähtö vasta klo 16.00. Vielä viimeiseen koitokseenkin piti tekemän remonttia eli valpas mekatsu huomasi, että kaasutin vuotaa bensaa suoraan koneen päälle ja sehän on oikeinkin huono homma... Viaksi paljastui puhjennut kiihdytyspumpun kalvo, jota ei tietenkään ollut varalla mukana, eikä sellaista löytynyt muiltakaan, joten korjaus piti suorittaa tiivisteliimaa ja pikkuvirityksiä käyttäen. Hieman se jäi sellaiseksi "mietteliääksi" pumpun toimiessa ilmeisesti vajaalla, mutta tärkeintä oli, että pääsimme ajamaan.
Viimeiseen lähtöön rata hieman kuivui, mutta sadekelin kisana mentiin kuitenkin. Nyt oli vielä ahtaampaa ekaan kurviin mentäessä ja niin ei voinut välttyä pieneltä kolistelulta. Jonkun aikaa mentiin kylki kyljessä ja siitä saatiin homma käyntiin. Takimmaisesta lähtörivistä lähtenyt Liukkosen Juha oli ilmeisen pahana ekan startin keskeytyksestä ja kyllä meni kaveri mestarillisen kovalla vauhdilla ohi!! Ei voinut kuin ihmetellä, millä tempolla tuo laite pakeni kurvi toisensa jälkeen ja kohta oli jo ekan lähdön voittanut Risto ajettu kiinni. Ja vain hetkeä myöhemmin painoi Gulf camaro kiinni jo koko kisan kärkipäätä. Pakko sanoa, että enpä ole moista menoa ihan heti radalla nähnyt, jumaliste! Mutta siinä kävi sitten niin, että muutama kierros ennen maalia oli Camaro pääsuoran jälkeisessä nopeassa mennyt suoraan rengasvalliin... Siinä oli varmaan ilmeisen kova draivi ollut päällä, koska Juha oli lipeämisen aikaan aivan selkeässä luokkajohdossa. Itselläni oli aikamoista vääntöä turbo Fiatin kanssa ja sijoitukset vaihtuivat pariin otteeseen päivän aikana ja jälkeenpäin ajatellen on hieman tyhmää eri luokan auton kanssa ajaa riskin päälle, kun siinä voi hölmöillä oman sijoituksen, mutta kyllähän tuonne kilpaa on menty ajamaan. Loppukisasta kaverilla meni ilmeisesti jarrutus pitkäksi tai jotain ja sain aikamoisen tällin vasenpaan takakylkeen ja oli todella lähellä, etten spinnannut. Onneksi pysyin radalla ja pisteitä tuli siten hyvin. Kyseessä oli kisatapahtuma ja parc fermeessä löimme kaverin kanssa kättä ja ihmettelin, kuinka tuo rakkine alkaa näyttää kohta ihan jokkisautolta!

Summa summaarum, kisavauhti oli aivan per...tä, mutta kuten todettu, pisteet jaetaan ruutulipulla. Tällä keskinkertaisella matemaattisella laskutoimituksella olisimme pari pistettä johdossa sarjapisteissä =) Siis ominpäin laskettuna. Ja nyt en sano mitään seuraavaan kisaan tehtävistä hommista, ennenkuin on konkreettisesti jotain tehty. Piste. Kausi jatkuu kesän päätapahtumalla Ahveniston Grand Race kisalla elokuun 14.-16.
See U! -J.L.-

Kemora 2009 -kisakuvat

Sivun alkuun

Ahvenisto 14.-16.8.2009

Kesän päätapahtuma oli pettymys vauhdin suhteen ja vaikka koitettiin tehdä kaikki mahdollinen mikä paikan päällä oli tehtävissä, ei homma lähtenyt pelaamaan. Alustan muutoksissa yksi asia johti tuonne ja toinen tänne ja nyt jos milloin tuli taas kerran se fakta esille, että kisaviikonloput eivät ole testausta varten! Aika-ajopäivänä en saanut vetopitoa laitteeseen juurikaan ja sitä kummasteltiin usean isännän voimin. Koitettiin sitä ja tätä, mutta ei.

Sunnuntai valkeni sateisena ja se "loivensi" tunnelmia entisestään. Ajattelin, että se on sitten lopullinen katastrofi, jos ei kuivallakaan ollut pitoja. Olihan se liukastelua, mutta alusta oli ilmeisesti sopivampi märälle, koska sain taiteiltua luokan toiseksi nopeimman kierrosajan. Sen mukaan määräytyi myös päivän viimeisen startin lähtöjärjestys ja pääsinkin mukavasti toka lähtöön jo keskivaiheilta lähtöruudukkoa starttailemaan. Niin se sadekelin kisa oli ihan vauhdikas, kas kun lähdin viimeisestä ruudusta, mutta pääsin lähdössä ohittelemaan hieman ja kisassa vielä jonkun. Sai siinä tosin ajella aika tarkasti! Harmi vaan, kun ei päässyt aivan puskemaan herroista Saarinen ja Takala ohi... Pistetilanne nimittäin tarvitsee jokaisen pisteen, mitä tarjolla on! Niin ja siitä sadekelin kisavauhdista: jos joku väittää, että mutkaisella ja märällä radalla ei voi pärjätä kuin hinnakkailla erillisjousitetuilla euro/japanialaiskilpureilla, niin kuinka on selitettävissä maestro Liukkosen ajama KOKO lähdön nopein kierrosaika!!! Kuten tuolta kuvasta näkee, ero nopeimpaan A-luokan autoon oli reilu 0.2 s!! Siis kyseessä on jäykällä "kärri"perällä ja lehtijousilla varustettu lysmyinen amerikanherkku... Siinä taisivat jo jossain suunnalla epäillä kellojen paikkansapitävyyttä... Ei voi kuin hattua nostaa.

Toiseen lähtöön pääsin ruudusta 12 starttaamaan ja taas näytti se paljon puheaikaa saanut eka kurvi luonteensa. Eli siellä kolistelivat A-luokan kärkipään autot ja tarkasti ajaen pääsin nousemaan kokonaiskilpailun 7. sijalle ja pysyin kasien kakkosena hyvän matkaa, joskin RS400 hiillosti aika tavalla, eikä ihme olihan "R" kuivalla nopeampi. Tai siis meikäläinen normaalia hitaampi - viimevuotisellakin vauhdilla olisi oltu samoilla kierrosajoilla kuin jätkät, 411 lukuunottamatta. Ja niinhän siinä sitten kävi pääsuoran jälkeen, että kun jarrutin, niin pedaali meni pohjaan ja se oli sitten perä edellä rengasvalliin! Pysäyttävä kokemus... Onneksi sain laitteen käyntiin ja pääsin vimmattuun takaa-ajoon ja sainkin pari autoa vielä ihmeekseni kiinni. Tuo jarruongelma on ilmeisesti siitä, että vetari/laippa antaa hieman myöden kurveissa ja se työntää taas jarrusatulassa mäntiä etemmäs ja siitä tulee "tyhjää" välillä eli joutuu polkemaan kaksi kertaa jarrua. Eihän siinä mitään, mutta kun se ei aina tietenkään sitä tee riippuen siitä, miten on esim. aiemmat kurvit mennyt. Ja nyt oli niin tiukka vääntö päällä, että ei ollut varaa toiseen polkaisuun. Tuumasin ilmeisesti niin, että kyllä se nyt taas ekalla ottaa... Ihme puuhastelua. Floater 9" tilaukseen kiitos. Mm. tuosta viasta on päästävä eroon.

Pääsin maaliin kuitenkin ja sain 6+6 pistettä, jotka olivat edes teoreettisen mestaruuden kannalta ehdottoman tärkeitä. Pistekin vähemmän ja peli olisi ollut pelattu. Nyt on vielä kaiken osuessaan täydellisesti nappiin mahikset olemassa - laskennallisesti =) Kolmen kärki pisteissä ennen Grand Racea: Laitinen 29p - Takala 26p - Saarinen 22p.

Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että nyt tuo välimallin lossilla ajaminen riittää allekirjoittaneen kohdalla. Oli tuo sen verran raskas kokemus, että kauden jälkeen autosta tehdään EVO1-versio ja radalle ilmoittaudutaan sitten, kun nopeus on jotain aivan muuta kuin tämän hetkinen. Piste. Tulkoon välivuosi tai mitä sitten tuleekaan... Piste. Alastaron finaaleissa käydään viimeiseen taistoon 26.9.09 Alastaro Circuit ja katsotaan miten käy. Pointsit ennen 15 kierroksen finaalia: HRF Ratasarja 2009 (pdf).

Ahvenisto 2009 -kisakuvat

Sivun alkuun

Alastaro Finals 26.9.2009

Kauden finaaliin lähdimme mielenkiintoisessa tilanteessa ilman oikeita ratatestejä taas kerran. Muutokset olivat huomattavan mittavia noin kertalaakista. Mutta ei auttanut, jotain oli koitettava. Alastarolle lähdimme pe aamuna hyvissä ajoin ja pääsimme radalle kolmen maissa koittamaan. Mukaan lähti jeesaamaan Laasosen Janne, joka joutuukin tiimiin mukaan, sitten jos ja kun seuraavan kerran alkaa taas karuselli pyörimään - sen verran napakkaa oli toiminta varikolla ja avustajana.

Perjantaiajoissa oli havaittavissa puskemista, jota ei aiemmin juurikaan ollut, eli olisiko sitä vetopitoa muutoksen myötä hieman tullut lisää. Auraukset ja kamperit tsekattiin niihin arvoihin, jotka oli aiemminkin todettu parhaaksi sen tietämyksen ja koetun perusteella mitä oli.

Lauantai valkeni usvaisena, mutta lämpöisenä ja päivästä tulikin tosi lämmin vuodenaika huomioon ottaen - parikymmentä lämmintä ja aurinkoa. Harjoitusajossa oli lievää pomputusta havaittavissa, eikä oikein vakuuttanut, mutta niillä mentiin, mitä tarjolla oli. Aika-ajoon ei mitään ihmeitä, rengaspainetta hieman muutettiin. Ja taas mentiin minkä pääsi. Aika oli surkea ja taas se pari sekkaa jäi viime vuodesta, eli tasaisen tahmeaa menoa ja naama rutussa - ei mitään uutta! =) Jarrut pakkasivat lämpenemään kovemmassa ajossa ja kisaan otettiinkin etuspoileri pois, niin että saatiin enemmän ilmaa sinne jarruosastolle.

Kisassa sain myöskin perinteeksi muodostuneen hyvän startin ja eka kurvissa kohtasivat itä ja länsi, jotta lasikuitu soi! Mutta kosmeettisilla vaurioilla selvittiin taasen. Sitten se olikin sitä, että ei voinut kuin todeta, miten tuo meidän Peksu-setä pikkuhiljaa painoi corvetellaan karkuun. Nopeissa mutkissa röykkyytti niin, että meinasi mennä metsikköön välillä ja ilmeisesti siinä mentiin lähes ilman etuiskun vaimennusta - ei muuten toimi siltaval radal sano...! Loppukisasta oli hauska väännellä RS101 kanssa, kun eri mantereiden GM-tuotteet pörhisteli välillä hyvinkin liki ja useamman kierroksen, terveisiä vaan stop&Go Monzalandiaan!! Ja niin se meni, että Mr. Saarinen ajoi voittoon ja samalla myös Roadsport V8 2009 CUP voittoon, josta vilpittömät onnittelut! Itse en ollut lähdön jälkeen ymmärrettävistä syistä oikein juhlatuulella ja silloin samalla meitille valkeni myös se, että nyt loppui tasan tähän se vakioautolla ajaminen ja autokilpailuun osallistuminen vaatii myös kilpa-auton eli sellainen seuraavaksi...

Kiitokset yhteistyökumppaneille, tiimille ja kaikille avustajille! Katsotaan, mitä tuleva tuo tullessaan ja seurailkaa tuolta MPST:Tn uutisista uusimmat kuulumiset. Siellä tuntuu olevan muitakin alan harrastajia välillä keskustelemassa ja katsotaan, saadaanko tietoa muistakin projekteista tai suunnitelmista. Nyt oli muuten uusimmassa Vauhdin Maailmassa (11/2009) hyvä juttu Roadsport-luokista - tsekatkaapa! Tehdään vielä yhteenveto kaudesta, järkätään "aikakausi"juhla ja tietty HRF:n syyskokous/palkintogaala päättää kauden 2009.
t: Jarno M Laitinen

Alastaro 2009 -kisakuvat

Sivun alkuun

YHTEENVETOTARINAT

Yhteenveto kaudesta 2007

18.9.07: Eli se on debyyttikausi paketissa! Kauteen lähdettiin hakemaan kokemusta ja tutustumaan eri ratoihin. Ja kyllähän siellä jos jonkinmoisia kokemuksia tulikin koko porukalle... heh. Kokonaisuudessaan kesän kisoista jäi hyvä fiilis ja sijoituskin oli loppupisteissä yli odotusten eli toinen sija tuli sarjassa. Onnittelut v. 2007 V8-mestarille Keräsen Mikolle! Samoin vuoden pistehaille Ralfille sekä Markolle roadsporttien A- ja B-luokissa - vakuuttavaa työskentelyä! Molemmat ajoivat maksimipistein luokkansa voittoon.
Ainut, mikä hieman harmitti oli se, kun useammassa startissa ilmeni aina joku ns. lastentauti, joka ei antanut sitten mahdollisuutta ajaa täydellä koko kisaa. Mutta aina parannettiin ja korjattiin laitteita seuraavaan kisaan, eli ei ainakaan yrityksen puutteesta pääse meitä syyttämään!!
Onpahan tulevaisuudessa nuo radatkin sitten jo tuttuja kuskille, niin ei tarvitse ihan kylmiltään painella sinne harjoittelemaan.
Suuret kiitokset ansaitsevat loistotiimimme sissit: Lasse R, Kari P, Martti S. - siinäpä hurja joukko. Lisäksi yhteistyökumppanit kaudella 2007: Autokorjaamo ASENNUSPAIKKA, LAROX, Lappeenrannan AUTOTARVIKE, Neste Lauritsala, Car-Koivisto Teuva sekä vauhdissa mukana olleet Tehohydro Lpr, Star Amigo Lpr sekä Mister X. (alkup. hovarinjätkiä...) KIITOKSET KAIKILLE!!! Samoin kaikille, jotka olivat mukana jeesailemassa, niin tallilla kuin kisareissuillakin. Special thanks to Mr Räty. Ja webmaster Anne, joka on jaksanut päivitellä sivuja ja ehkä myös edesottamuksiamme - tänks!! Loistavaa työtä!
Saunailtamia ym. kemuja valmistellessa onkin aika hieman hengähtää ja kuulostella. Katsotaan, mitä suunnitelmia alkaa syntymään ensi kaudelle... Parempi tässä vaiheessa olla enempi kuunteluoppilaana - heh. Toivottavasti ensi kaudelle valmistuisi niitä rakenteilla olevia uusia autoja ja päivityksessä olevia "vanhoja kettuja" - siis kilpureita... =) Saataisiin kunnon kapinat ensi kaudelle. Tarvitsee itse kunkin saada uutta viritystä ja vauhtia tulevaan. Ollaan kuulolla!
Gaalailtaa odotellessa, -J.L.-

Sivun alkuun

MPST kausijuhla 2007

Kausijuhlan 2007 -otokset

14.11.07: Olipahan hauskat kekkerit tuolla rytmiliiterissä Smartin tiluksilla!! Paikalle pääsivät ystävät ja tutut - tietystikään kaikki kutsutut eivät ehtineet illanviettoon, mutta olihan hauska ryhmä, joka jammasi ja juhli myöhään iltaan mukavissa merkeissä!
Klaus taikoi valkosipuliperunaa uunissa ja pitsaa meni metritolkulla... Boolin resepti jääköön kertomatta, tuntui toimivan... heh heh! Saunassa oli aikas reippaat löylyt ja ehdittiinhän siinä tuon harrasteenkin tiimoilta vouhottamaan jonkin verran.
Ilta jatkui paikallisen legendan 30v-juhlakonsertissa eli loppuillan jytkeestä vastasi yökerho Lappeessa Jam Rock Band!! Siinäpä oiva orkesteri! Ilta oli vauhdikas kertakaikkiaan ja hauskaa oli. Kiitos kaikille mukana olleille ja toivottavasti näemme ensi vuonna uudestaan.

Sivun alkuun

Yhteenveto kaudesta 2008

Morjens kaikille!
Ensimmäiseksi kiitän tiimiä, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia mukana olleita avustajia ja kannattajia - ilman teitä olisi ollut hankalaa, ellei mahdotonta päästä seuraavaksi mainittuihin tuloksiin. Ja hauskaa oli! KIITOS!

Tässäpä odotettu yhteenveto kaudesta 2008:
Keväällä tehtiin pitkää päivää ykköskoneen ym. tiimoilta, jotta olisimme päässeet uudella koneella aloittamaan, mutta kuten aihetta seuranneet tietävät, vetari-, jarru- ym. puuhat veivät niin paljon aikaa, että totesimme viisaammaksi pitäytyä tuossa viimevuotisessa konekombinaatiossa. Eli niillä lähdettiin kohti Botniaringia Jurvan suuntaan touko-kesäkuun vaihteessa.

30.5.-1.6.2008 Botniaring
Kisapaikalle menimme jo perjantaina ja kauhistelimme, kun kaikilla muilla oli nuo Yokohaman kisagummit ja meitillä kolme vuotta vanhat kuhmolat. Jarrutuntuma oli huomattavasti parempi aikaisempaan verrattuna ja hauskaa oli, kunnes super t-10 alkoi jumittaa ja ilmeet menivät vakaviksi ja pojat Car-Koiviston huoltohalliin purkamaan tuota Neljä eteen, yksi taakse -keksintöä. Jouduimme tekemään omia sovelluksia sinne ja allekirjoittanut sai vielä armottoman flunssan päivällä, joten askiremppa saatiin yöllä klo 04.00 aikaan tupot nenässä valmiiksi. Totuuden nimissä on myönnettävä, että siinä joskus kolmen maissa yöllä kuumehoureissa kävi mielessä, että ajamatta jää, mutta vielä koitettiin vääntää ja se palkittiin aamun sarastaessa toimivalla koeajolla! Tuo pyyhkeen kehään heittäminen, joka käväisi mielessä, kesti n. 0,5 sekuntia, eli se siitä... Jälkeenpäin katsottuna juuri tuo vääntö auttoi saavuttamaan kakkossijan loppupisteissä.
Kisastartti onnistui ihan hyvin. Pääsin muutamasta autosta ohi ja luokan kolmospaikalle, joka piti loppuun saakka, vaikka Mr Saarinen keltaisella Corvetellaan hiosti välillä aivan kontissa kiinni ja taisi ainakin kerran käydä rinnallakin. Voi kumhoparkoja - koville otti, mutta kolmossija pysyi loppuun asti. Voittoon ajoi Liukkonen ja toiseksi Nikkanen. Oma kierrosaika parantui edellisvuoteen 0,3 s eli 1.25.7 ja ero luokan kärkeen oli 48 sekuntia. Toinen startti meni samoilla sijoituksilla ja homma oli saatu käyntiin. Remontin määrä ja laatu huomioiden pokaalit olivat todella tervetulleita. Ensimmäistä kertaa sai ajaa, minkä pääsi eikä tarvinnut löysäillä tai säästellä kalustoa pitäekseen laitteet ehjänä.

11.-13.7.2008 Kemora
Pohjanmaan karkeloihin saatiin alle nuo Advan 048 ja kyllä muuttui ajettavuus! Perjantain harjoituksissa ilmeni orastavaa savutusta, joka lauantain harjoituksissa yltyi täydelliseksi savukoneeksi! Onneksi sen aiheutti alipaineventtiilien hajoaminen kollektoreissa, eikä pelko koneen leviämisestä käynyt toteen. Aika-ajoissa aika oli 1.26.5 ja jo muutaman kierroksen jälkeen oltiin yli 3 s edellä viimevuotista kierrosaikaa. Ekassa startissa sain kohtalaisen lähdön. Kun ensimmäisessä kurvissa sattui ja tapahtui herrojen hieman kolaroidessa, pääsin sumasta hyvinkin kärkipäähän ja meni jonkin aikaa ennenkuin tuo Gulf-mainoksin varustettu Camaro puski väkisin ohi. Aloin tottua rataan ja aika petraantui 1.23.4 s, joka olikin jo 6-7 sekuntia parannusta viime vuoteen! Ero voittajaan oli 17 sekuntia, eli alettiin olla alueella.
Toinen startti aluksi märällä radalla oli aikamoista taiteilua, mutta radalla pysyttiin. Oli muuten kovaa vääntöä Roadsport A160:n kanssa loppukisasta ja taisi jo hieman maaliakin siirtyä autosta toiseen... ja hauskaa oli! Tuloksena oli kaksi kakkossijaa. Ja nyt alkoi renkaiden myötä homma tuntua jo ihan kilvan ajolta! Tallilla asennettiin uusi jämäkämpi vakaaja ja säädeltiin alustaa hieman kesän päätapahtuman eli elokuun Grand Racen lähestyessä.

21.-24.8.2008 Ahvenisto
Kesän pääkisaan lähdettiin perjantaiaamuna, jotta päästäisiin testaamaan uudella renkaalla. Ja tulihan siinä sen verran innostuttua, että tarunmutkassa tapahtui sitten poistuminen perä edellä rengasvalliin ja suht' vauhdilla. Ilta menikin sitten remonttia tehdessä, samoin etupään säätöjä värkkäiltiin. Lauantain aika-ajossa päästelin tokaruutuun oikeuttavalla ajalla 1.37.9. Eka startissa oli hieman ahdasta taasen - olihan kisassa kolmisenkymmentä autokuntaa! Ohituspaikat olivat vähissä ja loppukisassa tuo Pekka hiillosti Vetellä taas pahemman kerran, mutta jo tutuksi tullut 2. sija ja pytty Ahvenistolta oli tosiasia.
Toinen startti lähti liikkeelle pienen kolistelun jälkeen. Tilaa tuolla legendaarisella Ahveniston radalla ei liiemmin ollut kellään taaskaan. Puoleenväliin kisaa meni ihan ok, mutta sitten eteen jäi aika ajoin vaarallisia peittely- ym. pöllöilytemppuja esittävä A-luokan sompaaja, jonka perässä jouduin parin kierroksen ajan nostelemaan ja väistelemään ja pulssi nousi kopissa (ja nousee ehkä hieman tätä kirjottaessakin taas). No, kun sitten pääsin neljännen sinisenliputuksen jälkeen häiskästä ohi, aloin tavoittaa kärjessä painelevaa Jussia ja viimeiselle rundille lähdettäessä olin jo aika hyvin asemissa. Melko rajoille tuli vedettyä, kun huomasin, että tiukaksi menee. Mutta maaliviivalla eroksi jäi 1,1 sekuntia! Enpä muista, milloin olisin käynyt niin kuumana kuin ajaessani parc fermeestä varikolle... Kierrosaika parani kisan tiimellyksessä aika-ajosuoritukseen nähden lähes sekunnin, ollen 1.37.0, joka on n. 5 sekuntia parannusta viimevuoteen. Sillä olisi ehdottomasti pitänyt voittaa tuo kesän yksi tärkeimmistä kisoista, mutta vielä sitä ei suotu meille. Muuten Grand Race viikonloppu oli taas mitä mukavin kokemus ja hyvin järjestetty tapahtuma.

19.-20.9.2008 Alastaro finaali
Kauden päätökseen kehitystyöosasto rakensi uudet putkistot laitteeseen ja kevensin joitain juttuja. Ja ei muuta kuin kohti Alastaroa suurin odotuksin - olivathan kahden aiemman vuoden finaalit olleet lähinnä katastrofeja hajonneiden osien ja menetetyn mestaruuden muodossa, mutta kuka nyt vanhoja muistelee =). Perjantaina pääsin tutustumaan rataan ja siitä se lähti pikkuhiljaa. Lauantaiaamu valkeni sateisena, vaikka piti poutaa oleman ja sadekelinrenkaat siis piti. Noh, tulipahan kokemusta märällä ko. renkaalla ja voin sanoa, että kyllä piteli pitoja! Huh! Kisalähtöön sade taukosi - onneksi - ja linja kuivui, jolloin vauhti parani aina vaan. Alkuskabasta vääntö oli hurjaa erään A-luokan Bemarin kanssa, mutta sain haipakkaa sen verran petrattua, että kaveri jäi taaemmaksi. Kärkipään autot pysyivät näköetäisyydellä koko ajan ja loppua kohti aloin saavuttaa puheenjohtajan tuulennopeaa Chevyä. Ja taas oltiin tilanteessa, että tavoitin maaliin tultaessa Juhan alle kahden sekunnin päähän. Noituminen oli ohjaamossa huomattavan kova, kun huomasin taas sen, että kierroskin lisää ja kamppailu voitosta olisi ollut raivoisaa! No, vielä jäi kuohujuomat korkkaamatta =). Kyllä oli mielenkiintoinen kisa ja hiki oli aikamoinen, kun vääntäytyi tuon luotettavasti toimineen aparaatin ohjaamosta ulos. Paras kierrosaika oli 1.31.9, joka on n. 1,5 sekuntia viimevuotista V8-luokan paalupaikka-aikaa parempi, joten olin suht' tyytyväinen niiltä osin.

Kausi oli päätöksessään ja kakkossijoitus sarjapisteissä. Kokonaisuudessaan jäi todella hyvä maku tästä kaudesta, kun auto pysyi pääosin ehjänä ja pääsi ajamaan täysillä maaliin asti joka kisassa. Ja tulihan tuo palkintokorokekin tutuksi useaan otteeseen.

Kisojen jälkimaininkeja
Palkintogaala ja syyskokous oli 15.11.08 Helsingin Munkkiniemessä Ravintola Kadetissa. Ilta sujui leppoisasti rengassäännöistä keskustellen ja tuttujen kanssa kuulumisia vaihtaen. Ruoka oli maukasta ja tunnelma mukava. Ja palkintokaappi sai komean pystin eturiviin.
Kaverini tekee vielä kauden tapahtumista videokoostetta, niin pääsemme talven pimeinä iltoina fiilistelemään. Jos hyvin käy, niin saamme jonkinlaisen koosteen jo noihin 29.11.08 kemuihin. Se harmittaa, että in-car matskua ei oikein saatu kameran sammahtelun vuoksi. Mutta eipähän tarvitse kuunnella sitä kielenkäyttöä sieltä ohjaamosta... =). Eiköhän siitä tule ihan hyvä noillakin matskuilla.
MPST-kausijuhla on tätä kirjoittaessa viikon päästä. Tästä lähdetään suunnittelemaan ensi kautta ja tarkastelemaan yhteistyökumppaneiden kanssa jatkosuunnitelmia. Kilpuriin on paljon muutoksia suunnitteilla, joista projekti 08-09 osiossa voi seurata, mitä tuleman pitää. Mielenkiintoista nähdä, kuinka homma etenee. Ohessa kuvia kauden varrelta.
Palataan! J.L.

Yhteenvetokuvat kaudelta 2008

Sivun alkuun

MPST kausijuhla 2008

29.11.2008 Kausijuhla
Kauden päätösjuhla vietettiin leppoisissa merkeissä marraskuun viimeinen lauantai. Paikalle pääsi mukavasti porukkaa ja videotykit sekä kunnon äänentoistolaitteet takasivat varsin komean kausikooste-elämyksen, jonka oli aikaa ja vaivaa säästämättä editoinut ja sovittanut Lohvansuun Pete, josta suurkiitos hänelle!! Lähiaikoina valmistuu kuulemma DVD, jossa on valikot eri kisoihin ja kierrosajat, pistetilanteet yms. päivämäärillä jne. Huippujuttu, että kaveri kiinnostui tekemään systeemit! Ensi kesäksi kunnon in-car systeemit ja kun tuo Pete vielä lupaili lähtevänsä kisoihin kuvaamaan kunnon laitteilla, niin kyllä se siitä.

Kemut etenivät hyväksi koetun kaavan mukaan, eli saunoen ja maukasta ruokaa höystöineen sekä boolia ja muita juomia nauttien. Booli ei ollut ainakaan viime vuodesta laimentunut... heh. Musiikki soi ja moottorit pauhasivat reippaan keskustelun säestämänä, kuten kuvista voi todeta. Kai siellä joku selittikin, miksei voittanut tai ajanut kovempaa - se on sitä itseään =) Samoin on kuvista havaittavissa erilaisia hiustyylejä - wow! Kiitokset juhlaväelle ja katsotaan, mikä on tilanne ensi vuonna.

Projekti on käynnistetty ja laitetaan tekstiä ja fotoja, kunhan homma on sopivasti edistynyt.
HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2009!!!
T: Malibu Pro Street Team

Kausijuhlan 2008 -otokset

Sivun alkuun

Yhteenveto kaudesta 2009

Talvella tehtiin kovasti hommia auton madaltamiseksi ja keventämistäkin tapahtui. Samoin uutta lukkoa ym. muuta asenneltiin reippaasti. Kiirettä pukkasi perinteitä kunnioittaen keväällä ennen kisakauden avausta, joka suoritettiin pohjanmaan suunnalla Jurvan maisemissa kesäkuun alkupuolella. Auto oli viimeistelyä ja joitain jopa ajamisen estäviä asioita vailla vielä, kun saavuimme aamulla jotain klo 08.00 Horolle ja pari tuntia unta kalloon. Tällä kertaa olimme L.R:n kanssa kahdestaan liikkeellä ja hommaa riitti normaalia enemmän. En tiedä, miten sitä ei opi, että asioita ei aina tarvitsisi jättää ihan viime tippaan, mutta tosiasia oli, että perjantain testeihin ehdittiin totisesti viime hetkellä kello 20.00 ja radalle pääsyäkin piti jo hieman tinkiä... Aika-ajoissa ja kisassa auraus ei pysynyt tolkussaan ja meno oli hieman hankalaa. Tiukkaa vääntöä kävimme autokunnan nro 414 kanssa, minkä johdosta chevellen kylkeen ilmaantui keltaista maalia ja hassunhauskoja yokohaman kumiseoksia =) Kierrosajat paranivat pari sekkaa -08 nähden, mutta niin paranivat muillakin ja suunnittelupöydällä joku oli ynnäillyt, että pitäisi mennä luokkaa 4-5 s kovempaa, mutta kun ei mennyt niin ei... Auto pysyi ehjänä ja saldona oli kolmos- ja kakkossijat ja pistetili auki. Pohjanmaalta lähdimme kiitollisin mielin mahat jokseenkin täynnä tuota kuuluisaa chilipataa, josta on aina pakko mainita, kun sitä saa =)
Kisastartit 2/7, pointsit 3 kärjessä: Liukkonen 18p. - Laitinen 15p. - Takala 8p.

Kemoralle suunnattiin 9.-12.7.2009 ja siellä päästiinkin tutustumaan kunnon sadekelin ajoihin. Perjantain harjoitukset osoittivat sen tosiasian, että aina kun mahdollista, kannattaa radalle mennä. Ainakin meillä se oli erittäin tärkeää vikojen ulosajoa. Ensin tuli riuhdottua tuo Hurstin vaihteenvalitsin irti, jonka saimme korjattua kierrelukitteen kera eikä mitään hajonnut sen pahemmin. Myöhemmin iltapäivällä testasin jäähdytysjärjestelmää ääriolosuhteissa, eli laturin hihna poistui kemoran maukkaalla pääsuoralla patakakkosen laulaessa hoosiannaa 7000 rpm taulussa. Onneksi on oppinut seuraamaan noita mittareitakin välillä ja kerrankin oli varaosa messissä. Vielä ennen päivän viimeistä starttia huomasimme kaasarin vuotavan bensaa suoraan imusarjalle ja siihen piti tehdä sitten jo kunnon viritys...
Kisalähdöissä satoi vettä varsinkin ekastartissa varsin julmetusti ja tunnelma oli jo välillä kuin höyrysaunassa konsanaan! Näkyvyys oli heikko ja pito olematon, mutta maaliin päästiin molemmissa vedoissa, vaikka osumia tuli taasen ja kerran vasenpaan kylkeen jysähti saapasmaan etuveto jo siihen malliin, että spinnaus oli lähellä. Noh, vahinkojahan tuolla välillä sattuu ja onhan se työllistävä vaikutus peltiseppäosastolle, työnjälki ei tosin paljon kiitosta kerännyt... =) Puheenjohtaja antoi oppitunnin, kuinka ajetaan märällä kelillä ja kovaa!! Camaro meni aivan omia menojaan, kunnes rengasvalli pääsuoran nopean oikean jälkeen pysäytti tuon kerrassaan hurjan menon luokan suvereenilta kärkipaikalta. Kaksi kolmossijaa siivitti meidän porukan pistejohtoon muiden keskeytyksien myötä. Eli kohti eteläkarjalaa lähdettiin sarjajohdossa, vaikkakin tuskaillen ja miettien, mitä pitäisi tehdä, kun vauhtia ei löydy. Siinä vaiheessa epäiltiin renkaiden olevan ainakin loppu ja uusista gummeista ja jne. uskottiin olevan apu seuraavaan koitokseen.
Kisat 4/7, pointsit 3 kärjessä: Laitinen 29p. - Takala 26p. - Saarinen 22p.

Grand Race oli vuorossa elokuussa eli 14.-16.8.2009 ja kauden päätapahtumaan olimme asentaneet jäykemmät jouset ja jytäkämmät iskarit sekä uudet yokohamat. Totuushan oli, että nyt seuraavat lähdöt olisivat ratkaisevan tärkeitä sarjapisteitä ajatellen. Perjantaina jo huomasin, että ei ollut meno toivotun rapsakkaa ja kovasti pähkäiltiin ja koitettiin eri systeemejä. Lauantain harjoitukset ja aika-ajo viimeistään näyttivät toteen sen faktan, että alusta ei toiminut ja illalla taka-akselin tuentaa tutkiskeltiin oikein porukalla ja tultiin siihen johtopäätökseen, että se ei pääse "elämään" tarpeeksi ja sitä kautta ns. joustovarojen loppuessa kurvissa mentiin hyvinkin yhden vetävän pyörän voimin. Voin kertoa, että se on tuskaisaa menoa se! Lauantai-iltana minulle se sitten valkeni lopullisesti, että nyt saa riittää tämä tuskailu näillä vakiovirityksillä ja ilmoitinkin tuolloin tiimille, että ensi kaudella en aja tällaisella rakkineella piste. Ja kuten nyt näemme laitos tulee kokemaan sen verran ison päivityksen, että välivuosi on tosiasia. Hyvä ettei hermot mennyt siellä Hämeenlinnan maisemissa... =) Kisa ja tapahtuma oli taas perinteiseen malliin loistava näyttö siitä, miten asiat ovat järjestyksessä ja homma pelaa. Mukana oli ruuvausapuna T. Tiihonen ja kannustusjoukkueessa Zuke & Johanna sekä kummityttö Kerttu, joka oli muuten juuri noihin aikoihin täyttänyt 1 v. ja hienosti meni viikonloppu kuulosuojaimet päässä =)
Eka startti oli pirunmoisessa vesisateessa ja melkoista hurlumheitä, mutta alusta toimikin tuolloin huonolla pidolla niin, ettei se mennyt ikäänkuin stoppareille ja sainkin ajettua v8 toiseksi nopeimman kierrosajan, mistä johtuen päivän viimeiseen lähtöön pääsinkin mukavasti lähtöruudukon keskivaiheilta ja taaempaa perään hyökkäsivät nuo urheiluautojen harjaantuneet rattimiehet Ripa ja Peksu. Harmillista oli se, että sadetanssistani huolimatta sää poutaantui pirullisesti päivän viimeiseen starttiin ja silloin tuo alustan irvikuva taas ei pelaa enää, kun pito parani. Ekakurvin pikku nahistelujen jälkeen ajoin muutaman rundin jopa yleiskilpailun 7. sijalla, mutta oikealle kääntyvät mutkat olivat sellaista tuskaa, että sijoitus tippui pikkuhiljaa. Mutta mikä tärkeintä, takana pysyi niin camaro kuin corvettekin, kunnes kisan puolivälin tienoilla pääsuoran jälkeen jarrut ottivatkin vasta toisella/kolmannella polkaisulla. Se johti väistämättä spinnaamiseen sekä perä edellä poistumisen rengasvalliin, kyllä oli pysäyttävä kokemus ja kone sammui siihen ym... Onneksi pääsin jatkamaan matkaa ja sainkin vielä pari a-luokkalaista kiinni, mutta maaliin tulin neljäntenä, joka tiesi ikävää muutosta sarjataulukossa. Kyllä harmitti, melkein jopa v...tti!! No, sille ei voinut minkään, mutta se antoi kunnollisen motivaation perän ripustuksien muuttamiseen vielä finaalien 15 kierrosta varten! Kelatkaa sitä! Eli kun auto saatiin talliin alkoi 3-linkin teko syyskuussa - huh huh.
Kisat 6/7, pointsit 3 kärjessä: Takala 42p. - Laitinen 41p. - Saarinen 36p.

Alastaron finaalit ajettiin aika myöhäisenä ajankohtana eli 26.9.2009 ja kuten jo mainittu, taka-akselin ripustukset olin tehnyt kokolailla uuteen uskoon 3-linkki periaatteella. Reissuun lähdettiin perjantaiaamuna ja tiimivahvistuksena oli J. Laasonen, joka joutuukin tosiaan toisenkin kerran messiin, kunhan taas radalle lähdetään, sen verran oli otetta hommassa! Harjoituksissa totesin ekaa kertaa sen, että laite puski - asia, jota ei aiemmin juurikaan ollut havaittavissa, eli siitä voisi päätellä vetopidon parantuneen perämuutosten myötä. Mutta se oli tuo keula, joka ei sitten pelannut yhteen enää sitä vähääkään ja meno oli totisesti aika loikkimista, varsinkin takakurveissa. Aika-ajo aiheutti jo lähes kammiovärinää kierrosajan suhteen ja viime vuodesta jäätiin taasen. No, ei auttanut kun taas kerran painaa sen minkä pääsisi kisassa ja nyt oli jo toivottava Mrs. Fortunankin jeesiä, jos mestaruuteen meinasi pääsevän. Startti perinteisesti ookoo ja ohituksia lähtösuoralla samoin kuin ekan kurvin itä-länsiottelua, noista hieromisista pitää päästä eroon, kun sehän ei kuulu tähän lajiin, mutta ei niiltä aina voi välttyä tiukoissa tilanteissa. Ja itse kisa oli kuin pahasta unesta =/ Eli 414 meni eleettömästi pikkuhiljaa karkuun ja kuinka se Peksun muoviluoti toimikaan - kuin junan kello. Itselläni oli jopa pientä kilvan ajua RS101 euro GM tuotteen ja centleman racerin kanssa ja hauskaa oli, kun mentiin hyvinkin liki useaan otteeseen! Maalissa olo oli kuin maansa myyneellä ja palkintojen jako oli pelkkä raskas muodollisuus. Mutta vilpittömät onnittelut luokan voittajalle v. 2009 - Saarisen Pekalle!!
Kokonaispisteissä tuli meille reilu voitto 47-43-42, mutta sepä ei paljon lämmitä, kun ne yhden lähdön pisteet vähennetään kokonaispointseista eli lopputulos oli Saarinen 43p. - Takala 42p. - Laitinen 41p. Viime vuoden mestari Liukkonen oli neljäs tänä vuonna. Laitoin tähän kuvia vähän sieltä täältä. Esim. kuvauspaikalle mentäessä kävimme satamassa kaffella ja kuvasta näkee keksinnön mataluuden verrattuna volkkareihin ja toyotiin... heh.

Historic-kaudesta 2009 on koostejuttu tällä viikolla 50 ilmestyvässä V8-magazinen joulukuun numerossa 10/2009 ja siellä mietteitä kaudesta 09. Eli se oli siinä siltä osin. Kolme vuotta väännettiin ja palkinnoilla oltiin useasti ja hauskaa oli!!!

Kiitänkin tässä nyt kaikkia SPONSOREITA, TIIMILÄISIÄ, avustajia ja mukana olleita!! THANK YOU! Lista on todella pitkä ja asianomaiset kyllä tietävät, jotka ovat mukana olleet jotenkin jeesaamassa tai kannustamassa. -Se tehtiin porukalla.-

Toivottavasti näemme vielä tulevaisuudessakin! Seuratkaa kuulumisia MPST:tn uutisista ja laitan tietysti tänne sivuillekin kuulumisia ja matskua.
Jarno M Laitinen

Yhteenvetokuvat kaudelta 2009

Sivun alkuun

MPST kausijuhla 2009

Kauden päätteeksi pidettiin juhlat jo hyväksi koetulla reseptillä Rytmiliiterissä iloisen illanvieton merkeissä. Meikäläinen otti riskin ja otin salaisen chilipadan reseptin arkistosta ja padat ja kattilat alkoivat soimaan. Valmistusprosessi kesti sen 5-6 tuntia, mutta kyllä teki pata kauppansa! Juhlaväki oli hyvin tulisesti muonitettu ja siihen lisättiin sitä hyvinkin jämäkkää boolia sekä videokoosteita menneeltä kaudelta videotykitettynä. Niin peijaiset olivat täydessä vauhdissa ja vauhtia otettiin saunan lauteilta vielä lisää...
Tiimiläisille ojennettiin kiitokseksi menneiltä kausilta pokaalit asiaan kuuluvine kaiverruksineen ja hieman suunniteltiin jo tulevia ja tietty naureskeltiin menneille - juttua riitti samoin kuin juhlijoitakin.
Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm. kiihdytyksen Suomen mestarit niin 80-luvulta kuin 2000-luvultakin. Seitsemännessä kuvassa vasemmalta lukien on outlawin moninkertainen mestari sekä c-luokan yksinkertainen mestari Nuijamaalta... =) ja kolmantena ristiin pultatun Holman&Moodyn isolohkon ja nelipykäläisen manuaalin nimeen vannova Korkea-ahon FE tirehtööri Zuke!
Orkesterilla oli loppuillasta rytmit aika kohdillaan ja hauskaa piisasi! Kiitos kaikille mukana olleille ja tulevaisuus näyttää milloin rytmit raikaa seuraavan kerran. Keep on moving!!!
-J.L.-

Kausijuhlan 2009 -otokset

Sivun alkuun